29-vuotias mustasaarelaispoliitikko Christoffer Ingo (r.) liikkuu eduskuntatalon käytävillä tottuneesti, vaikka aloitti kansanedustajana vasta muutama viikko sitten.
Talo on tuttu, sillä Ingo on toiminut aiemmin RKP:n nuorisojärjestön Svensk Ungdomin puheenjohtajana ja Anna-Maja Henrikssonin parlamentaarisena avustajana.
Ovet kansanedustajana avautuivat, kun Henriksson valittiin Euroopan parlamentin jäseneksi.
Ingo ei koe muiden saaneen etumatkaa, vaikka kausi alkaakin kesken kaiken.
– Minulla on kolme vuotta aikaa näyttää tulokset niille, jotka äänestivät minua, Ingo sanoo Svenska Ylen haastattelussa.
Merenkurkun silta tulee, kun Nato sen haluaa
Ingo sanoo tekevänsä työtä erityisesti Vaasan vaalipiirin puolesta.
– Meillä on kukoistava elinkeinoelämä Kristiinankaupungista Kokkolaan, jossa investoidaan paljon uusiin työpaikkoihin. Tietysti odotetaan, että valtio tukee mahdollisuuksien mukaan.
Pohjanmaalla on myös suuria suunnitelmia yhdistää Vaasa ja Uumaja Merenkurkun ylittävällä sillalla. Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Joakim Strand (r.) on lupaillut kiinteän yhteyden valmistuvan vuoteen 2040 mennessä.
Ingon mukaan silta on pohjimmiltaan turvallisuuspoliittinen kysymys.
– Siitä keskustellaan luultavasti enemmän kuin siitä, pitäisikö Pohjanmaan asukkaiden päästä Uumajan Ikeaan. Sinä päivänä, kun Nato ja EU katsovat, että tarvitsemme sillan Merenkurkun yli, meillä on silta, sanoo Ingo.
Viljelijöiden katteet pienenevät
Maanviljely on lähellä lammas- ja luomuviljatilalla varttuneen Ingon sydäntä. Viisi viime vuotta hän on ollut itse maanviljelijä.
Koronapandemia, Venäjän hyökkäyssota sekä energian ja muiden hyödykkeiden hintojen huima nousu ovat lisänneet epävarmuutta.
– Kuluttajilla on vähemmän rahaa käytettävänä lähiruokaan. Viljelijöiden katteet laskevat, kun taas vähittäiskauppiaiden katteet nousevat.
Ingon mukaan tilanne uhkaa lykätä maatiloilla tarvittavia investointeja.
– Ilman kannattavuutta ei voi keskittyä ilmasto- ja ympäristöajatteluun niin paljon kuin pitäisi.
Myös metsäpolitiikkaan Ingo haluaa jättää jälkensä.
– Terve metsä sitoo hiilidioksidia ja luo samalla puuta, jota voimme käsitellä ja kerätä verotuloja. Samanaikaisesti meillä pitäisi olla tietty osuus suojeltua metsää, jossa luonnon monimuotoisuus voi olla hieman vapaampaa. Haluan työskennellä tämän tasapainon löytämiseksi.
EU hyväksyi kesäkuussa kiistanalaisen asetuksen maa- ja merialueiden ennallistamisesta, jolla on vaikutuksia myös metsänomistajiin. Suomi vastusti lakia tuloksetta vedoten ennallistamisen korkeisiin kustannuksiin.
– Pidän itsestäänselvänä, että hallitus viestii komissiolle, ettemme enää halua tämäntyyppistä sääntelyä, jota on käytännössä mahdotonta panna täytäntöön, Ingo sanoo.
Haluaa laajentaa susien suojelumetsästystä
Ingo vaatii toimia petoeläinten määrän vähentämiseksi Suomessa. Hän on tyytyväinen siihen, että Euroopan komissio aikoo tarkistaa unionin susipolitiikkaa.
– Meidän pitäisi säätää laissa, mikä on se tarkka määrä susia, jonka tarvitsemme niin sanotun suotuisan suojelutason säilyttämiseksi. Samalla tarvitsemme kaikki työkalut päästäksemme eroon ongelmasusista.
Ingon mukaan Suomen pitäisi puolustaa turkistarhaajien oikeutta jatkaa toimintaansa. Turkiselinkeino on joutunut vastatuuleen monissa jäsenmaissa.
– En näe mitään syytä, miksi Suomessa pitäisi keskustella laillisen elinkeinon kieltämisestä, Ingo sanoo.
Keskustapuolueiden olisi voitava tehdä yhteistyötä
Ingo kuvailee itseään asiakeskeiseksi poliitikoksi, joka haluaa tehdä yhteistyötä yli puoluerajojen.
– Olen täysin vakuuttunut siitä, että Suomessa ja muualla maailmassa on kysyntää keskustapoliitikoille, jotka pystyvät yhteistyöhön sekä oikeiston että vasemmiston kanssa ja joiden tavoitteena on päästä eteenpäin ja saada aikaan tuloksia.
Keskustapuolueiden pitäisi hänestä tuoda paremmin esiin näkemyksiään.
– Keskustelun ovat usein vallanneet äärivasemmisto tai -oikeisto, jotka polarisoivat sen argumenteilla, jotka eivät aina ole käyttökelpoisia.
Ingon yhteistyöhalu koskee myös perussuomalaisia. Mustasaaren kunnanvaltuuston puheenjohtajana hänellä on siitä hyviä kokemuksia.
– Kyse on kontaktien luomisesta ja sellaisten asioiden löytämisestä, joista olemme samaa mieltä, jotta voimme kehittää niitä asioita, joista emme ole samaa mieltä. Näin aion työskennellä myös parlamentissa.
Monelle RKP:n äänestäjälle ja puolueaktiiville hallitusyhteistyötä perussuomalaisten kanssa on kuitenkin ollut vaikea sulattaa. Ingon mukaan on selvää, että hallituspohja ei ole RKP:n näkökulmasta unelmakoalitio.
– Jos olisimme saaneet valita, kenen kanssa istumme hallituksessa, olisimme valinneet hieman toisin – tai jopa aika paljon erilailla. Mutta nyt olemme viiden prosentin puolue, jolla on kymmenen kansanedustajaa. Meidän on pystyttävä tekemään yhteistyötä kaikkien kanssa.
Artikkeli on tiivistelmä Svenska Ylen toimittaja Richard Husun artikkelista: Landsbygdens röst
