Työterveys ei saa antaa työnantajalle tietoa työntekijän työterveydessä tehtyjen testien tuloksia, ei edes alkoholinkäytöstä.
Yle kertoi eilen siitä, kuinka työntekijäpuolella on ihmetelty alkoholikäyttöä mittaavia PEth-testejä, joita työterveydessä tehdään.
– PEth-testi on ollut käytössä suomalaisessa työterveyshuollossa jo useamman vuoden. Se on hyvin spesifi ja sensitiivinen laboratoriokoe, joka antaa lisää työkaluja arvioida työkykyä, sanoo Heta Lindblom. Hän työterveyshuollon erikoislääkäri ja liikennelääkeyhdistyksen varapuheenjohtaja, joka opettaa myös Helsingin yliopistossa tulevia lääkäreitä.
Lindblom painottaa, että PEth-testin tulokset eivät kuulu työnantajalle.
Sen sijaan työterveys arvioi tiettyjen ammattien kohdalla, soveltuuko työntekijä terveytensä puolesta työhön. Työterveyshuoltoa ei kiinnosta, kuinka paljon kukakin juo, vaan tärkeintä on arvioida, onko henkilö terveytensä puolesta työkykyinen ja voiko hän aiheuttaa vaaraa itselleen tai muille työpaikalla, Lindblom sanoo.
Tietyissä ammateissa säännöllisiä testejä
Lainsäädäntö, kuten työturvallisuuslaki ja työterveyshuoltolaki, velvoittaa työnantajaa huolehtimaan työturvallisuudesta. Tietyissä ammateissa saa toimia vain henkilöt, jotka ovat terveytensä puolesta soveltuvia tehtäviinsä. Niihin perustuu työkyvyn testaus.
– Tietyissä ammateissa, kuten kuljetusalalla, raideliikenteessä, merenkulussa, pelastusalalla ja ydinvoimaloissa, työntekijöillä on lakisääteinen velvollisuus käydä säännöllisissä terveystarkastuksissa, Lindblom.
Esimerkiksi ammattikuljettajilta testataan ja tutkitaan näkökykyä, verenpainetta, verensokeriarvoja ja myös alkoholinkäyttöä, koska näiden terveysasioiden pitää olla kunnossa turvallisuuden takia.
Joissain tehtävissä alkoholitesti pakollinen
Osa terveystarkastuksista ovat lähtökohtaisesti vapaaehtoisia, mutta joissain työtehtävissä ne voivat olla pakollisia.
Pakollisia tarkastuksia ovat niin sanotut altistelähtöiset terveystarkastukset, joita tehdään työntekijöille, jotka tekevät sellaisia töitä, joissa voi altistua vaikkapa terveydelle haitallisille kemikaaleille. On myös tarkastuksia, joita tehdään työn terveydellisten vaatimusten vuoksi.
Työntekijällä on velvollisuus osallistua näihin työterveyshuollon määräämiin terveystarkastuksiin. Työnantaja voi myös pyytää työntekijästä työkykyarviota sekä työntekijä voi pyytää itsestään työkykyarviota.
Tällöin työterveyshuolto määrittelee tarkastuksen sisällön työtehtävien riskien ja vaatimusten perusteella. Myös näistä tarkastuksista työnantaja saa vain työkykyarvion, ei lääketieteellisiä yksityiskohtia.
Lindblom painottaa, että työnantaja ei voi koskaan määrätä suoraan tiettyyn laboratoriotestiin, kuten PEth alkoholitestiin, vaan kyse on aina terveydenhuollon tekemästä arviosta.
Salassapitovelvollisuus sitoo
Työterveyslääkäri Heta Lindblom korostaa, ettei yksittäisiä laboratoriotuloksia – olipa kyse verensokerista tai PETh-testistä – koskaan kerrota työnantajalle.
– Jos näin on jossain toimittu, se on vastoin ohjeistuksia ja väärin. Terveydenhuoltoa sitoo ehdoton salassapitovelvollisuus ja yksityisyydensuoja.
Testin tuloksia käytetään työkyvyn arviointiin, ja tilanteissa voidaan tarvittaessa laatia sopivuuslausunto, jossa todetaan, onko henkilö työhönsä sopiva, rajoituksin sopiva tai soveltumaton terveydellisistä syistä johtuen.
– Mutta tällainen lausunto ei koskaan perustu yhteen käyntiin tai yksittäiseen arvoon, vaan taustalla on aina seurantaa. Tavoitteena on aina työkyvyn tukeminen, Lindblom sanoo.
