Pirkanmaalainen yritys ei ole ainoa, jolle näin on käynyt. Viranomaiset pyytävät pysäyttämään ulkomailla vuosittain miljoonia euroja epäiltyihin rikoksiin liittyviä rahoja.
Marraskuun ensimmäinen torstai oli synkkä pirkanmaalaiselle metallialan yritykselle. Yrityksen tililtä katosi yllättäen 150 000 euroa Romaniaan.
Epäilty huijari oli saanut selville yrityksen pankkitunnukset. Toistaiseksi tuntematon henkilö oli soittanut yrityksen edustajalle ja esiintynyt pankin edustajana.
Soittaja oli väittänyt, että yrityksen pankkitunnuksia tarvitaan estämään eri päivinä tehtyjen lainahakemusten toteutuminen.
Tiedot käyvät ilmi Pirkanmaan käräjäoikeuden vakuustakavarikkopäätöksestä.
Yrityksen toimitusjohtaja ei halunnut antaa haastattelua Ylelle. Hän arvioi, että tämäntyyppisestä julkisuudesta voi olla haittaa yritykselle.
Sisä-Suomen poliisilaitos tutkii tapausta törkeänä petoksena ja törkeänä rahanpesuna. Poliisi ei anna asiasta lisätietoja, koska esitutkinta on vielä kesken.
Rahat jäissä romanialaisella tilillä
Pirkanmaan käräjäoikeus määräsi marraskuun lopulla romanialaisen yrityksen omaisuutta pantattavaksi vakuustakavarikkoon enintään 150 000 euroa vastaava määrä.
Takavarikko kohdistuu yrityksen romanialaisella tilillä oleviin varoihin.
Jo ennen tätä romanialaiset viranomaiset olivat jäädyttäneet saman verran yrityksen tilillä olleita rahoja suomalaisen syyttäjän pyynnöstä.
Erikoissyyttäjä Kaisa Ahva kertoo, että rahat ovat siis tällä hetkellä Romanian viranomaisten hallussa.
Ahvan mukaan yhteistyö Romanian viranomaisten kanssa tähtää siihen, että jos vastaaja tuomitaan menettämään rikoksella saamansa varat joko valtiolle tai korvaamaan ne asianomistajalle, Romaniassa jäädytettynä olevat varat voidaan pyytää Suomeen.
Ahva neuvoo, että tällaisen huijauksen kohteeksi joutuneen kannattaa toimia pikaisesti.
– Jotta rahat voidaan jäädyttää, on oleellista, että asianomistajat toimivat heti, kun havaitsevat epäilyttäviä tilisiirtoja tai maksuja tilillään, Ahva sanoo.
Miljoonien eurojen arvosta pysäytyspyyntöjä ulkomaille
Suomalaiset viranomaiset pyytävät vuosittain pysäyttämään miljoonia euroja Suomesta ulkomaille lähetettyjä varoja rahanpesun tai terrorismin rahoittamisen estämiseksi.
Vuonna 2023 Rahanpesun selvittelykeskuksen ulkomaille lähettämien pysäytyspyyntöjen arvo oli yhteensä 7,3 miljoonaa euroa. Pyynnöt johtivat 2,7 miljoonan euron pysäyttämiseen.
Rahanpesun selvittelykeskus toimii keskusrikospoliisin alla.
Syyttäjälaitoksella ei ole tilastoja syyttäjien ulkomaille toimittamista jäädyttämispäätöksistä.
Valtakunnansyyttäjän toimiston mukaan jonkinlaista osviittaa määristä antaa se, että syyttäjiltä on lähtenyt Eurojustin kautta muihin EU-valtioihin viitisenkymmentä tapausta tänä vuonna.
Eurojust on EU:n rikosoikeudellisen yhteistyön virasto. Se auttaa EU-maita torjumaan terrorismia ja vakavaa järjestäytynyttä rikollisuutta.
Prosessi menee yleensä niin, että Rahanpesun selvittelykeskus tekee ensin pysäytyspyynnön ulkomaisille kollegoilleen. Kun he ilmoittavat, että rahat on pysäytetty, selvittelykeskus on yhteydessä epäiltyä rikosta tutkivaan poliisilaitokseen.
Poliisi taas ilmoittaa syyttäjälle, että tämä voi tehdä rahoista jäädyttämispäätöksen.
Jäädyttämisiä tapahtuu pääasiassa EU-valtioiden välillä, joskus myös muiden kanssa. Jälkimmäisissä tapauksissa pyyntö kulkee oikeusministeriön kautta.
Vuoden 2021 alusta lähtien oikeusministeriö on välittänyt yhteensä viisi pyyntöä. Niistä kolme on mennyt Britanniaan. Yksi pyyntö on lähtenyt sekä Sveitsiin että Arabiemiraatteihin.
Ministeriö ei anna pyynnöistä lisätietoja, koska rikosasiat ovat keskeneräisiä.
Finanssialan mukaan erilaisten huijausten määrä on jatkanut kasvuaan. Jos vauhti pysyy samana, tänä vuonna rikkoutuu viimevuotinen ennätyssumma.
Vuonna 2023 suomalaisia yritettiin pankkien tilastojen mukaan huijata lähes 77 miljoonan euron edestä.
Ylen MOT-ohjelma tutki yli sataa pankkihuijaustapausta. Tilin tyhjentämisen lisäksi huijari voi nostaa myös isoja lainoja. Ohjelma on julkaistu 18. marraskuuta:
