Osa ruokaläheteistä toivoo työsuhteen tuovan etuja, osa on huolissaan vapaiden työaikojen puolesta.
- Nina Svahn
- Saara Hirvonen
Woltin ruokalähetit toivovat, että korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätös tuo heille enemmän etuja kuin haittoja.
KHO linjasi torstaina, että ruokalähetit ovat yrityksen työntekijöitä, eivät itsenäisiä yrittäjiä.
Ennakkopäätöksen mukaan ruokalähettien työhön ei kuitenkaan sovelleta työaikalakia, sillä lähetit saavat itse päättää työmäärästään ja työajastaan.
Vielä on epäselvää, miten päätös vaikuttaa Woltin toimintaan.
Yle tapasi Woltin ruokalähettejä Helsingin ydinkeskustassa, Kaisantunnelin pyöräparkissa.
Reilut kaksi vuotta ruokalähettinä työskennellyt Jerome Osawe on tyytyväinen korkeimman hallinto-oikeuden päätökseen.
– Tuomioistuin on tavallisen ihmisen toivo.
Osawe arvelee, että päätös tulee vaikuttamaan hänen työhönsä, ainakin vähän. Hän toivoo, että muutoksessa edut olisivat kuitenkin haittoja suuremmat.
– Itsenäisinä yrittäjinä työskentelemme kaiket päivät ilman mitään etuja. Ehkä saamme myös vapaapäiviä, Osawe pohtii.
Md Rakib Mialla on puolen vuoden työkokemus ruokalähettinä.
– Jos olemme työntekijöitä, saamme palkallista lomaa ja sairauslomaa. Toisaalta, yrittäjinä olemme vapaampia ja voimme työskennellä silloin kun haluamme.
Mia kertoo aloittavansa työnsä puolilta päivin, joten hän tehdä kotitöitä tai viettää aikaa perheensä kanssa sitä ennen.
– Ne ovat yrittäjyyden hyviä puolia. Vapauden menettäminen huolettaa hieman.
Osa ruokaläheteistä on opiskelijoita, joten yrittäjyys on ollut heille aikataulujen vuoksi mieluisaa.
– Työntekijänä aikatauluni ei olisi niin joustava. Yrittäjyys on parempi vaihtoehto opiskelijalle, puoli vuotta ruokalähettinä työskennellyt Nahid Islam sanoo.
Kaksi kuukautta sitten ruokalähettinä aloittanut Md Mizanaz Fahman ei epäröi mielipidettään.
– Työskentelemme ahkerasti aamusta iltaan joka päivä. En usko, että kukaan meistä haluaa työskennellä yrittäjänä, työntekijän rooli on kaikkien parhaaksi.
Vaikean oikeustapauksen käsittelu kesti lähes neljä vuotta.
Alunperin Etelä-Suomen aluehallintovirasto määritteli lähetit työntekijöiksi. Wolt vei asian eteenpäin Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen, joka kumosi aluehallintoviraston näkemyksen.
Nyt Korkeimman hallinto-oikeuden tekemä päätös on kahden aiemman tulkinnan välimuoto.
