Suomessa on otettu työterveydessä käyttöön niin sanottu PEth-testi.
Se kertoo, onko henkilö käyttänyt edeltävinä viikkoina alkoholia ja kuinka paljon. Runsas ja pitkäaikainen alkoholinkäyttö voi näkyä testissä vielä neljä viikkoa lopettamisen jälkeen.
Viime kuukausina testi on herättänyt työntekijöissä kummastusta.
– Meille on tullut kymmeniä yhteydenottoja, joissa työntekijä on saanut tietää testistä ja sen seurauksista vasta jälkikäteen. Tyypillisesti henkilö on mennyt terveystarkastukseen tietämättä, että siinä otetaan alkoholin käyttöä kuvaava verikoe. Koholla ollut tulos on sitten johtanut esimerkiksi työn keskeyttämiseen tai palkanmaksun lopettamiseen, SAK:n asiantuntijalääkäri Riitta Työläjärvi kertoo.
Työläjärvi sanoo, että PEth-testi on yleistynyt työterveystarkastuksissa ilman riittävää tiedottamista ja yhteistoimintaa. Hänen mukaansa testin käyttö on monilla työpaikoilla aiheuttanut työntekijöille yllättäviä ja kohtuuttomia seurauksia.
Toimistotyöläisiäkin testataan
PEth-testi kertoo alkoholin käytöstä usean viikon ajalta, mutta ei siitä, milloin alkoholia on käytetty tai miten se on vaikuttanut työkykyyn. Työläjärven mukaan testituloksen perusteella ei voida yksiselitteisesti päätellä työkyvyttömyydestä tai työturvallisuuden vaarantumisesta.
– Näissä tapauksissa työntekijällä ei ole ollut päihtymystilaa eikä edes epäilystä siitä. Kyse on ollut vapaa-ajalla käytetystä alkoholista, joka näkyy testissä, mutta jota on tulkittu perusteena toimenpiteille, hän sanoo.
Testi on käytössä monilla aloilla, esimerkiksi rakennuksilla ja kuljetusalalla, myös toimistotyössä.
”Emme halua edistää alkoholinkäyttöä”
Työläjärvi painottaa, että testillä voi olla paikkansa, jos sitä käytetään oikein ja osana terveyden edistämistä. Hän painottaa, että ei halua edistää alkoholinkäyttöä millään tasolla.
Silti testaamisesta tulee ongelmallista, jos testaus tehdään ilman työntekijän tietoista suostumusta ja ilman, että seuraukset on etukäteen kerrottu.
– On eettisesti ongelmallista ja jopa toimeentuloa vaarantavaa, jos yksittäinen testitulos johtaa työstä sivuuttamiseen ilman muuta näyttöä ongelmista. Lisäksi lainsäädäntö ei tällä hetkellä yksiselitteisesti ohjaa alkoholitestien käyttöä työelämässä, Työläjärvi sanoo.
Työläjärvi toivoo, että työpaikoilla sovitaan selkeistä pelisäännöistä testauksen suhteen. Henkilöstölle on tiedotettava ennakkoon, mitä terveystarkastuksiin kuuluu ja miksi. Jos suurkulutuksen riskiä on, apua ja tukea pitäisi olla tarjolla jo varhaisessa vaiheessa – ei jälkikäteen rangaistuksen muodossa.
Testi yleistyy kuljetusalalla – ”Tulos koholla ja määrätty ajokielto”
Kuljetusalalla työskentelevien ajokykyä on alettu arvioida entistä useammin alkoholin käyttöä pitkältä aikaväliltä mittaavan PEth-testin avulla.
Auto- ja kuljetusalan työntekijäliiton edunvalvontapäällikkö Harri Pasanen kertoo saaneensa tänä vuonna pöydälleen tapauksia, joissa yksittäinen testitulos on johtanut ajokieltoon ja palkattomaan lomaan, jopa työsuhteen päättymiseen. Hän kertoi tästä myös AKT-lehdessä.
