Hannele Pokka kritisoi Tenon kalastusrajoituksia perustuslain vastaisina. Pahimmillaan ne uhkaavat Tenon saamelaisen kalastuskulttuurin olemassaoloa.
Entinen ympäristöministeriön kansliapäällikkö, OTT Hannele Pokka on kirjoittanut selvityksen Tenon lohestuksen rajoituksista Saamelaisten totuus- ja sovintokomissiolle.
Pokan mukaan saamelaisten kalastusoikeudet ovat heikentyneet erilaisissa lakiuudistuksissa historian aikana. Tämä on johtanut käytännössä siihen, että jokisaamelainen elämänmuoto on uhanalaistunut.
Periaatteessa saamelaisilla on kuitenkin oikeus kalastukseen alkuperäiskansana. Lisäksi kansainvälisten sopimusten mukaan alkuperäiskansoille kuuluu oikeus kulttuuriin ja itsemääräämisoikeuteen.
Pokan mukaan myös valtioiden välisissä Tenojoki-neuvotteluissa saamelaiset on sivuutettu.
– Valtio on pitänyt kiinni vuosisatoja sitten ottamastaan isännän roolistaan, vaikka valtio omistaa Tenojoen Suomen-puoleisestä vesistöstä pienen murto-osan, Pokka sanoo selvityksen ennakkotiedotteessa.
Lohikantojen heikon tilanteen vuoksi lohen kalastus on ollut kiellettyä Tenojoen vesistössä vuosina 2021–2024.
– Saamelaiskäräjät ja Tenon osakaskunnat ovat moittineet sekä Tenojoen kalastusneuvotteluja että ehdotettuja muutoksia kalastussopimukseen ja -sääntöön, koska rajoitukset ovat perustuslain vastaisia. Jatkuessaan vuodesta toiseen ne vaarantavat Tenon saamelaisen kalastuskulttuurin olemassaolon, Pokka sanoo.
Selvitys pieni osa komission laajaa toimintaa
Saamelaisten totuus- ja sovintokomissio julkaisee tiistaina Hannele Pokan kaksiosaisen selvityksen, jossa tarkastellaan saamelaisten kalastusoikeuksien kehitystä historian ja lainsäädännön valossa sekä saamelaisten kalastusasioita Tenojoen vesistössä.
Samassa tilaisuudessa julkaistaan myös kolme muuta uutta erillisselvitystä.
Saamelaisten totuus- ja sovintokomission tehtävänä on selvittää saamelaisten kokemaa syrjintää ja assimilaatiota sekä tuoda esiin keinoja sovinnon rakentamiseksi saamelaisten ja Suomen valtion välillä.
