Helsingissä on käynnissä kilpajuoksu uusista tapahtuma-areenoista. Suunnitelmia on neljä.
Areenoita kaavaillaan Suvilahteen, Tukkutorille, Töölöön ja Jätkäsaareen, ja ne kilpailevat huomiosta kahdessa sarjassa: Töölön ja Tukkutorin suunnitelmat painivat jättiareenatasolla ja Suvilahden ja Jätkäsaaren keskisuurten areenoiden sarjassa.
Hankkeiden taustalla on ihmisiä kiinteistösijoittamista harjoittavista instituutioista yksityisiin kansalaisiin, ja suunnitelmien budjetit vaihtelevat 190–800 miljoonan euron välillä.
Helsinkiin kaavailtuja tapahtuma-areenoita yhdistää sama tekijä: kaikkien rahoitus on yhä auki.
Aalto-yliopiston kestävän kiinteistöliiketoiminnan professori Seppo Junnila on ilahtunut suunnitelmien määrästä. Hän puhuu yleisellä tasolla, sillä ei ole perehtynyt yksityiskohtaisesti Helsingissä vireillä oleviin areenahankkeisiin.
– Ensimmäisenä lähtee liikkeelle se, joka pystyy esittämään parhaan idean. Näin homma toimii ideaalimaailmassa.
Areenasuunnitelmat nielevät satoja miljoonia euroja, ja niihin etsitään sijoittajia myös ulkomailta. Suomessa kiinteistösijoittaminen on ollut viime aikoina jäissä.
– Nämä ovat sijoittajille tosi kiinnostavia kohteita, Junnila toteaa.
Sijoittajia kiinnostaa hänen mukaansa erityisesti hankkeen maantieteellinen ulottuvuus. Onko suunnitelma suunnattu Helsingin, Suomen, Euroopan vai maailman markkinoille?
– Sijoittajat miettivät ensimmäisenä, millaisia tulovirtoja tällainen uusi konsepti voi tuoda. Kuinka paljon suunnitelman toteuttaminen ja valmiin kohteen käyttäminen maksaa ja millaisia riskejä konseptiin liittyy.
Kestävän kiinteistöliiketoiminnan professori epäilee, että kaikki neljä suunnitelmaa pääsevät maaliin.
– Niiden toteutumisen todennäköisyys on aika matala. Suunnitelmat kilpailevat nyt ideoillaan markkinoista, rahoittajista ja asiakkaista. Se on tervettä ideoilla kilpailemista. Valtavia pääomia ei ole vielä laitettu kiinni suunnitelmiin, eikä hukattu rahaa, Junnila toteaa.
Tässä suunnitelmat:
Suvilahti Event Hub
Suvilahteen kaavailtu tapahtuma- ja viihdekeskus on saanut poikkeuksellisen paljon julkisuutta näyttelijä Mikko Leppilammen ansiosta. Leppilampi on yksi hankkeen osakkaista.
Suvilahti tunnetaan Flow-festivaalista ja entisistä kaasukelloista, ja Helsingin kaupunki toivoo, että alueesta kehittyisi ympärivuotinen tapahtumapaikka.
Uudesta ”tapahtumakorttelista” järjestettiin arkkitehtuurikilpailu vuonna 2019, ja sen voitti Cederqvist & Jäntti -arkkitehtitoimisto (nyk. Arco) ehdotuksellaan Contiki.
Muiden areenahankkeiden tavoin Suvilahti Event Hub on hybridi, johon kuuluu myös toimisto- ja hotellirakennus.
Uudessa viihdekeskittymässä voisi järjestää konsertteja noin viidelle tuhannelle ihmiselle. Helsingistä puuttuu Suvilahti Event Hubin kaltainen keskisuuri venue eli konserttipaikka, mutta viihdekeskus on suunniteltu myös tv-tuotannoille.
Suunnitelmaan on tehty sittemmin ”pientä hienosäätöä” ja rakennuksen sisällä olevan ”venuen toiminnallisuutta on pyritty parantamaan”.
Suunnitelman budjetti on noin 250 miljoonaa euroa, ja rahoitus on yhä auki.
– Tavoitteena on päästä lyömään kuokka maahan keväällä 2026, hankkeen osakas ja hallituksen jäsen Hannu Lokka sanoo.
Suvilahti Event Hub -hankkeella on lainvoimainen kaava.
Royal Center
Jätkäsaaren Länsiterminaali 2 on tuttu Tallinnan matkailijoille, ja sen viereen on suunnitteilla mittava tapahtumakeskus Royal Center, johon kuuluvat mailapelikeskus, urheiluareena, spa-hotelli ja pysäköintitalo. Näistä viimeksi mainittu on ollut pystyssä jo muutaman vuoden.
