Pitäisikö lautakunnilla olla suurempi rooli päätöksenteossa? Toisen näkemyksen mukaan lautakunnat voisi korvata osallistamalla tavallisia hmisiä.
Historian ensimmäinen aluevaalikausi lähenee loppuaan, kun ensi keväänä järjestetään kunta- ja aluevaalit.
Kemiläinen aluevaltuutettu Pekka Tiitinen (sd.) ei usko lähtevänsä ehdolle aluevaaleihin, koska hän kokee Lapin hyvinvointialueen päätöksentekoprosessin turhauttavaksi.
Hänen mielestään Lapin hyvinvointialueen päätöksiä tehdään samaan tapaan kuin entisissä sairaanhoitopiireissä.
Tiitinen arvostelee erityisesti tapaa, jolla aluehallitus hallitsee päätöksentekoa, jättäen valtuuston ja lautakunnat vähäiselle roolille.
– Valtuustolla on vain kumileimasimen rooli, ja lautakunnilta puuttuu todellinen päätösvalta, toteaa myös Kemin kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimiva Tiitinen.
Toimitusjohtaja Minna Korkiakoski-Västi Hyvil Oy:sta on myös huomannut monen hyvinvointialueen valtuutetun pitävän omaa päätöksentekomahdollisuuttaan rajallisena.
Hyvil on hyvinvointialueiden päättäjiä, viranhaltijoita tai työntekijöitä palveleva asiantuntijaorganisaatio.
– Etenkin valtuustossa päätetään suurista linja-asioista ja strategioista. Moni päättäjä lähti vaaleihin konkreettisilla lupauksilla esimerkiksi neuvolan tai terveysaseman säilyttämisestä, Korkiakoski-Västi toteaa.
Enemmän poliittista keskustelua
Pekka Tiitisen mielestä hyvinvointialueen hallintosääntöä tulisi tarkentaa. Lautakuntien rakenteita sekä päätösvaltaa pitäisi vahvistaa. Hänen mukaansa olisi tärkeää, että poliittisista näkemyksistä keskusteltaisiin jo esitysten valmisteluvaiheessa lautakuntatyössä. Tämä ehkäisisi myös hyvinvointialueen maratonkokouksia.
– Lautakunnille pitäisi antaa enemmän vaikutusvaltaa taloudellisiin päätöksiin sekä valtaa päättää budjetin käytöstä. Lautakunnat voisivat tehdä itsenäisemmin päätöksiä siitä, miten rahaa käytetään heidän vastuualueellaan, Tiitinen tähdentää.
Valtuuston aliarviointia?
Lapin hyvinvointialueen hallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto puolustaa Laphan päätöksentekoprosessia ja korostaa valtuuston merkitystä.
– Minusta on valtuuston aliarviointia sanoa, että se toimii kumileimasimena.
Hän viittaa valtuuston tekemiin merkittäviin päätöksiin, kuten hyvinvointialuestrategian, palveluverkkopäätöksiin ja talousarvioiden hyväksymiseen.
Melaluoto myöntää, että päätöksiä on tehty kiire kintereillä ja että parannettavaa on erityisesti osallistamisessa ja valmistelussa.
– Meidän pitää päästä irti kiireen tunnusta, jotta päättäjillä olisi enemmän aikaa perehtyä materiaaleihin, hän sanoo.
Melaluoto korostaa, että lautakunnilla on tärkeä rooli erityisesti kuntien kanssa käytävässä vuoropuhelussa sekä osallisuus- ja asiakkuusteemoissa.
Melaluodon mukaan hyvinvointialueen organisaatiota arvioidaan parhaillaan, ja muutoksia on odotettavissa. Myös luottamushenkilöorganisaation toimivuutta pohditaan.
Siihen liittyvät päätökset tehdään viimeistään helmikuussa.
Hän uskoo, että näillä muutoksilla voidaan parantaa päätöksentekoprosessia ja osallistumismahdollisuuksia hyvinvointialueella.
Osallisuusryhmät lautakuntia korvaamaan?
Minna Korkiakoski-Västi Hyvilistä kertoo, että Suomen kaikilla hyvinvointialueilla on erilaiset hallintosäännöt, jonka periaatteilla asioista päätetään. Aluehallituksen rooli on korostunut, ja konkreettisimmat päätökset tehdään siellä.
– Lautakunnissa usein valmistellaan asioita tai annetaan lausuntoja.
Korkiakoski-Västi näkee, että hyvinvointialueiden päätöksenteossa merkittävässä roolissa voisivat olla myös ihmisten osallisuutta kasvattavat kanavat ja ryhmät.
Ne eivät koostu välttämättä poliitikoista, vaan tavallisista ihmisistä, joita hyvinvointialueen päätökset koskettavat, esimerkiksi kokemusasiantuntijoista.
– Toivottavasti tällaiset ryhmät tulevat sen perinteisen lautakuntatyöskentelyn rinnalle ja jossain vaiheessa jopa tilalle.
