Yleisimpiä ovat ahdistuneisuus- ja mielialahäiriöt. Mielialahäiriöistä masennus on yleisin.
Valtaosa suomalaisista saa mielenterveyden, käyttäytymisen tai neurokehityksen häiriön diagnoosin elämänsä aikana.
Asia selviää Helsingin yliopiston tuoreesta rekisteritutkimuksesta, jossa tutkittiin kaikkia 1–100-vuotiaita suomalaisia vuosien 2000–2020 välillä.
Tutkimuksen mukaan diagnoosin saa noin 77 prosenttia naisista ja 70 miehistä viimeistään täytettyään 100 vuotta. Kun muistisairaudet ja fyysisiin sairauksiin liittyvät mielenterveyden häiriöt rajataan pois, diagnoosin saa noin 66 prosenttia naisista ja 60 miehistä.
Yleisimpiä ovat ahdistuneisuus- ja mielialahäiriöt. Mielialahäiriöistä masennus on yleisin.
Miehet saavat ensimmäisen kerran diagnoosin useimmiten kuusivuotiaana ja naiset 15–19-vuotiaana. Miehillä kyseessä on silloin usein jokin käyttäytymisen häiriö, kuten adhd. Naisilla puolestaan kyse on yleensä ahdistuneisuus- tai mielialahäiriöstä.
Siitä, onko diagnoosien määrä kasvanut, ei ole tietoa, kertovat Suokas ja Helsingin yliopiston apulaisprofessori Christian Hakulinen STT:lle.
Diagnoosien suurta määrää voisivat selittää hoitopalveluiden lisääntyminen merkittävästi viime vuosikymmeninä sekä hoitoon hakeutumisen kynnyksen madaltuminen.
Muita selittäviä tekijöitä voisivat Hakulisen ja Suokkaan mukaan olla mielenterveyspuheen yleistyminen ja mielenterveyshäiriöihin liitetyn stigman väheneminen.
