Sote-henkilöstön tarve on kasvussa, mutta samaan aikaan alalla on käyty yt-neuvotteluja ja nähty irtisanomisia. Alan opiskelijat ovat huolissaan jaksamisestaan.
Sairaanhoidon opiskelijat ovat huolissaan tulevan ammattiuransa kuormittavuudesta.
Suomessa hoitajapula on krooninen huolenaihe, mutta samaan aikaan käynnissä on yt-neuvotteluja ja jopa hoitajien irtisanomisia. Tilanne kuulostaa paradoksilta.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) arvion mukaan Suomesta puuttuu vuonna 2040 noin 35 000 hoitajaa. THL:n tutkimusprofessori Timo Sinervon mukaan tämänhetkiset laskelmat osoittavat, että lähihoitajia puuttuu 26 000 ja sairaanhoitajia 9 000. Kuinka tilanne on mahdollinen ja mitä se kertoo työmarkkinoiden ja voimavarojen kohdentamisen ongelmista? THL:n johtavan tutkijan Juha Honkatukian mukaan Suomea vaaniva hoitajapula ei ole poistunut, vaan selitys löytyy budjettivajeesta.
– Pitkällä aikavälillä on selvää, että sote-henkilöstön tarve on kasvussa, ja se johtuu niin väestön ikääntyvästä kehityksestä kuin sote-palvelujen tarpeen kasvustakin. Tämänhetkiset irtisanomiset ovat seurausta hyvinvointialueiden budjettitavoitteiden täyttämisestä, Honkatukia sanoo.
Säästötavoitteet kohdistuvat erityisesti kuluvaan hallituskauteen. Honkatukian mukaan terveydenhuollossa tehtävät sopeutukset johtuvat siitä, että hyvinvointialueiden täytyy tasapainottaa budjettinsa vuoteen 2026 mennessä.
– Tämä haaste aiheuttaa taloudellista painetta, jota näemme yt-neuvottelujen ja muiden säästötoimien muodossa.
Tilanne haastaa lähes kaikkia hyvinvointialueita. Samaan aikaan hoitojonot ovat kasvaneet.
– Hoitovajetta on vaikea mitata, mutta osa terveydenhuollon toiminnoista kärsii myös henkilöstövajeesta. Voimme siis nähdä yt-neuvottelut ja henkilöstövajeen yhtä aikaa, mutta eri puolilla organisaatiota, Honkatukia summaa.
Hoitajapula vaivaa lähes koko maailmaa
Uudenmaan erikoissairaanhoidosta vastaavan HUS-yhtymän viimeaikaiset varsinaiset irtisanomiset olivat hoitajien osalta kymmenissä, mutta suurempi vaikutus saattaa syntyä eläköitymisistä ja siitä, että määräaikaisia ei enää palkata.
Esimerkiksi HUSista vapautuneet hoitajat voivat osaltaan paikata hoitotyövoiman tarvetta lyhyellä aikavälillä.
– Jos nyt saattaakin tulla väliaikaista helpotusta hoitajien saatavuuteen, pidemmällä tähtäimellä tilanne menee huonompaan suuntaan. Alueiden välillä on suuria eroja, sanoo THL:n tutkimusprofessori Timo Sinervo.
Suomessa pula hoitajista vaihtelee alueittain. Lisäksi julkisen sektorin työntekijöiden korkea keski-ikä johtaa eläköitymisten kautta henkilöstövajeeseen. Palveluiden tarpeen kasvua ei Sinervon mukaan voi pysäyttää, mutta työvoiman tarvetta voi pyrkiä vähentämään esimerkiksi ennaltaehkäisevällä toiminnalla sekä muuttamalla palvelurakennetta kevyemmäksi eli lisäämällä ikääntyneiden itsenäistä ja yhteisöllistä asumista.
– Tässä mahdollisuudet ovat kuitenkin rajalliset, koska palveluiden piiriin pääsee jo nyt tilanteessa, jossa asiakas on jo varsin huonossa kunnossa. Digitaalisilla ratkaisuilla ja tekoälyllä voi olla tulevaisuudessa suurikin merkitys.
Suomi ei paini yksin kilpailussa terveydenhuollon ammattilaisista: väestö vanhenee liki kaikkialla maailmassa. Suomen terveydenhuollon menot suhteessa bruttokansantuotteeseen ovat länsieurooppalaisittain alhaiset.
Suomessa hoitajat tekevät Sinervon mukaan haastavampia töitä kuin useimmissa muissa maissa ja ainakin Pohjoismaihin verrattuna matalammalla palkalla ja henkilöstömitoituksella.
– Suomessa myös ikäihmisten palvelut poikkeavat useista maista siinä, että pääosa työntekijöistä on lähihoitajia, joiden osuus hoitajapulasta onkin suurin.
Apua teknologiasta ja maahanmuutosta
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus haluaisi ratkaista palveluiden saatavuutta uhkaavan sote-henkilöstön vajeen. Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt Hyvän työn ohjelman, joka sisältää sekä pitkän että lyhyen aikavälin toimenpiteitä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöpulan helpottamiseksi. Ohjelma tähtää sekä sote- että pelastusalan veto- ja pitovoiman lisäämiseen.
Ohjelma on jatkoa Sanna Marinin (sd.) hallituksen Sote-henkilöstön riittävyys ja saatavuus -ohjelmalle.
THL:n tutkijoiden mukaan teknologian kehitys, maahanmuutto ja palvelurakenteen muutokset voivat olla mahdollisia hoitajapulaa helpottavia ratkaisuja.
– Myös sote-henkilöstön hyvinvoinnin vaikutukset sairauspoissaoloihin ja työkyvyttömyyteen olisi tärkeää ottaa suunnittelussa huomioon, THL:n Juha Honkatukia sanoo.
Myös johtamisen ja työyhteisöjen kehittäminen olisi tärkeää.
– Sen lisäksi, että koulutetaan riittävästi henkilöstöä ja tuodaan ulkomailta, pitäisi pitää huoli siitä, että olemassaoleva henkilöstö pysyy työssä. Eli ei päädy sairauslomille, työkyvyttömyyseläkkeille tai vaihda alaa, Timo Sinervo sanoo.
Hänen mukaansa työn kuormittavuutta pitäisi pystyä alentamaan ja muokata työ sellaiseksi, että työntekijät kokevat voivansa tehdä työt kunnolla.
– Tämä parantaa mielekkyyttä.