– Meillä on tiedossa 5–10 tapausta, mutta todennäköisesti ilmiö on laajempi. Tyypillisesti kyse on siitä, että kuljettaja ei ole tiennyt testistä etukäteen, ja kun tulos on ollut koholla, on määrätty ajokielto. Koska kuljetusyrityksissä ei usein ole tarjolla muuta työtä, tilanne johtaa helposti palkanmaksun keskeytymiseen, Pasanen sanoo.
PEth-testi ei siis mittaa promilleja, vaan kertoo alkoholin käytöstä usean viikon ajalta. Seppälän mukaan useimmissa tapauksissa työntekijä ei ole ollut päihtynyt eikä työssä ole ollut ongelmia.
– Eli ihmiset on käyttänyt vapaa-ajalla alkoholia ja siitä niin sanotusti työnantaja rankaisee, Pasanen sanoo.
– On määriteltävä, milloin testiä saa käyttää, millä perusteella, ja miten tuloksiin reagoidaan. Nyt jokaisessa tapauksessa toimitaan eri tavalla. Vähintään tarvitaan sopimista työnantajan ja henkilöstön kesken sekä ennakkoon tiedottamista.
Hän painottaa, että testauksen ei pitäisi johtaa kohtuuttomaan taloudelliseen ahdinkoon.
– Eräässä toisessa liitossa on tullut ilmi tapaus, jossa työntekijä on ollut palkatta jopa vuoden, koska testin perusteella hänet todettiin työkyvyttömäksi. Se ei ole kohtuullista.
EK:n asiantuntijalääkäri puolustaa PEth-testejä: ”Turvallisuudesta ei voida tinkiä”
Elinkeinoelämän keskusliiton asiantuntijalääkäri Auli Rytivaara pitää PEth-testausta tärkeänä keinona ehkäistä tapaturmia.
Hän muistuttaa, että jo vuoden 2015 ammattikuljettajan ajoterveyden arviointiohjeissa todetaan, että työterveyshuollossa pitäisi olla säännölliset terveystarkastukset ammattiautoilijoiden osalta mukaan lukien rutiininomaiset päihteiden laboratoriotestit. Näistä PEth testaa lähes 100 prosenttisesti alkoholia.
– PEth-testi on spesifinen ja luotettava tapa arvioida alkoholin käyttöä. Jos henkilö ei ole käyttänyt alkoholia, testi on normaali. Jos taas käyttöä on ollut runsaasti, noin viisi annosta päivässä, arvo nousee. Testi auttaa tunnistamaan tilanteet, joissa työntekijän terveydentila ei välttämättä vastaa tehtävän vaatimuksia, Rytivaara sanoo.
Hän korostaa, että testi ei kerro promilleista tai siitä, onko työntekijä päihtynyt juuri testaushetkellä, mutta se voi osoittaa riskin työkyvylle esimerkiksi liikenteessä tai korkealla työskenneltäessä.
Työntekijäjärjestöjen kritiikkiin Rytivaara vastaa, että testit tulee aina liittää ennakolta laadittuun terveystarkastusmalliin ja riskinarviointiin.
– Testien käyttö ei saa olla sattumanvaraista. Työnantajan pitää laatia selkeä malli ja arvioida työtehtävien vaatimukset. Rutiininomaiset laboratoriotestit ovat osa tätä mallia, mutta niiden rinnalla tarvitaan aina lääketieteellinen arviointi.
Lainsäädännön osalta Rytivaara sanoo, että nykyiset työturvallisuusmääräykset antavat työnantajalle vastuun varmistaa työolosuhteiden turvallisuus, myös terveydentilan osalta.
– Työnantajalla pitäisi olla oikeus saada tietoa, jos työntekijän terveydentila estää tietyn työn tekemisen. Näin voidaan mahdollisesti järjestää muuta työtä.
– Jos henkilö on työssä, johon hänen terveydentilansa ei sovellu, se ei ole hänen itsensäkään etu. Turvallisuudesta ei voida tinkiä, Rytivaara sanoo.
