Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, Antti Helanterä alkoi saada kutsuja puhutteluihin. Väistyvä Suomen Venäjän-suurlähettiläs kertoo nyt, mitä neuvotteluhuoneessa tapahtui.
Suomen Venäjän-suurlähettiläs Antti Helanterä on joutunut itänaapurissa usein äkisti tilanteisiin, joissa diplomaatin kykyjä on koeteltu. Joskus aiheet ovat olleet vakavia.
Venäjä käyttää diplomatiassaan monesti noottia eli kirjallista tiedonantoa tai kysymystä toiselle valtiolle. Näissä kirjeissä käsitellään melko pieniäkin asioita, kertoo Helanterä, joka päättää elokuun lopussa nelivuotisen komennuksensa.
Toinen tapa on kutsua suurlähettiläs puhutteluun.
– Sehän oikeastaan on diplomatiassa aika kova toimi, Helanterä muotoili Ylen aamussa tiistaina.
Huhtikuussa 2022 Venäjä kutsui Helanterän puhutteluun melko vähäpitoiselta vaikuttavasta syystä: Suomen tulli oli pysäyttänyt Italiasta Venäjälle palaavia taide-esineitä.
Tapaus liittyi Venäjään kohdistuvien pakotteiden valvontaan.
– Silloin he kutsuivat minut puhutteluun, että mitä täällä tapahtuu, miksi taide-esineitä ei palauteta.
Venäjä oli muutamaa kuukautta aikaisemmin aloittanut hyökkäyssodan Ukrainaan. Tuolloin Helanterä todisti roolissaan, kuinka Venäjän poliittiset suhteet läntiseen yhteisöön romahtivat.
Venäjän mukaan jännitteet johtuivat Suomesta
Viime joulukuussa puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) oli Washingtonissa allekirjoittamassa puolustusyhteistyösopimusta Yhdysvaltojen kanssa ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) mukanaan.
– Venäjä reagoi siihen ja kutsui minut puhutteluun asiasta, Helanterä kertoo.
Venäjän puolelta tuli tuolloin väitteitä, joiden mukaan Suomi lisää jännitteitä Venäjän vastaisella rajallaan ja Itämeren alueella allekirjoittamalla sopimuksen, Helanterä muistelee.
Puhuttelussa hän muistutti siitä, että Suomi olisi varmaan pysynyt liittoutumattomana, ellei Venäjä olisi lähtenyt itse ensin haastamaan turvatakuuvaatimuksilla ja hyökkäämällä Ukrainaan.
Kovia väitteitä asiallisella sävyllä
Kun Venäjän ulkoministeriö otti Helanterään yhteyttä, varoitusaika oli usein lyhyt. Puhuttelut järjestettiin usein joko samana tai seuraavana päivänä.
Helanterä ilmoitti asiasta aina Helsinkiin, ja mahdollisiin aiheisiin mietittiin etukäteen Suomen kantoja.
Joskus keskustelun aihe kerrottiin etukäteen tai sen saattoi arvata, kuten puolustusyhteistyösopimuksen kohdalla, Helanterä kertoo. Toisinaan hän kuitenkin joutui puhutteluun tietämättä lainkaan, mistä on kyse.
– Nämä kaikki keskustelut käydään sellaisessa aika karussa neuvotteluhuoneessa, hän sanoo.
Äänensävy pidettiin aina tavallisena keskustelun aiheesta riippumatta, Helanterä kertoo kokemuksistaan.
– On meidän tapamme asioida kunnioittavassa sävyssä, vaikka argumentit voivat olla aika koviakin.
