Mätäjoen vesistöstä löytyi odotettua isompi määrä meritaimenen poikasia, kun vesistö tarkastettiin.
Uhanalaisten meritaimenten kutu Mätäjoessa Helsingin Pitäjänmäessä saattoi sittenkin pelastua.
Helsingin perhokalastajat -yhdistys arvioi viime kuussa, että Mätäjokeen huhtikuun alussa rakennettu väliaikainen kivipato tehtiin vahingossa kutupesien päälle.
Tuolloin Helsingin kaupunki kippasi tonnikaupalla kiveä ja soraa Mätäjokeen. Yhdistys arvioi jopa kymmenentuhannen poikasen kärsineen tästä.
Tällä viikolla Mätäjoesta tehtyjen havaintojen perusteella kalakanta on säilynyt sittenkin runsaana, kertoo kala-asiantuntija Henrik Kettunen Helsingin kaupungilta.
Vedestä löytyi tällä viikolla tarkastuksessa 123 poikasta. Tämä on pääkaupunkiseudun seurantahistorian toiseksi paras tulos.
Ainakin kahdeksan kutupesää jäi padon alle, mutta pesien päälle päätynyt sora on isojakoista ja karkeaa.
– Kun karkeassa sorassa on riittävän isoja koloja, mätijyvät eivät ole ottaneet niin paljon osumaa kuin aluksi pelättiin, Kettunen arvioi.
Kettusen mukaan tuhansia mätijyviä on tuhoutunut. Samalla monia tuhansia on selvinnyt.
Hankala arvioida lopputulosta
Vesistön kivien ja maan siirrot voivat vaikuttaa joihinkin mätijyviin positiivisesti ja joihinkin negatiivisesti.
Kettusen mukaan on hankalaa sanoa, kumpaan suuntaan tilanne Mätäjoen tapauksessa kallistui, eli olisiko poikasia nyt vielä enemmän, jos väliaikaista patoa ei olisi rakennettu.
Helsingin perhokalastajien vesienhoitovastaava Pekka Lindblad muistuttaa, että ainakin kolme kutupesää säästyi kaupungin patomokalta. Suurin osa havaituista poikasista voi olla peräisin niistä.
Lindblad toppuuttelee tuoreita kalahavaintoja.
– On ehkä vähän rohkeasti sanottu, että siellä olisi aivan erinomaisesti poikasia, mutta on toki ilahduttavaa, että poikasia löytyy näinkin paljon ja ne voivat silmin nähden hyvin.
Kalatie koitui kalojen kohtaloksi
Väliaikaisen padon rakentaminen liittyy Strömbergin puiston peruskorjaukseen Pitäjänmäellä.
Samalla Helsingin kaupunki päätti rakentaa kalatien, jonka avulla harvinainen meritaimen pääsisi kutemaan Mätäjokeen vielä nykyistä pidemmälle.
Osana kalatietä rakennettiin kolme vedensuodatuspatoa, joista yksi laitettiin väärään paikkaan. Pato purettiin tämän jälkeen.
Taimenten kutupesien sijainti ei ollut urakoitsijan, Tieliuska Oy:n, tiedossa.
Osa kaloista jää Mätäjokeen
On patoja tai ei, taimenen poikasista vain murto-osa selviää aikuisikään luonnollisista syistä johtuen.
Esimerkiksi parista sadasta mätijyvästä vain muutama saattaa selviytyä.
Kettusen mukaan poikaset voivat elää Mätäjoessa vielä puolitoista vuotta, ennen kuin ne lähtevät merivaellukselle.
– Osa taas jää koko iäkseen kasvamaan Mätäjokeen, Kettunen sanoo.
Pekka Lindbladin mukaan Isoon Huopalahteen laskevassa Mätäjoessa on kaikkiaan 19 taimenten kutupesää.
