Ei, ei ja ei. Niin vastasivat vanhemmat, kun Yle kysyi pitäisikö ensiluokkalaiselle hankkia oma älypuhelin.
Sama näkemys näkyy myös puhelinkaupoilla. Teleoperaattorit Elisa ja DNA kertovat, että koulunsa aloittavien lasten vanhempien ostokäytöksessä on tapahtunut vain vuodessa iso muutos.
DNA:n koululaiskyselyn mukaan aiempaa harvemmalla 7-vuotiaalla lapsella on enää omaa puhelinta. Puhelimella tarkoitettiin kyselyssä älypuhelimien lisäksi myös peruspuhelimia ja kellopuhelimia.
– Koulunsa aloittaville lapsille ei välttämättä tarvitse hankkia mitään laitetta, sanoo DNA:n brändijohtaja Jussi Mälkiä.
Älypuhelimien käyttö on vähentynyt. DNA:n kyselyn mukaan tänä vuonna seitsemän täyttävistä lapsista enää 36 prosentilla on älypuhelin, kun vielä viime vuonna älypuhelin oli yli 70 prosentilla kouluikään tulevista.
Pienten koululaisten omien puhelinten väheneminen on Helsingin yliopistossa kehitys- ja kasvatuspsykologian dosentti Silja Martikaisen mukaan hyvä suunta.
– On hienoa, että otetaan huomioon karttuvaa tutkimustietoa liiallisen ruutuajan vaikutuksista varsinkin pienten lasten kehitykseen ja hyvinvointiin, hän sanoo.
On tieteellistä näyttöä esimerkiksi siitä, että runsas ruutuaika vähentää lasten liikkumista, heikentää psyykkistä hyvinvointia ja oppimistuloksia.
Operaattorit: Ei älypuhelinta ekaluokkalaisille
Elisa ja DNA suosittelevat nykyään, että vanhemmat eivät ostaisi pienimmille koululaisille älypuhelimia. Elisa ja DNA suosittelevat, ettei älypuhelinta osteta eka- eikä tokaluokkalaisille eli alle 9-vuotiaille.
– Nykyään ymmärretään paremmin, mitä kaikkia haittoja avoimessa internetissä ja erilaisissa sosiaalisen median sovelluksissa on lapsille, sanoo Elisan liiketoimintajohtaja Laura Puusaari.
Näin Puusaari perustelee ikärajasuositusta:
DNA:n Mälkiä muistelee, miten vielä pari vuotta sitten intoiltiin ”diginatiiveista” ja alle kouluikäisillekin lapsille hankittiin älyluureja, jotta digitaidot karttuisivat. Nykyään Mälkiä vieroksuu puhetta diginatiiveista.
– Lapset ja nuoret voivat olla taitavia käyttämään laitteita teknisesti, mutta se ei tarkoita, että he osaisivat käyttää nettiä vastuullisesti ja fiksusti, hän sanoo.
Mannerheimin lastensuojeluliiton hiljattain julkaistu selvitys kertoi, että nettikiusaaminen on yleistynyt ja raa’istunut sekä kaksi viidestä nuoresta viettää puhelimella yli neljä tuntia päivässä.
Elisan ikäsuositus perustuu kyselyyn
Miksi laitteitakin myyvät Elisa ja DNA suosittelevat vanhempia lykkäämään älypuhelimen ostopäätöstä?
Elisan mukaan asiakkaiden käytöksen nopea ja voimakas muutos on pakottanut toimimaan. Suositus perustuu sille, että enemmistö Elisan kyselyn vastaajista pitää yhdeksää vuotta sopivana ikänä ensimmäiselle älypuhelimelle.
DNA:n Mälkiän mukaan päätöksen taustalla on halu auttaa yrityksen työntekijöitä toimimaan linjan mukaan, jos vanhempi pyytää neuvoa pienen koululaisen ensipuhelimen valinnassa.
– Jos vanhemmilla on kova halua hankkia jokin laite, kerromme hyödyistä ja haitoista. Päätös on vanhempien, mutta me haluamme kertoa erilaisista vaihtoehtoista ja antaa kantamme asiaan, Mälkiä sanoo.
Operaattorien mukaan vaihtoehdot älypuhelimille kiinnostavat vanhempia. Erityisesti kellopuhelimien suosio kasvaa. Operaattorit saavat tuloja laitteiden lisäksi myös liittymistä. Myös kellopuhelimilla ja peruspuhelimilla on liittymänsä.
Elisan arvion mukaan lähes puolet ekaluokkalaisista lähtee tulevana syksynä kouluun kellopuhelin ranteessa.
Suositukset voivat kiristyä
Elisan Puusaari uskoo, että muutos on vasta alussa. Elisan kyselystä ilmenee, että osa perheistä on valmiita hankkimaan ensimmäisen älypuhelimen vasta 11-vuotiaalle.
– Tänä päivänä yhdeksän on meidän näkökulman mukaan realistinen arvio siitä, missä vaiheessa lapsille voitaisiin älypuhelimia alkaa pohtia. Uskon, että tulevina vuosina ikärajasuositus voi tästä vielä nousta, Puusaari sanoo.
Kansallinen aivoterveysohjelma suosittelee, että älypuhelimen hankintaa lapsille tulisi lykätä yläkouluikään asti eli 13-vuotiaaksi. Suositus perustuu muun muassa eurooppalaisten asiantuntijoiden jaettuun näkemykseen ja siihen, että 13 vuotta on myös useiden somealustojen virallinen ikäraja.
Tutkija: Pelkät rajoitukset eivät riitä
Lasten älypuhelimien käyttö on puhuttanut Suomea viime aikoina ja kouluihin suunniteltu puhelinkielto hyväksyttiin eduskunnassa viime kuussa. Suomalaiset aikuiset kannattavat koulujen puhelinkieltoa hyvin yksituumaisesti.
Pelkät käyttörajoitukset ovat Helsingin yliopistossa kehitys- ja kasvatuspsykologian dosentti Silja Martikaisen mukaan liian yksinkertainen vastaus monimutkaiseen ongelmaan.
Hänen mielestään ongelman ytimessä eivät ole itse laitteet, vaan kuilu lasten ja aikuisten välillä. Ruutuajalla on hyvä olla rajansa, mutta yleinen kielteinen asenne laitteita kohtaan voi vaikeuttaa asiasta puhumista lapsen kanssa. Sitä kuvaa esimerkiksi se, että yhä harvempi nuori kertoo vanhemmalleen tai luotettavalle aikuiselle nettikiusaamisesta.
– Usein ehdottomat säännöt ja rajoitukset aiheuttavat vastakkainasettelua.
Vanhemmat mukaan tutustumaan
Kun älylaite sitten hankitaan, vanhemman on olennaista olla mukana sen käytössä. Tutustua uteliaasti. Keskustella puhelimen käytön säännöistä ja siitä, miten toimia, jos kohtaa huonoa käytöstä. Olla kiinnostunut siitä, mitä lapsi tekee puhelimella ja kenen kanssa hän viettää aikaa netissä.
Olisi hyvä pitää mielessä, että isommille lapsille ja nuorille laitteiden käytöstä voi olla myös hyötyjä: niillä syvennetään yhteyttä ystäviin ja pidetään hauskaa.
– Pelkkien rajoitusten sijaan meidän pitäisi miettiä, miten voisimme ylläpitää avointa keskustelua lasten ja nuorten kanssa, Martikainen sanoo.
Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella. Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostitse osoitteeseen [email protected]. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.
