Luonnonmetsät Sápmi -hanke on kartoittanut saamelaisalueen luonnontilaisia ja vanhoja metsiä tähän mennessä 110 000 hehtaarin edestä.
- Sara Kelemeny
- Anni-Saara Paltto
Suurin osa saamelaisten kotiseutualueen luonnonmetsistä on yhä suojelematta valtion alueilla, selviää Luonnonmetsät Sápmi -työryhmän kartoituksesta. Työryhmä ehdottaa kartoitustulosten perusteella, että alueet suojeltaisiin pysyvästi lailla.
Luonnonmetsät Sápmi -hankkeen johtaja Jan Saijetsin mukaan Saamenmaan metsät tarvitsevat suojelua niin poronhoidon kuin myös luonnon itsensä vuoksi.
– Ilmastonmuutos vaatii sen, että luonto pysyy sellaisena kuin se on. Sitä ei saa kaataa, eikä käyttää liian paljon. Me tarvitsemme kaikkia metsiä ja luontoa, jotta luonto itsessään kykenee taistelemaan ilmastonmuutosta vastaan.
Luonnonmetsät Sápmi -työryhmän mukaan saamelaisalueella on jopa 347 000 hehtaaria metsää, joka pitäisi suojella.
Kartoitustyö alkoi vuosi sitten Koneen Säätiön rahoittamana ja hanke jatkuu ensi vuonna. Hanke hyödyntää myös aiempia kartoitustöitä.
– Haluamme jakaa tietoa, minne suojelualueita tulee perustaa ja voisi perustaa. Asiasta pitäisi päättää yhdessä paliskuntien kanssa, näkee Saijets.
Kartoittajat ovat löytäneet uusia tutkimistapoja
Työryhmän mukaan saamelaisalueen metsistä on tähän asti ollut vain hajanaista tietoa ja sitä on ollut vaikeasti saatavilla. Lisäksi metsien käyttösuunnitelmissa ei ole voitu ottaa tarpeeksi hyvin huomioon ekologista kestävyyttä. Työryhmä myös painottaa, että saamelaisalue jäi 1990-luvulla kokonaan valtion tekemän vanhojen metsien kartoituksen ulkopuolelle.
Kartoittajat ovat kävelleet metsissä 4 000 kilometriä. Inarilainen Jarmo Pyykkö on yksi heistä, joka on tänä kesänä kulkenut metsissä.
– Meillä on aavistus, että ei tämä ihan turhaa työtä. Ajattelemme, että iso osa näistä metsistä, jotka me todistamme arvokkaiksi, myös säilytetään, sanoo Pyykkö.
Muutaman hengen työryhmä on luonut uusia tutkimistapoja, jotta jokaisella hehtaarilla ei tarvitse käydä. He ovat käyttäneet apunaan kaukokartoitusaineistoa, kuten ilma- ja satelliittikuvia sekä laserkeilausaineistoa.
– Olemme rakentaneet kartaston, jonka avulla päättelemme millaisia metsät ovat ja tarkistamme tulkintamme maastokäynneillä. Pyrimme käymään jokaisella suurella metsäalueella paikan päällä, jotta saamme sen kokonaisarvon selvitettyä, selventää Pyykkö.
Kartastot on määrä luovuttaa ministeriöiden ja yliopistojen käyttöön. Suurimpana tavoitteena on auttaa saamelaisyhteisöjä.
– Luonnonsuojelun arvo on yksi argumentti, jolla on mahdollista puolustaa näitä metsiä ja sitä kautta säästää porohoidolle tärkeitä laidunalueita, kertoo Pyykkö.
Kriteerit suojelun ehtona
Luonnonmetsät Sápmi -työryhmän kartoitustyö pohjustaa tulevia virallisia neuvotteluita saamelaisalueen kartoituksista ja suojelusta.
Suuri osa saamelaisalueen metsistä on rakenteeltaan täysin luonnontilaisia, eikä niissä näy hakkuiden jälkiä lainkaan, lukuun ottamatta yksittäisiä tarvepuiden kantoja. Metsät ovat säilyneet luonnontilaisempina harvasta asutuksesta, pitkistä etäisyyksistä teollisuuslaitoksiin ja teollisen metsätalouden lyhyestä historiasta sekä saamelaisten perinteisen luonnonkäytön vähäisestä vaikutuksesta metsien rakenteeseen.
Myös Metsähallitus kartoittaa tällä hetkellä metsiä koko Suomessa. Valtion kartoituksissa käytetään Petteri Orpon hallituksen uusia kriteerejä, joita on kritisoitu liian tiukoiksi. Luonnonmetsät Sápmi -työryhmä taas seuraa EU:n biodiversiteettistrategian vanhojen metsien kriteerejä.
Saamelaiskäräjät on esittänyt, että saamelaisten kotiseutualueella nojataan Luonnonmetsät Sápmi -työryhmän käyttämiin kriteereihin. Saamelaiskäräjien mukaan valtioneuvoston hyväksymät kansalliset kriteerit vanhoille metsille Suomessa eivät sovellu saamelaisten kotiseutualueelle.
Metsähakkuut ovat vaikuttaneet paljon poronhoitoon
Metsätalous on aiheuttanut vuosikymmenten ajan merkittävää vahinkoa saamelaiselle poroelinkeinolle, selviää saamelaisten totuus- ja sovintokomissiolle tehdystä erillisselvityksestä.
Saijetsin ja Pyykön tänä vuonna tekemän selvityksen mukaan hakkuut ovat vähentäneet jäkälän ja lupon määrää dramaattisesti. Tämä on heikentänyt porojen ravinnonsaantia.
Saijets toivoo, että valtio suojelisi kaikki vanhat metsät välittömästi ja jatkaisi keskustelua paliskuntien ja saamelaiskäräjien kanssa muiden metsien käytöstä.
