Vedyn valmistaminen vaatii paljon sähköä. Puolustusvoimien tutkavalvonta estää tuulivoimarakentamista Kaakkois-Suomessa, jossa on toista tärkeää raaka-ainetta, biohiilidioksidia.
Saksassa on avautumassa suuret markkinat Suomessa tuotetulle vihreälle vedylle ja siitä valmistetuille tuotteille. Uusiutuvalla sähköllä tuotettu vihreä vety ja sen jalosteet ovat vaihtoehto fossiilisille polttoaineille.
– Saksassa on nyt erittäin suurta kiinnostusta Suomea kohtaan. Viimeisen vuoden aikana siellä on huomattu, että Suomi pystyy tuottamaan hyvin kilpailukykyisin hinnoin vihreää vetyä ja siitä valmistettuja vetyjohdannaisia, Saksalais-suomalaisen kauppakamarin toimitusjohtaja Jan Feller kertoo.
Saksa pyrkii eroon fossiilisista polttoaineista kuten maakaasusta.
Fellerin mukaan Pohjois-Saksassa rakennetaan jo satamia vihreän vedyn ja siitä tehtyjen jalosteiden vastaanottoon.
Lue lisää: Saksa haluaa ostaa rajattomasti vetyä Suomesta – ministeriö ja valtionyhtiö täysin eri linjoilla viennin järkevyydestä
Järkevämpi viedä vetyjalosteita
Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston eli LUT-yliopiston saksalainen aurinkotalouden professori Christian Breyerin mielestä Suomen kannattaa viedä Saksaan erityisesti vihreästä vedystä tehtyjä jalosteita, kuten ammoniakkia, metanolia ja lentokerosiinia, koska niiden tuotannosta jää enemmän rahaa Suomeen.
Vetyjalosteita kannattaisi valmistaa Breyerin mielestä erityisesti Kaakkois-Suomessa, jossa on tarjolla paljon niiden valmistamiseen tarvittavaa puupohjaista biohiilidioksidia. Sitä saadaan alueen monien sellutehtaiden savukaasuista.
Ongelmana on Breyerin mukaan se, että Kaakkois-Suomessa tuotetaan hyvin vähän uusiutuvaa energiaa, kuten tuulivoimaa. Vetytuotteita valmistetaan yhdistämällä puupohjaista biohiilidioksidia ja uusiutuvalla sähköllä tuotettua vetyä.
Tämä vaikeuttaa vetyjalosteiden tuotantoa kaakossa, koska joko sähköä tai biohiilidioksidia pitää siirtää pitkiä matkoja.
– Meidän pitää joko siirtää biohiilidioksidia pois kaakosta jalostettavaksi vetytuotteiksi tai tuoda runsaasti uusiutuvaa sähköä kaakkoon vedyn tuotantoon, Breyer huomauttaa.
Sähkön siirtäminen kaakkoon voi muodostaa kapasiteettiongelman sähkön kantaverkkoon, koska sähköä tarvitaan todella paljon vihreän vedyn tuotantoon.
Kantaverkkoyhtiö Fingrid on jo nyt ilmoittanut, että kantaverkon kapasiteettiongelmat siirtävät joidenkin vetyhankkeiden toteutumista Etelä-Suomessa vuosilla eteenpäin.
Lue lisää: Fingrid: Kantaverkkoon liittymistä pitää rajoittaa lähivuodet etelässä
Kaakon tutkaongelma pitäisi ratkaista
Professori Breyerin mielestä Suomen pitäisi kiirehtiä puolustusvoimien tutkajärjestelmän uudistamista itärajalla niin, että Kaakkois-Suomeen voitaisiin rakentaa lisää tuulivoimaa.
Tuulivoiman rakentaminen kaakossa on käytännössä pysähtynyt, koska tuulivoimalat häiritsevät puolustusvoimien tutkavalvontaa.
Videolla LUT-yliopiston aurinkotalouden professori Christian Breyer kiirehtii ratkaisua asiaan.
Näillä näkymin tutkajärjestelmän uudistaminen ei etene.
Työ- ja elinkeinoministeriön tuulivoimatyöryhmän puheenjohtaja Riku Huttusen mukaan tämä johtuu siitä, että tuulivoimainvestoijat eivät ole halukkaita maksamaan puolustusvoimille riittävän paljon korvausta tutkajärjestelmän uudistamisesta.
Vetyvalmisteita riittää vientiin
Breyerin mielestä Suomen on järkevää käyttää ja jalostaa vetyä ensisijaisesti kotimaassa. Tästä huolimatta tavaraa riittää runsaasti myös vientiin, jos Suomen tuulivoimapotentiaali otetaan kunnolla käyttöön.
– LUT-yliopiston tutkimuksissa on todettu, että Suomen sähköntuotanto voidaan jopa kymmenkertaistaa tuulivoiman avulla. Tällaisella sähkömäärällä vihreää vetyä ja sen johdannaisia riittää runsaasti myös vientiin, Breyer huomauttaa.
Korjattu 4.2.2025 klo 10.10. Videon saatteeseen korjattu professori Christian Breyerin titteli oikein. Hän on LUT-yliopiston aurinkotalouden professori, ei Saksalais-suomalaisen kauppakamarin toimitusjohtaja, kuten jutussa ensin virheellisesti luki.