Yritysten oma valvonta ja metsäsertifikaatit eivät aina riitä esimerkiksi suojavyöhykkeiden noudattamiseen. Metsälainsäädäntöä tulisi kehittää, arvioivat asiantuntijat Ylelle.
Suomussalmen raakkutuhot ovat muihin luonnonsuojelurikoksiin verrattuna Suomessa ainutlaatuisia, eikä vertailukohtia juuri löydy, sanoo Helsingin yliopiston ympäristöoikeuden professori Kai Kokko Ylen aamun haastattelussa maanantaina.
Viime vuonna esimerkiksi poliisin esitutkinnassa oli 57 luonnonsuojeluasiaa.
– Ne eivät välttämättä johda tuomioistuimessa tuomioon asti. En tiedä, kuinka paljon niistä oli törkeää muotoa, mutta on näitä tapauksia kuitenkin.
Poliisi tutkii törkeänä luonnonsuojelurikoksena Suomussalmen Hukkajoella tapausta, jossa tuhansien erittäin uhanalaisten raakkujen eli jokihelmisimpukoiden pelätään kuolleen metsätyökoneiden ajettua niiden yli Stora Enson korjuutyömaalla toissa viikolla.
Maanantaina poliisi kertoi, ettei sillä ole uutta tiedotettavaa tapauksesta.
Suositukset eivät riitä, tarvitaan lakeja
Ympäristötuhojen estämiseen tarvittaisiin yhä vahvempaa metsälainsäädäntöä, arvioivat Kai Kokko ja toinen ohjelmassa haastateltu asiantuntija, Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Tapani Veistola.
Heidän mukaansa suositusten tasolle jäävät kehotukset luontoa suojeleviin toimenpiteisiin eivät aina riitä ehkäisemään vahinkoja. Esimerkiksi suojavyöhykkeistä ei määrätä suoraan metsälainsäädännössä.
– Vaikka meillä on oma valvonta yrityksen sisällä ja toisaalta tällainen metsäsertifikaatti, niin tarvitsemme lainsäädännön tukea. Nyt on kriittisesti tarkasteltava metsälainsäädäntöä ja mietittävä, voisiko tätä kehittää. Toki luonnonsuojelulaki ulottaa vaikutuksensa myös talousmetsien käsittelyyn, sieltäkin tulee suojaa, pohtii Kai Kokko.
Tapani Veistolan mukaan lakiin pitäisi saada yleinen suojavyöhyke metsiin, jotka ovat vesistöjen varrella. Raakkupuroilla suojavyöhykkeen pitäisi olla yleistä linjaa suurempi.
Poliisi tarvitsee erikoisosaamista
Veistolan mukaan Suomeen olisi hyvä perustaa ympäristörikoksiin erikoistunut poliisiyksikkö.
– Usein näitä joutuu paikallispoliisi tutkimaan, ja he eivät voi millään erikoistua kaikkiin asioihin. Viranomaisten välinen yhteistyö on kehittynyt hyvin, mutta silti oma ympäristöpoliisi olisi hyvä alku. Sinne keskitettäisiin voimavaroja ja osaamista.
Kai Kokon mukaan jatkossa tulisi muistaa myös paikallisten ympäristöviranomaisten tärkeys. Ely-keskusten rooli on tähän asti ollut keskeinen.
– Ely-keskukset huolehtivat yleisestä ympäristön laadusta. Nyt, kun meillä on aluehallintouudistus käynnissä, olisi hyvin tärkeää säilyttää tämmöinen yksikkö myös uudistuksessa. Ja tietenkin kunnissa on vielä ympäristövalvontaa.
Tiedätkö lisää aiheesta?
Voit olla luottamuksella yhteydessä. Voit lähestyä meitä myös sähköpostilla: [email protected]. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.
