Ukrainan tarve saada sota loppumaan mahdollisimman pian ja Ukrainan kannalta hyvin hallitsee keskustelua myös Naton puolustusministerikokouksessa.
Ministerit ovat koolla Brysselissä torstaina ja perjantaina. Suomea edustaa Antti Häkkänen (kok.)
Kokouksen alla ilma on ollut tiheää erilaisista toiveista, huhuista ja epävarmuuksista. Koska Ukrainan rintaman tilanne on tukala, Naton olisi tuettava Ukrainaa oikeilla viesteillä. Viestinnän lisäksi odotetaan Nato-maiden lupaavan taas lisää konkreettista tukea.
Ukraina esittelee niin sanottua voitonsuunnitelmaansa tänään torstaina Euroopassa.
Naton päämajalla vierailee Ukrainan puolustusministeri ja EU-johtajien pöydässä presidentti. Presidentti Zelenskyi saattaa ilmaantua myös Nato-johtajien kokoukseen.
Ukrainan presidentti Volodymir Zelenskyi on jo kertonut suunnitelmastaan esimerkiksi Yhdysvaltain presidentille Joe Bidenille ja maansa parlamentille.
Miten voitonsuunnitelmasta päästään voittoon?
Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan voitonsuunnitelma, victory plan, sisältää esimerkiksi pitkän kantaman aseiden käytön rajoituksista luopumisen, taloudellista tukea ja kutsun Naton jäseneksi.
Silti useat eri diplomaattilähteet Brysselissä sanovat, etteivät osaa kuvata, miten se tarkalleen auttaisi Ukrainaa voittamaan sodan.
– Keskustelemme siitä suljettujen ovien takana, Naton pääsihteeri Mark Rutte sanoi
Vaikka Nato on luvannut Ukrainalle, että siitä tulee Naton jäsen, varsinaista kutsua jäseneksi maa ei ole vielä saanut. Ukraina toivoo kutsua mahdollisimman nopeasti.
Jos maalle luvattaisiin kutsu, Ukraina voisi luottaa siihen, että Nato tulee aikanaan takaamaan maan turvallisuuden. Ukrainan ajattelun mukaan tämäkin auttaisi Ukrainaa voittamaan sodan, tai ainakin saamaan hyvän lopputuloksen.
Kutsusta ei ole aiemmin keskusteltu Naton kokouksestä. Todennäköisesti kutsua ole ainakaan tästä kokouksesta lähdössä.
– Emme ole siinä pisteessä, että kutsua voitaisiin lähiaikoina lähettää, Yhdysvaltain Nato-suurlähettiläs Julianne Smith sanoi.
Kutsun jälkeen olisi edessä vielä jäsenyysneuvottelut.
Terveisiä taistelukentältä
Ukrainan edustajat ovat viime kuukaudet olleet mukana kaikissa Naton kokouksissa, ja Zelenskyi on tavannut lähes kaikkia länsimaiden valtionjohtajia viime viikkoina.
Samaan aikaan Ukrainalla ei mene rintamalla erinomaisesti, tosin ei myöskään Venäjällä. Ukraina menettää vähä vähältä alueitaan. Venäjä taas kokee isoja tappiota, kun se menettää kalustoa ja sotilaitaan. Nato-ministerit saavatkin kokouksessa ensikäden tietoa Ukrainan taisteluiden tilanteesta.
Edessä on jälleen talvi, jolloin tavalliset ukrainalaiset kärsivät sodasta vielä tavallista enemmän.
Kiirettä luovat myös Yhdysvaltojen presidentinvaalit. Ne lisäävät epävarmuutta, kuinka Yhdysvallat jatkaa Ukrainan tukemista. Euroopan Nato-maat taas eivät todennäköisesti onnistuisi korvaamaan Yhdysvaltojen jättämää aukkoa, jos maa lopettaisi sotilaallisen tuen.
Kun sota pitkittyy, tukeminen vaikeutuu
Viime viikkoina on puhuttu myös Euroopan väsymisestä sotaan. Mitä pidempään sota Ukrainassa jatkuu, sitä vaikeammaksi tukeminen käy.
Varastoissa ei ole liiemmälti luovutettavaa sotamateriaalia, jota annettaisiin Ukrainalle, eri diplomaattilähteet arvioivat. Ja mitä enemmän Ukrainan tuetaan, sitä enemmän se kaiken kaikkiaan maksaa, ja tämä raha on pois käytöstä kotimaassa.
Monella Euroopan suuren maan johtajalla on mielessään myös kotimaan politiikan huolet. Esimerkiksi Ranskan ja Saksan politiikka on ollut epävakaata, ja johtajat joutuvat taiteilemaan pysyäkseen vallassa.
Toisaalta osa aiemmin luvatusta tuesta on vasta toteutumassa. Esimerkiksi Ranska on suunnitellut hävittäjien luovuttamista, ja todennäköisesti Ukraina saa ensimmäiset Mirage-hävittäjät keväällä. Viime kuukausina maa on saanut käyttöönsä ensimmäisiä F16-hävittäjiä, joiden luovuttamisesta on puhuttu käytännössä koko hyökkäyssodan ajan.
Nato-maat ovat myös luvanneet jatkaa Ukrainan sotilaallista tukemista samaan tahtiin kuin tähän asti.
Viime viikkoina on spekuloitu esimerkiksi Ukrainan liittymisellä Natoon niin, että kaikki sen alueet eivät olisi Ukrainan hallituksen kontrollissa. Tätä mahdollisuutta pyöritteli esimerkiksi Naton entinen pääsihteeri Jens Stoltenberg. Nato-johtajat varovat julkisesti koskemasta aiheeseen, sillä jos tässä vaiheessa tunnustettaisiin, että Ukrainan on vaikea saada Venäjän valloittamia alueitaan takaisin, se voisi johtaa tappiomielialaan, diplomaattilähteistä arvioidaan.
Tänään alkava kokous on myös Mark Rutten ensimmäinen ministerikokous. Yksi hänen tehtävistään on lähiviikkoina vakuuttaa Yhdysvaltain seuraava presidentti siitä, että Ukrainaa kannattaa tukea, samoin Euroopan turvallisuutta.
