Tutkijat löysivät Tiilikkajärven kansallispuistosta muun muassa raidankeuhkonepin ja suomenpuukärpäsen toukan.
Tutkijat löysivät Pohjois-Savon Rautavaaran Tiilikkajärven kansallispuiston lajikartoituksessa peräti 1 052 eri kasvi- ja eläinlajia. Löydettyjen kasvien ja eläinten joukossa oli paljon lajeja, joita siellä ei ole havaittu aikaisemmin.
Esimerkiksi kärpäslajien määrä kasvoi neljästä lajista 90:een. Jäkälälajeja löytyi 128, kun niitä oli aiemmin havaittu 60.
Tämän lisäksi tutkijoilla on näytteitä monista eliöryhmistä, joille ei ole vielä nimiä. Kun lajit on tunnistettu, ne lisätään löytöjen joukkoon.
Yksi harvinaisista löydöksistä oli raidankeuhkojäkälän loinen raidankeuhkoneppi.
– Raidankeuhkojäkälää havaittiin runsaasti useassa eri puiston osassa, mutta raidankeuhkoneppiä esiintyi vain yhden, noin metrin paksuisen, ikivanhan haavan pinnalla kasvavilla jäkälillä, kertoo Metsähallituksen lajistoasiantuntija Matti Iivonen.
Harvinaisen kärpäsen toukka
Tiilikkajärven kansallispuistosta löytyi myös suomenpuukärpänen, joka on erikoistunut hiljattain kuolleisiin suuriin haapoihin. Kärpäsen parisenttiset toukat elävät puun ja kuoren välissä syöden bakteeripitoista nilakerrosta.
Luonnontieteellisen keskusmuseon koordinaattorin Jere Kahanpää kertoo, että laji löytyi toukkana. Sen toukkakehitys kestää useita vuosia, kun taas aikuinen yksilö elää vain muutamia päiviä.
Aikuista suomenpuukärpästä on nähty vain erittäin harvoin. Se on mustakeltainen ja jäljittelee ampiaista.
Tieto lajeista auttaa kansallispuiston suunnittelussa
Metsähallituksen luonnonsuojelun erityisasiantuntija Kaisa Junninen kertoo, että Tiilikkajärven kansallispuistossa tehdyt lajihavainnot ovat merkittäviä, koska jatkossa eri lajien esiintymät voidaan huomioida entistä paremmin alueen hoidon ja käytön suunnittelussa.
Lajiston tulevaisuus näyttää Junnisesta hyvältä. Osa alueesta on entistä talousmetsää.
Parhaillaan nämä alueet palautuvat kohti luonnontilaa. Esimerkiksi lahopuisten vanhojen metsien lajit leviävät niille sopiville uusille paikoille.
Rautavaaran lajikirjon runsaus ei poikkea muista kansallispuistoista. Esimerkiksi vuosi sitten Sallassa toteutetussa kartoituksessa löydettiin yli 1 300 lajia.
Junninen arvioi, että lopullinen tulos Rautavaaralta nousee samaan määrään. Hänen mukaansa kansallispuistojen lajien kartoitus on tarpeen, koska helpoimmat eliöryhmät kuten nisäkkäät tunnetaan, mutta huonommin tunnetuista ja vaikeimmista ryhmistä on vain vähän tietoa.
Kartoituksessa löydettyjen lajien määrä riippuu paljon siitä, kuinka monen eliöryhmän asiantuntijoita saadaan mukaan tapahtumaan.
Myös sää vaikuttaa lopputulokseen, eniten sienten lajimäärään. Junninen arvioi, että sateisempana vuonna Tiilikkajärven sienilajimäärä olisi ollut ehkä kaksinkertainen verrattuna siihen, mitä sieltä nyt löydettiin.
Tiilikkajärven kansallispuiston lopullinen lajimäärä selviää syyskuun lopussa. Junninen uskoo, että talteen otettujen lajien tunnistuksen aikana tulee vielä yllätyksiä.
