Kun Klamydian laulaja Vesku Jokinen haluaa palauttaa itsensä maan pinnalle, hän muistuttaa itseään 25 vuoden takaisesta tapahtumasta Pohjois-Suomessa.
Elämäni moka -juttusarjassa julkisuudesta tuttu ihminen kertoo nolosta virheestään. Tällä kertaa mokansa paljastaa laulaja Vesku Jokinen.
”Mokasin Klamydian keikan oikein kunnolla ja täysin selvin päin. Se tapahtui Pohjois-Suomessa joskus 25 vuotta sitten. Alas lavalle oli portaat. En tajua, miten onnistuin sen tekemään. Mutta kun arvokkaasti ja hienosti laskeuduin lavalle, niin kaaduin rähmälleni keskelle lavaa yleisön eteen.
Homma jatkui sillä lailla, että unohdin heti ensimmäisestä biisistä yhden säkeistön kokonaan. Lauloin hörskyn mörsky, hilapata pippaa ja niin edespäin. Kun kahden minuutin sisällä tapahtui tuplamoka, niin siitä jäi apina selkään. Että mitä tästä tulee. Kun mokasi heti alkuun oikein kunnolla, niin loppukeikka meni perseelleen. En muista, olisinko koskaan vetänyt edes hönöissä niin päin helvettiä.
Minulta unohtui sanoja ja biisien rakenteet ja lauloin väärässä kohdassa. Varmaan 30 prosenttia koko keikasta meni aivan päin helvettiä siinä hermopaineessa. Tuommoinen onnistuisi hyvässä humalassa, mutta kun olin täysin selvin päin. Siinä tuli semmoinen jännitystila, jota ei millään saanut pois.
Kyllä jokaista keikkaa jännitän vielä tänä päivänäkin, vaikka niitä 3 000 on tehty.
Yleisöstä en nähnyt mitään hirveän pilkallisia osoituksia. Ehkä ne ajattelivat vaan, että artistilla ei ole ihan maailman paras päivä. Sieltä tuli aplodit niinkuin ennenkin. Jengi rokkasi ja kaikilla oli kivaa, mutta mulla ei ollut kivaa.
Koetin olla kovasti tyynenä. Olin vähän niinkuin mikroaaltouuni, että kuori on tyyni ja rauhallinen, mutta sisällä säteili niin perkeleesti.
Muuta bändiä lähinnä nauratti. Kyllähän mokia on muillekin bändin jäsenille sattunut ja niille vaan sitten nauretaan, koska eihän kukaan ole joka päivä täydellinen.
Keikan jälkeen vedin lipat vielä uudestaan, kun nousin niitä portaita ylös. Onnistuin astumaan harhaan. Siinä oli joku lauta vähän huonosti.
Siitä vittuutuneena lähdin takahuoneeseen ja tempaisin kännit. Ja seuraavana päivänä heräsin rakennustyömaalta. En tiedä, mikä toritapahtuma siinä oli hyvin lähellä, kun lapsiperheitä käveli ohi. Minä makasin rakennustyömaalla niin kuin lehmä nevassa. Sama kaupunki sentään oli. Minulla oli toinen kenkä hukkunut, niin koetin jollain lailla tarpoa jonnekin vähän turvallisempaan paikkaan.
Täytyy sanoa, että fiilis ei ollut kovin mieltä ylentävä.
Siitä on jäänyt sellainen elävä muisto. Aina kun luulee itsestään liikoja, niin kannattaa palauttaa mieleen tuo keikka, niin palaa kummasti maan pinnalle.
Se on tietynlainen raja minulle, että: Muistapas se, tehdäänpäs tämä homma kunnolla. Sen opin, että kannattaa vähän keskittyä siihen, mitä tekee.”
Katso tästä Vesku Jokisen vierailu Puoli seitsemän -ohjelmassa.
