Moscow Timesin lähteiden mukaan propagandaoperaation tarkoituksena oli liioitella ohjuksen tuhovoimaa ja pelotella Venäjän ydinaseuhkailuun turtuneita länsimaita ja Ukrainaa.
Kremlistä riippumaton sanomalehti The Moscow Times kertoo venäläisiin virkamieslähteisiinsä perustuen, että Venäjän Ukrainassa tekemä ”Orešnik-ohjuskoe” oli Kremlin, Venäjän armeijan ja tiedustelupalvelujen propagandaoperaatio.
Sen tarkoituksena oli liioitella ohjuksen tuhovoimaa, Venäjän sotilaallista kyvykkyyttä sekä pelästyttää ydinaseuhkailuun turtuneet länsimaat ja Ukraina.
Dnipron kaupunkiin marraskuussa tehdyn iskun jälkeen presidentti Vladimir Putin uhosi puheessaan, että kyseessä oli ohjuskoe ”uudenlaisella ballistisella keskimatkan Orešnik-ohjuksella”.
Muiden asiantuntijoiden ohella Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti Stefan Forss arvioi, että Putinin väitteet uudenlaisesta ohjuksesta eivät pidä paikkaansa. Hänen mukaansa on todennäköisempää, että ohjus oli aiemmin kehitetty keskimatkan ballistinen RS-26 Rubeš -ohjus tai sen muunneltu versio.
Putinin mukaan isku tehtiin vastauksena Ukrainan Venäjän alueelle tekemiin iskuihin yhdysvaltalaisilla ja brittiläisillä pitkän kantaman ohjuksilla.
– Pohdimme, miten vastata iskuihin ja miten laittaa amerikkalaiset ja britit ruotuun, koska he antoivat Zelenskyille luvan käyttää pitkän kantaman aseita. Lisäksi pohdittiin, miten pelotella Saksaa ja muita eurooppalaisia alistumaan, lähde kertoi Moscow Timesille.
Lavastettu puhelu kesken ulkoministeriön tiedotustilaisuuden
Samana päivänä kun isku tehtiin, Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Marija Zaharova piti tiedotustilaisuuden.
Huomiota herätti hänelle soitettu puhelu, johon Zaharova vastasi epätyypillisesti kesken työtehtävien. Vaikutti siltä, että puhelun sisältö kantautui vahingossa mikrofonien kautta yleisölle ja tiedotustilaisuuden tallenteisiin.
Zaharovalle soitti Kremlin korkea-arvoinen virkamies Aleksei Gromov. Hän valvoo ulkoministeriön ja valtiollisten medioiden toimintaa.
Gromov sanoi Zaharoville, että ”Venäjä ei kommentoi ohjusiskua, josta länsimaissa nyt puhutaan”.
Moscow Timesin lähteiden mukaan puhelu oli osa propagandanäytelmää.
– Osa ideoinnissa mukana olleista olivat erityisen ylpeitä tuosta tempauksesta, virkamies kertoi lehdelle.
Ydinasepelotteelle haluttiin lisäpuhtia
Ennen ohjuskoetta Venäjä päivitti julkista ydinaseoppiaan madaltaen kynnystä ydinaseen käyttöön.
Doktriinin kohta 11 määrittää nyt, että ydinaseettoman valtion aggressio ydinasevaltion tuella voi olla syy turvautua ydinaseeseen. Tätä voidaan pitää viittauksena ydinaseettomaan Ukrainaan, jota tukevat ydinasevallat Yhdysvallat, Britannia ja Ranska.
Orešnik-ohjus herätti huolta lännessä, koska se on monikärkinen ohjus, joka voidaan varustaa useilla ydinkärjillä. Iskulla oli ennen kaikkea tarkoitus lähettää viesti, että tällainen on mahdollista toteuttaa uudelleen, sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö sanoi arvioidessaan iskun vaikutuksia Ylelle.
Kreml on jo vuosia käyttänyt ydinaseuhkailua ulkopolitiikkansa välineenä, ja monet länsimaat ovat jo turtuneet siihen.
Tämän vuoksi neuvonantajat suosittelivat Kremliä käynnistämään propagandakampanjan Orešnik-ohjuksen ympärille.
– Tämä show, joka lavastettiin ja esiteltiin yleisölle, sisälsi useita vaiheita. Tärkeimmät niistä olivat itse ohjusisku, kuvamateriaalin levittäminen sosiaalisessa mediassa ja uutisointiin vaikuttaminen ulkomaisissa tiedotusvälineissä, eräs virkamies kommentoi Moscow Timesille.
