Suomeen halutaan yhä opiskelijaksi ja työntekijäksi, mutta entistä harvempi erityisosaaja hakeutuu enää uudeksi työntekijäksi Suomeen.
Työministeri Arto Satonen (kok.) kutsui tänään median edustajia kuulemaan, mitä toimenpiteitä tarvitaan työperäisen maahanmuuton vauhdittamiseksi tulevina vuosina.
Ministerin avaus on mielenkiintoinen, kun ottaa huomioon, että useat tahot ovat arvostelleet hallituksen toimia, jotka kiristävät maahanmuuttajien asemaa.
Tilaisuudessa paljastettiin tuoreita lukuja siitä, miten Suomi houkuttelee ulkomaalaisia töihin ja opiskelemaan EU-alueen ulkopuolelta.
– Suomi kyllä kiinnostaa opiskelu- ja työpaikkana, Satonen toteaa.
Suomessa opiskelleista kuitenkin vain noin puolet jää Suomeen.
– Olisi tärkeää, että tätä porukkaa saataisiin jäämään, Satonen sanoo.
Hänen mukaansa valmisteilla on asetus, joka antaisi Suomessa maisterin tutkinnon suorittaneille ja suomen tai ruotsin kielikokeen suorittaneille pysyvän oleskeluluvan maahan.
– Tässä on paljon petrattavaa.
Erityisasiantuntijoiden ensimmäisen luvan hakemukset vähentyneet
Tiivistettynä kokonaiskuva näyttää siltä, että ulkomailta halutaan Suomeen hieman aiempaa enemmän opiskelemaan, kausitöihin, siivousalalle, teollisuuteen sekä hoiva- ja terveyspalveluihin.
Sekä erityisasiantuntijat että työntekijät ovat hakeneet työperusteista jatkolupaa aiempaa enemmän.
Erityisasiantuntijoiden ensimmäisen luvan hakemukset ovat kuitenkin vähentyneet.
Vaikuttaa siis siltä, että monet Suomeen jo tulleet ulkomaalaiset viihtyvät maassa, mutta uusien osaajien houkuttelu on käynyt entistä vaikeammaksi.
– Huippuosaajista taistellaan ympäri maailmaa, Satonen myöntää.
Hän ei kuitenkaan kannata mitään kiintiöitä työvoimaperusteiselle maahanmuutolle, koska työvoiman tarve vaihtelee monilla aloilla. Esimerkiksi rakennusalalla on ollut hiljaista viime aikoina.
Tekniikan akateemisten (TEK) ja Insinööriliiton (IL) elokuussa julkaiseman kyselytutkimuksen mukaan lähes yhdeksänkymmentä prosenttia Suomessa asuvista ulkomaalaisista erityisosaajista pitää maahanmuuttokeskustelua huolestuttavana.
Kahdeksankymmentä prosenttia vastanneista ei usko, että Suomi pystyy tulevaisuudessa houkuttelemaan enemmän kansainvälisiä asiantuntijoita kuin nykyään.
TEK ja IL pitävät ongelmana etenkin hallituksen aikomusta häätää Suomesta työttömäksi jääneet ulkomaalaiset ihmiset, jos he eivät löydä uutta työtä puolen vuoden kuluessa.
Lisäksi työnantajapuolta edustava Teknologiateollisuus arvostelee hallituksen toimia, joiden myötä Suomen maine kärsii kansainvälisten yritysten ja osaajien silmissä. Samalla työnantajien hallinnollinen byrokratia ja kustannukset todennäköisesti kasvavat.
Myös Satonen myöntää, että Suomi ei ole riittävän vetovoimainen houkutellakseen työvoimaa muista EU-maista.
Pienipalkkaisia koskevat tuloraja sekä ”kolmen kuukauden työttömyyssääntö”
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto (JHL) ja Palvelualojen ammattiliitto (PAM) ovat ilmaisseet tänä kesänä huolensa ulkomaalaisten työntekijöidensä puolesta.
Monet siivoojat ovat ulkomaalaisia tai maahanmuuttajataustaisia. Useita heistä koskisi hallituksen ”kolmen kuukauden työttömyyssääntö”, eli häätäminen maasta kolmen kuukauden kuluttua työttömäksi jäämisestä. Lisäksi heille voi aiheutua ongelmia minimitulorajasta, joka oikeuttaa maassaoloon. Jos ei tienaa tarpeeksi, joutuu lähtemään.
Hallitus esittää työntekijän oleskelulupaan 1 600 euron minimitulorajaa siitä työstä, jota hän tulee tekemään Suomeen. Muut tulot eivät sisälly tulorajaan.
Nykyään vaatimuksena on työehtosopimusten mukainen palkka tai toimeentuloedellytyksen alaraja, eli noin 1 400 euroa.
