Turkulaisten juristien Paula Pajulan ja Jenni Raiskion yhtiöiden tilinpäätökset paljastavat, että Vastaamon uhrien edustaminen on ollut juristeille erittäin kannattavaa.
- Tuomo Björksten
- Miika Koskela
- Yrjö Hjelt
Vastaamon tietomurron uhrien edustaminen on tuottanut kahdelle julkisuudessa esiintyneelle juristille vain yhden vuoden aikana yhteensä yli neljän miljoonaan euron voitot.
Tieto käy ilmi kaupparekisteriin toimitetuista tilinpäätöstiedoista.
Turkulaiset juristit Paula Pajula ja Jenni Raiskio lupasivat jo varhaisessa vaiheessa, että he auttavat Vastaamon tietomurron uhreja saamaan asianmukaiset vahingonkorvaukset tietomurrosta.
Uhrien ei ole tarvinnut maksaa palvelusta mitään. Pajula ja Raiskio ovat laskuttaneet työnsä uhrien vakuutusyhtiöitä oikeusturvavakuutuksen perusteella, jos uhreilla sellainen on ollut.
Pajula ja Raiskio kertoivat aiemmin Ylelle, että he ovat ottaneet ison taloudellisen riskin: he eivät etukäteen tienneet, saavatko he vakuutusyhtiöiltä mitään.
Tuoreet tilinpäätöstiedot osoittavat, että järjestely on ollut Pajulalle ja Raiskiolle taloudellisesti erittäin tuottava.
Lakiasiaintoimisto Pajula & Co Oy teki viime vuonna noin neljän miljoonan euron liikevaihdolla 2,1 miljoonaa euroa voittoa verojen jälkeen. Lakiasiaintoimistio Jenni Raiskio Oy puolestaan teki 2,9 miljoonan euron liikevaihdolla 2,2 miljoonaa euroa voittoa verojen jälkeen.
Toisin sanoen jokaista laskuttamaansa kymmentä euroa kohti Pajula on tehnyt voittoa yli viisi euroa. Raiskio on puolestaan saanut voittoa kahdeksan euroa jokaista kymmentä laskutettua euroa kohti.
Paula Pajula ja Jenni Raiskio kieltäytyivät torstaina kommentoimasta asiaa Ylelle.
Tilinpäätöksistä ei voi tarkalleen lukea, mistä yritysten tulot ovat kertyneet, mutta kaupparekisterin papereista näkee, että esimerkiksi Pajulan yhtiön liikevaihto kasvoi puolesta miljoonasta eurosta vuonna 2023 neljään miljoonaan euroon vuonna 2024. Juuri samaan aikaan juristit alkoivat laskuttaa vakuutusyhtiöitä Vastaamo-tapauksen vuoksi.
Juristit lähettivät tuhansien eurojen könttälaskuja
Pajula ja Raiskio ovat hankkineet Vastaamon uhreista asiakkaita itselleen nettisivuston kautta. Sivuilla luvataan muun muassa, että kärsimyskorvausta voi vaatia, vaikka ei olisi tehnyt rikosilmoitusta tapauksesta. Samoin juristit lupaavat, että uhri voi vaatia ”tuhansien eurojen kärsimyskorvauksia ilman minkäänlaisen näytön, kuten lääkärinlausunnon esittämistä”.
Turkulaisilla juristeilla on nyt tuhansia Vastaamo-asiakkaita, viime syksynä luku oli 3 000–3 500.
Yle kertoi aikaisemmin, että Pajula on lähettänyt yrityksensä kautta vakuutusyhtiöille könttälaskuja, joiden loppusumma on ollut esimerkiksi 4 000 euroa per Vastaamon uhri.
Helsingin Sanomien mukaan Lähi-Tapiola on kieltäytynyt maksamasta laskuja, koska niissä ei ole eritelty selkeästi, mihin laskut perustuvat. Vakuutusyhtiö Turva on puolestaan maksanut laskuista puolet. Muut vakuutusyhtiöt ovat maksaneet laskuja riitauttamatta niitä.
Pajulan ja Raiskion mukaan he ovat jättäneet lomiaan väliin ja tehneet pitkiä päiviä tapauksen vuoksi, jopa 12–16 tuntia per työpäivä. He kertovat ostaneensa muiden juristien palveluita selvitäkseen työmäärästä.
Uhrit saavat pieniä korvauksia valtiolta
Pajula ja Raiskio ovat neuvotelleet Vastaamon tietomurrosta tuomitun Aleksanteri Kivimäen kanssa korvauksista uhreille. Nämä sopimukset ovat salaisia.
Lisäksi he ovat hoitaneet uhrien puolesta korvaushakemuksia Valtiokonttorille, joka on maksanut talven aikana korvauksia tietomurron uhreille. Valtiokonttorin maksamat korvaukset perustuvat rikosvahinkolakiin.
Valtiokonttori kertoi viime vuonna Ylelle, että keskimääräinen korvaus valtion kassasta on arviolta 500–1 500 euroa kärsimyskorvauksena törkeästä kiristyksestä tai sen yrityksestä. Tästä vähennetään perusvähennys, joka on Vastaamon tapauksessa 220 euroa.
Vakuutustieteen professori Lasse Koskisen mukaan lakiasiaintoimistojen laskutussummien ja uhrien korvausmäärien suhde ei vastaa yleistä oikeustajua.
– Tässä tapauksessa on piirteitä amerikkalaisista toimintatavoista. Oikeustapaus juridisoidaaan siten, että aika merkittävä määrä korvauksista menee asianajotoimistolle eikä vahingon uhrille.
Koskisen mukaan Suomessa on poikkeuksellista, että lakiasiantoimisto lupaa edustaa asiakkaitaan ilmaiseksi siten, että se suunnittelee saavansa korvauksen työstä oikeusturvavakuutuksen kautta.
Koskisen mukaan oikeusturvaa ei ole suunniteltu käytettäväksi tällä tavalla. Se voi osaltaan selittää, miksi vakuutusyhtiöt suhtautuvat lakiasiaintoimistojen laskuihin toisistaan poikkeavilla tavoilla.
Vakuutuslautakunnan puheenjohtajan, vakuutus- ja vahingonkorvausoikeuden professorin Olli Norroksen mukaan juristit valittavat vakuutusyhtiöiden maksamatta jättämistä laskuista vakuutuslautakuntaan. Voi siis olla, että Lähi-Tapiola joutuu vielä tarkistamaan päätöstään.
Näin Jenni Raiskio ja Paula Pajula kommentoivat laskutustaan viime syksynä:
Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella. Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostitse osoitteeseen [email protected]. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.
