Kuntaliiton mukaan varsinkin nuoret naiset ovat kiinnostuneet kuntapolitiikasta. Joka kunnassa muutos ei vielä näy: Utsjoen valtuustoon valittiiin vain yksi nainen.
- Päivi Seeskorpi
- Susanna Guttorm
Perämeren suurimmassa saaressa Hailuodossa on pian naisvalta, ja se on kunnassa historiallista. Saaren uudessa kunnanvaltuustossa naisten osuus on Suomen suurin.
Uuteen 15-paikkaiseen kunnanvaltuustoon pääsi yksitoista naista ja neljä miestä. Naisten osuus valtuutetuista nousee hieman yli 73 prosenttiin.
Valtuustojen naisenemmistöt ovat selvässä kasvussa myös valtakunnallisesti, kerrotaan Kuntaliitosta. Tulevissa valtuustoissa rikotaankin uusi naisenemmistöennätys.
Tapasimme Hailuodon kuntavaalien selvän äänikuningattaren, Eija Sipolan (sit. kesk.). Hän ei usko, että kuntapolitiikka muuttuu, vaikka valtuustossa on paljon enemmän naisia kuin miehiä. Tilannetta hän kuitenkin kuvailee hämmentäväksi.
– Valtuustoon tarvitaan erityyppisiä osaajia sukupuolesta riippumatta, Sipola kommentoi vaalitulosta.
Sipola kahmaisi vaaleissa 96 ääntä, mikä on hieman yli 17 prosenttia kaikista kunnassa annetuista äänistä. Entinen pankin toimitusjohtaja ja neljän aikuisen lapsen äiti nousee valtuustoon uutena jäsenenä.
Kuntapolitiikka kiinnostaa nuoria naisia
Tällä kaudella naisenemmistö on ollut 29 kunnanvaltuustossa, kun taas tulevalla kaudella naisenemmistö on 67 kunnassa. Suomessa on yhteensä 292 valtuustoa.
Kuntaliiton tutkimuspäällikön Marianne Pekola-Sjöblomin mukaan naisten osuuden kasvu on merkittävä.
– Näen, että yhä useammassa kunnanvaltuustossa tullaan tekemään entistä tasa-arvoisempaa politiikkaa, hän arvioi.
Pekola-Sjöblomin mukaan nämä vaalit osoittivat, että kuntapolitiikka kiinnostaa alle viisikymppisiä naisia: valtuutettujen joukossa on edellisiä vaaleja selvästi enemmän näitä niin sanottuja ruuhkavuosia edustavia ikäluokkia. Tätä hänen mukaansa selittää muun muassa se, että kunnissa päätetään sellaisista asioista, joista naiset ovat kiinnostuneita ja jotka ovat hyvin naisten hyppysissä. Näitä ovat esimerkiksi kouluihin liittyvät päätökset.
Utsjoki on miehinen ääripää
Vaikka naisenemmistöiset valtuustot yleistyvät, suurin osa vasta valituistakin valtuustoista on yhä miesvaltaisia. Ääriesimerkki tästä on Lapin Utsjoki, jonka tulevassa valtuustossa on vähiten naisvaltuutettuja koko Suomessa. Uuteen valtuustoon pääsi vain yksi nainen, Vuokko Tieva-Niittyvuopio (kesk.).
– Se on kyseenalainen kunnia, eikä mitenkään hyvä asia. Olisi suonut, että naisia olisi ollut ehdolla ja tullut valituksi enemmän.
Nykyisessä valtuustossa istuu yhtä monta naisvaltuutettua kuin vaaleissa oli ehdokkaita. Tieva-Niittyvuopio voi vain arvailla syyn siihen, miksi useampi nainen ei asettunut ehdolle vaaleissa.
– Meillähän on Utsjoella paljon naisia kunnan johtavissa viroissa ja erilaisissa viroissa ylipäätään. Olisiko se yksi este asettua ehdolle, tuleeko siinä tällaisia kaksinaisrooleja? Pohtii Tieva-Niittyvuopio.
Tieva-Niittyvuopio työskenteli pitkään Utsjoen kunnanjohtajana. Hän jäi eläkkeelle virasta helmikuussa 2022.
Tasapainoilua tasa-arvon kanssa
Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom uskoo, että naisten valta-asema valtuustoissa vahvistuu entisestään. Kyse on hänen mukaansa loogisesta yhteiskunnan kehityksestä, jossa naisten osuus kasvaa niin koulutuspaikoissa ja työelämässäkin.
– Ehkä jo parin vaalin päästä olemme tilanteessa, jossa enemmistö valtuutetuista on naisia.
Tämä ei kuitenkaan ole täysin tavoiteltava suuntaus. Pekola-Sjöblom pitää parhaimpana sitä, että valtuustoissa olisi tasapuolisesti miehiä ja naisia, nuoria ja vanhoja sekä myös maahanmuuttajia.
Esimerkiksi Hailuodon tulevan valtuuston yli 70 prosentin naisosuus alkaa Pekola-Sjöblomin mukaan tuoda jo käytännön hankaluuksia tasa-arvolain kannalta. Lautakuntiin voi olla vaikea saada tasapainoa, sillä lain mukaan niissä on oltava vähintään 40 prosenttia miehiä ja naisia.
Hailuodon ääniharava Eija Sipola myöntää, että tässä on uusi pulma ratkaistavaksi. Hän kuitenkin uskoo, että siinä onnistutaan.
– Valtuuston ulkopuolelle jääneistä kuntavaaliehdokkaista löytyy hyviä ihmisiä lautakuntiin täydentämään tätä tasa-arvokuviota. Voihan siinä käydä niin, että kun on tarpeeksi pätevä mies, hän saa paljon tekemistä, Sipola naurahtaa.
