MOSKOVA Pääkaupungin kauppakeskukset on koristeltu ja valaistu kirkkaasti, kun Venäjä valmistautuu uudenvuoden juhlintaan. Juhlatunnelmia painavat kuitenkin arkiset ongelmat. Ruoan hinta on Venäjällä noussut voimakkaasti, joidenkin tuotteiden jopa kymmeniä prosentteja.
– Olen huomannut sen selvästi viime kuukauden tai kahden aikana, Gevorg Ter-Alkimjan sanoo Gagarinskin kauppakeskuksen edustalla Moskovassa.
Hän sanoo, että ylipäätään kaikki tuotteet ovat kallistuneet alkaen peruselintarvikkeista kuten maitotuotteista.
Venäjällä puhutaan joskus niin sanotusta Olivier-indeksistä. Erityisesti uutenavuonna suositun Olivier-salaatin valmistamiseen tarvitaan monia peruselintarvikkeita kuten perunoita, porkkanoita, kananmunia ja makkaroita tai kanaa.
Parlamentskaja Gazeta -lehti laski, että viime vuonna salaatti neljälle hengelle maksoi noin 205 ruplaa eli vajaat kaksi euroa ja tänä vuonna 348 ruplaa eli runsaat kolme euroa. Hinta nousi lähes 70 prosenttia.
Venäjän keskuspankki on arvioinut, että Venäjän inflaatio olisi tänä vuonna 8–8,5 prosenttia. Pankki on kamppaillut inflaatiota vastaan nostamalla ohjauskorkonsa huimaan 21 prosenttiin. Se saattaa joutua nostamaan korkoa vielä lisää tänä vuonna.
Keskuspankki ja hallitus vetävät eri suuntiin
Inflaatiota on vaikea saada kuriin, kun sitä lietsovat kuumana käyvä sotateollisuus ja Venäjää vaivaava työvoimapula.
– Yhtäältä keskuspankki yrittää vetää rahoja taloudesta, toisaalta hallitus ja valtiovarainministeriö työntävät rahaa talouteen. Nämä vastakkaiset kehitykset johtavat siihen, että inflaatio ei hellitä, taloustieteilijä Nikolai Kulbaka sanoi Ylelle.
Kulbaka sanoo, että ilman keskuspankin toimia tilanne olisi vielä huonompi.
Keskuspankki yrittää estää inflaatiota lähtemästä laukalle. Venäjän bisneseliitti on kuitenkin alkanut arvostella keskuspankin johtajaa Elvira Nabiullinaa maan talouden hyydyttämisestä.
Kauppakeskusten liitto varoittelee, että jo tuhatta kauppakeskusta uhkaa konkurssi keskuspankin tiukan korkopolitiikan takia.
– On selvää, että valtava määrä lobbaajia taistelee keskuspankkia vastaan, mutta se on vielä kyennyt pitämään puolensa. Kuinka kauan se siinä onnistuu, sitä en tiedä, Kulbaka sanoo.
Stagflaatio koputtelee ovelle
Tähän mennessä Venäjän talous on selvinnyt länsipakotteiden alla paremmin kuin moni asiantuntija odotti. Viime vuonna talous kasvoi 3,6 prosenttia, tänä vuonna kasvuodotukset ovat samankaltaiset.
Nyt monet ekonomistit näkevät kuitenkin merkkejä kasvun hidastumisesta ja varoittavat stagflaatiosta. Se tarkoittaa erittäin hankalaa tilannetta, jossa yhdistyvät hidas talouskasvu ja korkea inflaatio.
Nikolai Kulbaka sanoo, että Venäjällä tilanne olisi erilainen kuin stagflaatiossa Länsi-Euroopassa 1970-luvulla. Tuolloiseen stagflaatioon liittyi laaja työttömyys, mutta Venäjällä vallitsee käytännössä täystyöllisyys.
Miesten lähettäminen rintamalle ja maastapako ovat kärjistäneet työvoimapulaa, mutta Venäjä olisi törmännyt siihen ongelmaan joka tapauksessa, sillä työikäisen väestön määrä laskee.
Opiskelijoilla ja eläkeläisillä aukkoa ei täytetä, ja Keski-Aasian siirtotyöläisistä kilpailevat jo monet muutkin valtiot kuin Venäjä.
Ruplan kurssin lasku kallistaa tuontia
Keskiviikkona ruplan arvo laski jyrkästi suhteessa dollariin ja euroon. Keskuspankki ilmoitti keskeyttävänsä ulkomaisten valuuttojen ostot Venäjän sisämarkkinoilla.
Nikolai Kulbakan mukaan kurssin heikentyminen oli odotettavissa.
Laukaisevana tekijänä kurssilaskulle olivat Yhdysvaltain tärkeälle venäläispankille Gazprombankille asettamat pakotteet. Pankki oli viimeisiä laillisia kanavia hoitaa valuuttaoperaatioita.
Nyt Venäjä joutuu taas etsimään kiertokeinoja. Ulkomaisista valuutoista on pulaa, ja niiden kysyntä on noussut. Kiertotiet taas kasvattavat kustannuksia ja aiheuttavat viivytyksiä maksuihin.
Valtiovarainministerin Anton Siluanov on toisaalta sanonut, että heikko rupla edistää Venäjän vientiä.
Venäläiset ovat tottuneet inflaatioon
Mitään suuria myllerryksiä inflaatio tuskin vielä nostattaa. Venäläiset ovat tottuneet hintojen nousuun.
– Ensimmäinen inflaatio, jonka itse koin, oli 90-luvun alussa. Sitten tulivat vuosien 1998 ja 2008 kriisit ja niin edelleen, moskovalainen Julija Štšedrina sanoo Gagarinskin kauppakeskuksen luona.
– Mutta mitä tehdä? Se on nykyajan tilanne. Aikoja ei voi valita, niissä eletään ja kuollaan. Minä valitsen elää, huoletta ja iloisesti.
Mielipidekyselyihin erikoistuneen Levada-keskuksen johtaja Denis Volkov sanoo, että nykyistä inflaatiota ei voi kuvailla mitenkään katastrofaaliseksi.
– Hinnat nousevat aina, hallitus yrittää vakauttaa niitä ja ottaa ne huomioon eläke-indekseissä ja julkisen alan työntekijöiden palkoissa, Volkov kuvailee.
Uutiset valuuttakurssiheilahteluista eivät nekään vaikuta kovin voimakkaasti mielialoihin, sillä valuuttakursseja seuraa jossain määrin tarkasti vain 20 prosenttia venäläisistä, Volkov sanoo.
Levadan mittauksissa taloustunnelmat olivat huipussaan maaliskuussa presidentinvaalien aikaan, kun vallanpitäjät jakoivat lupauksia ja rahaa. Sen jälkeen kansalaisten arviot taloudesta laskivat jonkin verran syksyn puoliväliin, jolloin tunnelmat taas kohenivat.
Juuri nyt suurin osa venäläisistä katsoo, että suurimittaisia ostoja ei tällä erää ole syytä tehdä. Se voi olla merkki siitä, että keskuspankin koronnosto alkaa toimia.