Hankkeen puuhamiehet uskovat, että urheiluareena houkuttaisi puoleensa kansainvälisiä maaotteluja ja kansallisia sarjapelejä, ja niiden lisäksi tapahtuma-areenalla voisi järjestää myös konsertteja.
– Pelit ovat olleet suunnittelun lähtökohtana, mutta luonnollisesti areenalle voi ottaa myös artisteja, kohteen pääsuunnittelija Matti Anttila One Architects -toimistosta sanoo.
Royal Centerin areena kilpailisi kokoluokassa Suvilahti Event Hubin kanssa, ja katsomoon mahtuisi 3500–4200 henkeä.
Tapahtumakeskuksen maamerkkinä toimii kylpylähotelli, joka näkyisi kauas merelle, eikä itse mailapelikeskuskaan jäisi huomaamatta. Se on puolet korkeampi kuin Helsingin keskustassa sijaitseva Stockmannin tavaratalo.
Hankkeen budjetti on noin 190 miljoonaa euroa, ja rahoitus on yhä auki. Anttila arvioi, että rakentaminen voisi alkaa vuosien 2027–28 aikana.
Jätkäsaareen kaavailtu mailapelikeskus perustuu tennisvalmentaja Jari Hedmanin ideaan. Royal Center -hankkeella on lainvoimainen kaava ja mailapelikeskuksella rakennuslupa.
Garden Helsinki
Helsingin vanhan jäähallin kupeeseen suunnitellusta tapahtuma-areenasta tulisi jättimäinen konserttihalli. Garden Helsingin maan alle rakennettavan areenan katsomoon mahtuisi jopa 19 000 ihmistä. Suosittujen artistien sisäkonsertit pidetään tätä nykyä Tampereella, jonne avattiin uusi tapahtuma-areena yli kolme vuotta sitten. Se nielee noin 15 000 katsojaa. Tampereen areena on tuttu muun muassa Ylen Uuden musiikin kilpailusta (UMK).
Idea Garden Helsingistä syntyi jääkiekkoa pääsarjassa pelaavassa Helsingin IFK:ssa jo yli viisitoista vuotta sitten, mutta hankkeen rahoitus on yhä auki.
Garden Helsinki nytkähti huhtikuussa eteenpäin, kun hallitus myönsi sille ehdollisen 35 miljoonan euron rahoituksen. Valtion ehdollinen sitoutuminen auttaa hankkeen projektijohtajan Ilkka Kilpimaan mukaan rahoitusneuvotteluissa.
Jättimäisen hankkeen budjetti on noin 800 miljoonaa euroa, ja rakennuskokonaisuus on pienentynyt matkan varrella noin viidenneksellä.
Suunnitelmaan sisältyvät urheilu- ja tapahtuma-areenan lisäksi toimistoja, asuntoja, liiketiloja sekä hotelli ja pysäköintihalli. Helsinki Gardenin arkkitehtuurikilpailun voitti B&M-arkkitehtitoimisto (nyk. One Architects).
Kilpimaa uskoo, että Garden Helsingin rakentaminen voisi alkaa vuoden 2026 aikana.
Hankkeella on lainvoimainen kaava.
Suvilahden areena
Suvilahden areena -niminen suunnitelma tähtää jättimäisen monitoimiareenan rakentamiseen. Siitä tulisi Pohjoismaiden suurin. Katsojia areenalle mahtuisi yli 20 000 eli hieman enemmän kuin Garden Helsingin katsomoon.
Hanke koki hiljan takaiskun, kun amerikkalainen tapahtumatuottaja ASM Global vetäytyi siitä. Suvilahden areena -hankkeen toimitusjohtaja Timo Nieminen vahvisti asian Ylelle.
ASM Global on yksi maailman suurimmista tapahtumien tuottajista. Yritys vastaa muun muassa Alvar Aallon suunnitteleman Kulttuuritalon toiminnasta Helsingissä.
Takaiskusta huolimatta Suvilahden areenan suunnittelu jatkuu. Sille on etsitty paikkaa Suvilahdesta ja Hanasaaresta, mutta Helsingin kaupunki on torpannut molemmat ehdotukset.
Nyt areenaa sovitellaan metroradan toiselle puolelle Helsingin Tukkutorille. Kaupunki tutkii parhaillaan, miten aluetta voisi kehittää nykyistä elävämmäksi kulttuurin ja tapahtumien avulla.
Tukkutorille kaavaillusta areenasta ei ole havainnekuvia, mutta hankkeen kustannusarvio on julkistettu. Se on noin 250–300 miljoonaa euroa. Rakentaminen voisi alkaa vuosina 2028–2030.
Suvilahden areenan taustalla ovat muun muassa kiinteistö- ja rakennusalalla toimivan SRV-konsernin pääomistaja Ilpo Kokkila sekä ”NHL-miljonäärit” Olli Jokinen ja Karri Rämö.
Hankkeelle haetaan kaupungilta tonttivarausta.
