Kyseessä on ensimmäinen Suomessa tehtävä selvitys aiheesta.
Turun yliopisto ryhtyy selvittämään, minkälaista roolia digitalisaatio näyttelee varhaiskasvatuksessa. Selvitys toteutetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tilauksesta.
Työssä pyritään luomaan käsitystä siitä, miten digilaitteita hyödynnetään päiväkotien arjessa ja minkälaista on henkilökunnan digiosaamisen taso.
Kyseessä on ensimmäinen Suomessa tehtävä selvitys aiheesta.
Selvitystä johtavan kasvatustieteiden professori Sara Sintosen mukaan asiantuntijoiden ennakkokäsitys on, että digitalisaation hyödyntämisessä on suurta vaihtelua varhaiskasvatuksen toimijoiden välillä.
– On kuntia ja paikkoja, joissa on pitkälle vietyjä suunnitelmia, joita on toteutettukin. On myös tahoja, joissa vielä otetaan digin suhteen ensiaskelia, tai joilla ei ole ollut aikaa panostaa siihen.
Jokaiselle kuuluva velvollisuus
Sintosen mukaan varhaiskasvatuksessa on nähty merkittäviä satsauksia ja hankkeita, joilla on tähdätty digitalisaation hyödyntämiseen. Tarkkaa tietoa ei kuitenkaan ole, miten teknologia on otettu mukaan päiväkotien käytännön arjessa.
– Meitä kiinnostaa, minkälainen toimintaympäristö on, miten laitteita, verkkoyhteyksiä ja palveluita hyödynnetään ja saadaanko siihen tukea, Sintonen luettelee.
Digilaitteiden käytön ei tulisi olla Sintosen mukaan päiväkodeissa valinnaista.
– Meillä on varhaiskasvatusta ohjaavia asiakirjoja, joissa asiasta puhutaan. Tilanne ei ole sellainen, että jokainen saisi valita lähteekö kehittämään digiosaamista, tai ollaanko mukana vai ei. Se kuuluu kaikilla asiaan ja velvollisuuksiin.
Suomella kunnianhimoinen tavoite
Digiosaamisen lisäämiselle on asetettu Suomessa kunnianhimoisia tavoitteita.
Opetus- ja kulttuuriministeriön laatimissa linjauksissa Suomi on vuonna 2027 maailman johtava digitalisaation kehittäjä ja hyödyntäjä kasvatuksessa, opetuksessa ja koulutuksessa.
Petteri Orpon ( kok. ) hallitusohjelmassa koulutusjärjestelmää pyritään kehittämään digitalisaation ja tekoälyn avulla.
Sara Sintosen mielestä digitalisaation merkitys on suuri myös alle kouluikäisten kasvatuksessa. Sintosen mukaan selvitystyön tarkoitus ei silti ole ajaa digitalisaatiota yksisilmäisesti osaksi pienten lasten arkea.
– Voi käydä niinkin, että selvitys tuottaa tulosta, joka auttaa toimijoita ohjaamaan käytäntöjä vielä enemmän lasten tarpeita vastaavaan suuntaan.
Turun yliopiston tekemän selvityksen tuloksista on määrä raportoida ensi vuonna.
