Video näyttää, kuinka pimeältä taivaalta sataa kirkkaita esineitä. Ne aiheuttavat tuhoa siellä minne osuvat.
Torstaina aamuyöllä kuvattu video on Dnipron suurkaupungista Ukrainasta.
Myös muun muassa sanomalehti New York Times on julkaissut videon samasta iskusta.
Poikkeuksellista videossa on se, että maan pinnalla ei räjähtele.
Tämä osoittaa, ettei ohjuksen taistelukärjissä ollut räjähteitä, sanoo Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti Stefan Forss.
Venäjän presidentti Vladimir Putin kertoi torstaina, että kyseessä oli ohjuskoe uudenlaisella ballistisella keskimatkan Orešnik-ohjuksella, jossa ei ollut ydinkärkeä.
Forss ei usko Putinin puheita.
Hänen mukaansa on todennäköisempää, että ohjus oli aiemmin kehitetty, mutta sarjatuotannon ulkopuolelle jäänyt ohjustyyppi RS-26 Rubeš tai sen hieman muunneltu versio.
Länsimaiden tiedustelupalvelut lienevät hyvin perillä siitä, millaisia ohjuksia Venäjällä kehitetään, Forss kertoo.
Rubeš-ohjusta testattiin onnistuneesti ensi kerran jo vuonna 2012, mutta sitä ei tiettävästi ole käytetty sotatilanteessa koskaan. Orešnik-ohjuksesta liikkuu puolestaan vain hyvin hajanaisia tietoja.
Forssin mukaan ohjus todennäköisesti ammuttiin kohti Ukrainaa 800 kilometrin päässä sijaitsevalta Kapustin Jarin ohjuskoealueelta.
Ukrainalaisten tietojen mukaan ohjuksen hyvin korkea lentorata vahvistaisi, että kyseessä on todennäköisesti ollut RS-26 Rubeš.
Putoavien esineiden valtava nopeus aiheutti kuumenemista ja hehkua paluussa ilmakehään. Maaliaan lähestyvän ohjuksen osien nopeus oli presidentti Putinin ilmoituksen mukaan jopa 2-3 kilometriä sekunnissa, joten ne kuumenevat ilmakehässä kuin meteoriitit.
Dnipron viranomaisten mukaan iskusta aiheutui vain vähäisiä tuhoja. Vain muutama rakennus vaurioitui. Venäjän tavoitteena ei ollut aiheuttaa maksimaalista tuhoa, vaan esitellä kykyään tehdä isku strategisella ohjuksella.
Venäjä esiintyy uhmakkaana, mutta vihjaa halukkuudesta neuvotteluihin
Yhdysvallat antoi viime viikolla Ukrainalle luvan käyttää yhdysvaltalaisia pitkän kantaman ATACMS-ohjuksia Venäjän maaperällä. Alkuviikosta Britannia puolestaan antoi luvan Storm Shadows -ohjustensa käyttöön.
Aikaisemmin Yhdysvallat kieltäytyi toistuvasti Ukrainan pyynnöstä poistaa käyttörajoitukset ATACMS-ohjuksilta.
Presidentti Joe Bidenin hallinto kuitenkin muutti mieltään, kun Pohjois-Korea päätti lähettää arviolta 11 000 sotilasta Venäjälle. Presidentti Donald Trumpin vaalivoiton uskotaan vauhdittaneen päätöstä.
Putinin mukaan Dnipron isku oli vastaus sotilasliitto Naton ”aggressiivisiin toimiin”.
– Se on ihan selvää, että ensitulkinta on tämä. Oli iskun tarkoitus lopulta mikä tahansa, niin näin asiaa tulkitaan tässä tilanteessa, sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö sanoo.
Venäjän iskulla tarkoitus oli ennen kaikkea lähettää viesti, että tällainen isku on mahdollista toteuttaa uudelleen, arvioi Käihkö.
– Toisaalta viestitään länteen, että älkää toimiko tällä tavalla, koska Venäjällä on kykyä lisätä kierroksia. Toisaalta viestitään myös omalle kansalle, että Venäjä ei ole heikko.
Myös toinen sotilasasiantuntija on samalla linjalla.
Venäjä haluaa viestiä, että se voi korottaa panoksia ja tuoda uutta kalustoa sotaan vielä tässä vaiheessa.
– Kaikki tämän viikon kehitykset kytkeytyvät mahdollisiin tulitaukoneuvotteluihin. Venäjä tuo nyt esille, että heilläkin on laittaa uusia pelimerkkejä pöytään, Maanpuolustuskorkeakoulun strategian pääopettaja Christian Perheentupa sanoo.
Venäjä pyrkii hänen mukaansa myös viestimään Ukrainaa uusilla tavoilla tukeville maille, että tästä on niille negatiivisia seurauksia.
Samalla Venäjä hakee parempia neuvotteluasemia mahdollisissa tulitaukoneuvotteluissa. Venäjän viestinnästä voi päätellä, että heillä on aiempaa enemmän halua rauhanneuvotteluihin. Viestinnässä on toistuvasti mainittu rauha eri kanavia pitkin, Perheentupa toteaa.
– Halutaan samaan aikaan hämmentää ja luoda epävarmuutta mutta viestitään myös, että tulitauko- tai rauhanneuvotteluihin on halukkuutta.
