Kun Järvenpään Haarajoen pato on purettu, meritaimenet ja itämerenlohet pääsevät merestä aina Hyvinkään Ridasjärvelle saakka.
Vaelluskalojen viimeinen täydellinen vaelluseste Vantaanjoella ja sen haaraumissa poistuu ensi vuonna, kun Järvenpään Haarajoen kaupunginosan myllypato puretaan.
Pato sijaitsee Vantaanjoesta haarautuvassa Keravanjoessa. Purku alkaa ensi vuoden kesällä ja kestää noin pari kuukautta, WWF Suomi tiedottaa.
Tämän jälkeen uhanalaiset vaelluskalat, meritaimen ja itämerenlohi, pääsevät etenemään Vantaanjoesta sen haaroihin eli Keravanjokeen ja edelleen Ohkolanjokeen. Uutta vaellusaluetta avautuu runsaat sata kilometriä.
Vaelluskalat voivat siis tuolloin matkata mereltä Helsingin Vanhankaupunginkosken kautta aina Hyvinkään Ridasjärvelle saakka.
Osittaisia esteitä vielä riittää
Vantaanjoella ja sen haaroissa on edelleen osittaisia esteitä, eli patoja tai muita kohtia, jotka tekevät vaeltamisesta hankalaa.
Osasta esteistä vaelluskalat pääsevät etenemään avusteisten rakenteiden avulla. Esimerkiksi Vantaan Kellokoskella kaloille on rakennettu vaellusportaat.
Helsingin Vanhankaupunginkoskella vaellus onnistuu itäistä koskea pitkin, mutta osa kaloista päätyy edelleen hyppimään länsipuolen patorakennelmaa päin.
Helsinki suunnittelee jo padon purkamista.
– Kalat voivat hyppiä patoja vasten kymmeniä tai satoja kertoja. Tämä voi viedä hengen tai vahingoittaa kalaa ja heikentää sen lisääntymistulosta, sanoo WWF Suomen ohjelmajohtaja Sampsa Vilhunen.
Esimerkiksi siika pärjää huonosti Vanhankaupunginkosken itäisen osan rankoissa kuohuissa.
Padon purkaminen luo tilalleen luonnollisen kosken. Vilhusen mukaan luonnonkosket toimivat elinympäristöinä lukuisille eri eläinlajeille.
Huoltovarmuus kasvaa
Vantaanjoki on jo nyt Suomen merkittävimpiä meritaimenvesistöjä. Koko maassa meritaimenjokia on jäljellä kymmenkunta.
Vilhusen mukaan kalojen vaellusmatkan kasvaessa avautuu joessa uusia lisääntymisalueita niiden käyttöön. Samalla patojen yläpuolelle jääneet taimenkannat pääsevät purun jälkeen merivaellukselle.
Patojen purkaminen on Vilhusen mukaan yksi parhaimmista tavoista torjua luontokatoa ja lisätä luonnonkalojen määrää.
– Padon purku on yksittäinen toimenpide. Sitä ei tarvitse toistaa tai ylläpitää.
Vilhunen muistuttaa viime hallituskauden maa- ja metsätalousvaliokunnan linjauksesta: luonnonkalojen kalakannat ovat tärkeä osa Suomen huoltovarmuutta.
Jos maata kohtaisi kriisi, voisi norjalaisen kasvatuslohen ja tonnikalan tuonti tyssätä nopeasti. Jos kalakantojen tila on heikko ja ne pysyvät uhanalaisina, niistä ei ole ravinnoksi kriisiaikoinakaan, Vilhunen kertoo.
– Luonnonkala on nykymaailman ainoa merkittävä proteiininlähde, jota ihmisen ei tarvitse itse erikseen tuottaa.
Meritaimen ja itämerenlohi kutevat Vantaanjoen yläjuoksulla. Poikaset viettävät joessa pari vuotta, kunnes keväällä vaeltavat Vanhankaupunginkosken kautta mereen. Kalat palaavat muutaman vuoden päästä kutemaan, yleensä lähelle synnyinsijojaan.
Järvenpään Haarajoen padon purkamisesta sopivat yhdessä Järvenpään kaupunki, Uudenmaan Ely-keskus, WWF Suomi ja Haarajoen myllyn perikunta.
Euroopassa purettiin viime vuonna ennätysmäärä virtavesien vaellusesteitä. Suomessa niitä poistettiin eniten, 138 kappaletta.
