Viranomainen jätti jo vuonna 2017 esityksen Kemijoen kalatalousvelvoitteen muuttamisesta. Vaatimuksiin kuului kalateiden rakentaminen voimalaitosten yhteyteen.
Vesivoimayhtiöt määrätään selvittämään ja suunnittelemaan kalatiet Kemijoen voimalaitoksiin.
Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätöksen mukaan voimalaitosten omistajien pitää selvittää ja suunnitella Kemijoen Taivalkosken, Ossauskosken, Petäjäskosken ja Valajaskosken voimalaitosten sekä tarvittavilta osin Isohaaran voimalaitokselle rakenteet, jotka mahdollistavat lohen ja meritaimenen pääsyn poikastuotantoalueille.
Yhtiöiden pitää myös suunnitella rakenteet, jotka mahdollistavat smolttien ja kuteneiden kalojen alasvaelluksen mereen.
Suomen pisin joki, josta lohet katosivat
Kemijoki on Suomen pisin joki, ja se on myös tärkeä joki sähkön tuotannon kannalta. Sodan jälkeen alkaneen patoamisen myötä vaelluskalat kuten lohet katosivat Kemijoesta.
Siksi vesivoimayhtiöille määrättiin yli 40 vuotta sitten kalatalousvelvoite, jolla on pyritty turvaamaan kalojen kulku Kemijoessa.
Se ei ole kuitenkaan ole toiminut ja siksi vuonna 2017 Lapin ely-keskus vaati Kemijoen kalatalousvelvoitteen muuttamista, jotta lohen ja taimenen luontainen lisääntyminen saataisiin palautettua.
Kalatalousvelvoitteen muutoksessa viranomainen vaati kalateiden rakentamista useiden voimalaitosten yhteyteen sekä kalojen siirtoistutuksia. Kalatie on rakennelma tai uoma, jota pitkin vaelluskalat voisivat ohittaa padon.
Ely-keskuksen esityksen mukaan kalatiet olisi rakennettava Ala-Kemijoelle Isohaaran, Taivalkosken, Ossauskosken, Petäjäskosken ja Valajaskosken voimalaitosten yhteyteen.
Lisäksi Ely-keskuksen vaatimuksiin kuului, että 12 vuoden kuluessa pitäisi toteuttaa kalatiet ylävirtaan Keski-Kemijoelle Vanttauskosken, Pirttikosken ja Seitakorvan sekä Raudanjoen Permantokosken voimalaitoksiin.
Käsittelyssä kesti pitkään
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto (Avi) käsitteli vaatimusta Kemijoen kalatalousvelvoitteen muuttamisesta yli seitsemän vuotta ja sai apulaisoikeuskanslerilta moitteita käsittelyajan venymisestä.
Vesivoimayhtiöt ovat vastustaneet kalatalousvelvoitteiden muuttamista.
Ala-Kemijoen voimalaitokset kuuluvat kahdelle vesivoimayhtiölle: Kemijoki Oy:lle ja Pohjolan Voimalle. Niistä neljä kuuluu Kemijoki Oy:lle, jonka suurin omistaja on Suomen valtio.
Nyt tehdystä aluehallintoviraston päätöksestä voi valittaa.
Juttua päivitetään.
