Ukraina aloitti hyökkäyksen Venäjän Belgorodin alueelle tiistaina.
Ukraina haluaa hyökkäyksellään Belgorodiin jatkaa painetta Venäjän suuntaan ja myös muuttaa Venäjän sodasta luomaa kuvaa.
Tätä mieltä on sotatieteiden dosentti, Aleksanteri-instituutin vieraileva tutkija Ilmari Käihkö.
Hyökkäyksestä Belgorodiin on kerrottu venäläisillä Telegram-kanavilla, mutta Ukraina ei ole kommentoinut hyökkäystä mitenkään tiistai-iltaan mennessä.
Belgorodin alueen kuvernööri on kommentoinut, että tilanne on vaikea, mutta hallinnassa
Yksi on kuitenkin selvää.
Hyökkäys Belgorodiin jää miesmäärältään pieneksi verrattuna muutaman viikon takaiseen hyökkäykseen Kurskiin alueelle, joka sijaitsee noin 150 kilometriä luoteeseen Belgorodista.
– Belgorodissa oli komppania eli pari sataa ukrainalaista yhdessä paikassa ja tuplasti enemmän toisessa paikassa Puhutaan pataljoonan hyökkäyksestä, Käihkö ynnäilee.
Se tarkoittaa 500–600 sotilasta. Kurskin hyökkäykseen taas osallistui Käihkön mukaan vähintään tuhansia ukrainalaista, ehkä jopa kymmenentuhatta.
Painetta Venäjälle
Reuters uutisoi hyökkäyksestä aamupäivällä.
Hyökkäyksellä Ukraina voi tavoitella poliittisesti pelimerkkejä mahdollisiin rauhanneuvotteluihin, mutta ne ovat vielä kaukana. Kiireisempiäkin tavoitteita on.
Käihkön mukaan ajatus voi lähteä siitä, että Ukrainan kannattaa nyt pitää painetta yllä, koska hyökkäys Kurskin alueella on sujunut hyvin.
– Hyökkäyksellä testataan Venäjän kykyä reagoida. Kurskissa nähtiin, että Venäjän on vaikea reagoida tällaiseen äkilliseen kriisiin.
Samalla Ukraina toivoo, että Venäjälle tulee viimein tarve siirtää joukkoja sinne Donbassin suunnalta, jota Venäjä on pitänyt hallussaan jo kauan.
Se oli tavoitteena jo hyökkäyksessä Kurskiin, mutta Venäjä ei ole vähentänyt sotilaitaan sieltä toistaiseksi.
Samalla Ukraina yrittää muuttaa Venäjän luomaa synkkää kuvaa sodankulusta. Sen kertomuksessa Venäjä pikkuhiljaa pakottaa ukrainalaisjoukkoja perääntymään ja Ukraina häviää sodan.
– Ja jos Ukraina aikoo muuttaa narratiivin, niin se joutuu tekemään jotain.
Se piristää tunnelmia kotimaassa, ja myös länsimaille on syytä näyttää, että annetuilla aseilla saadaan tuloksia aikaan ja niitä tarvitaan lisää.
– Kiinnostus Ukrainaa kohtaan on heikentynyt ja tarvitaan uusia, positiivisia uutisia siitä, että peli ei ole menetetty.
Ukraina haluaa länsiaseille myös nykyistä laajemmat käyttöoikeudet. Nykyehdoilla Ukraina ei pääse iskemään länsiohjuksilla ja muilla Venäjän lentotukikohtiin, jotka sijaitsevat kauempana maiden välisestä rajasta.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on perustellut käyttörajoitusten höllennystä myös puhumalla siitä, että ei ole ns. punaisia linjoja, minkä jälkeen tapahtuisi kauheita.
– Jos Belgorodin jälkeen ei tapahdu mitään erikoista, se vahvistaa Zelenskyin argumenttia siitä, ettei punaisia linjoja ole, Käihkö toteaa.
Käihkö pitää sitä liioitteluna, sillä jossain kyllä kulkee raja.
– Jossain on punainen linja. Jos ei muualla, niin maahyökkäyksessä Moskovaan.
Kiusallista Putinille
Joka tapauksessa hyökkäys Kurskin alueelle ja nyt Belgorodiin on kiusallista Venäjän presidentille Vladimir Putinille.
Sen merkitystä on järjestelmällisesti vähätelty omille kansalaisille.
– On puhuttu terrorismista, ei aseellisesta hyökkäyksestä tai sodasta. Sehän jo itsessään kertoo, miksi punainen linja ei ole vielä tullut vastaan. Kreml ei tahdo puhua tästä olemassaolon uhkana vaan päinvastoin sanoo, että tämä ei ole ongelma ja asia hoidetaan myöhemmin.