PEth-arvo ja vapaalla juominen
Onko työnantajalla oikeus tietää vapaa-ajan alkoholin käytöstä?
Heta Lindblom selittää, että satunnainen juhliminen ei vaikuta PEth-arvoon. Testitulokseen vaikuttaa pidempiaikainen ja toistuva, runsas käyttö.
– Jos arvo on korkea, eikä se palaudu normaaliksi, kyse on usein toleranssin kasvusta ja riskikäytöstä, jota henkilö ei välttämättä itse enää huomaa. Tällöin työterveyshuollossa pyritään auttamaan henkilöä vähentämään käyttöä ja palauttamaan työkyky, Lindblom sanoo.
Jos henkilö ei pysty vähentämään alkoholin käyttöään ja kyseessä on turvallisuuskriittinen työ, kuten lentäjän tai kuljettajan ammatti, voidaan kirjoittaa sairauspoissaolotodistus päihdekuntoutuksen ajalle. Tällöin työnantajalle voi välittyä tieto sairauspoissaolotodistuksen kautta mahdollisesta päihdediagnoosista, mutta muuten työnantaja ei saa tietää PEth-arvoista.
Lindblom sanoo, että vastuullisissa tehtävissä työkyvystä huolehtiminen kuuluu niin työntekijälle kuin työnantajallekin – myös vapaa-ajalla.
– Ei kukaan kyttää, mitä teet vapaalla, mutta säännölliset lääkkeet kuten verenpainelääkkeet on käytettävä säännöllisesti sekä esimerkiksi uniapnealaitetta on käytettävä vapaalla, myös päihteiden käytön pitää olla hallinnassa, jotta työkyky säilyy.
Hänen mukaansa julkinen keskustelu on ollut turhan vastakkain asettelevaa.
– Tämä ei ole mitään salatiedettä. Kaikki työterveyshuollon toimintamallit on sovittu yhdessä työpaikan kanssa ja niiden sisältö on työntekijöiden nähtävillä.
Työntekijällä oikeus tietää ja kysyä
Jos työntekijälle ei ole selvää, mitä terveystarkastuksissa tutkitaan, hänellä on oikeus kysyä ja saada tietoa etukäteen. Työpaikat tekevät työterveyden kanssa toimintasuunnitelman, jossa määritellään etukäteen, mitä testejä ja tarkastuksia tehdään.
– Tässä pitäisi ensinnäkin erottaa se, että työnantaja ei ole se, joka lähettää ketään alkoholitesteihin eikä saa testin tulosta, vaan kyseessä on terveydenhuoltolähtöinen toimintatapa, sanoo EK:n asiantuntijalääkäri Auli Rytivaara.
– Tämä ei ole mikään rangaistus työntekijälle, vaan tarkoitus on ennaltaehkäistä päihdehaittoja.
Lindblom on samalla linjalla ja kommentoi, että jos asian kokee rangaistuksena, niin voi olla tarpeen miettiä omaa alkoholinkäyttöään, koska tavallinen hallittu alkoholinkäyttö ei nosta PEth-arvoja yli viiterajan.
Jos työntekijän työkykyä epäillään terveydellisistä syistä, työnantaja voi ohjata työntekijän työterveyshuoltoon työkyvyn arviointiin. Tämän arvioinnin toteuttaa työterveyshuollon ammattilainen, joka päättää, mitä tutkimuksia ja testejä tarvitaan.
Huumetestaus laissa, alkoholitestaus ei
Rytivaara huomauttaa, että esimerkiksi huumetestit työpaikoilla ovat poikkeus, eri asia kuin alkoholitestaus.
Toisin kuin alkoholin testaamisesta, huumetesteistä on suoraan määritelty laissa.
Rytivaara sanoo, että työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen viittasi tähän Ylellä. Koskinen totesi, että työntekijän alkoholin käyttömääriä mittaava PEth-testi voi loukata työntekijän yksityisyydensuojaa.
– Seppo Koskinen kommentoi yksityisyyden suojasta työelämässä annettua lainsäädäntöä, jossa huumeiden osalta on erilliset kriteerit sille, milloin huumetestejä saa tehdä työhön tullessa tai työssä ollessa. Testistä tehdään lausunto, jossa on tarkasti määritelty, mitä siinä saa ja pitää kertoa, ja tämä lausunto annetaan työntekijälle, joka toimittaa sen työnantajalle. Alkoholista ei ole säädetty vastaavalla tavalla, vaan alkoholitestauksen ja työkyvyn arvioinnin määrittelee työterveyshuolto, Rytivaara sanoo.
