Hallitus päätti puoliväliriihessä verohelpotuksista palkansaajille ja yhteisöveronmaksajille. Niiden kustantamiseksi monia hyvityksiä leikataan, ja esimerkiksi datakeskukset ja kaivokset menettävät sähköverotukensa.
Yksi ryhmä pääsi kuitenkin jälleen vähällä: suorat yritystuet.
Valtiovarainministeriö kyllä toi neuvotteluihin parisivuisen listan säästökohteiksi, mutta yksikään ehdotuksista ei toteutunut.
– Niistä käytiin keskustelua, mutta lopputulema oli, että lista jäi lyhyeksi. Meidän ehdotuksissa ja laskelmissa olleista riveistä kaikki siivoutui kokonaan pois, sanoo budjettipäällikkö Mika Niemelä valtiovarainministeriöstä.
Hallitus päätyi karsimaan yritystukia ensi vuonna vain 12 miljoonaa euroa. Se on vähän, sillä suoraa yritystukea maksettiin viime vuonna lähes miljardi euroa.
Kauppa-alusten suurtukeen ei koskettu
Valtiovarainministeriö esitti kuitenkin leikkauksia esimerkiksi yhteen suurimmista tukiohjelmista, kauppa-alusten työvoimakustannustukeen.
Tuki on tarkoitettu varustamoiden henkilökulujen alentamiseen, ja sitä maksettiin viime vuonna yli 111 miljoonaa euroa muun muassa Finnlinesille, Viking Linelle ja Tallink Siljalle.
Ministeriön mukaan tästä potista olisi voitu leikata 6 miljoonaa euroa.
Ei leikattu.
Ministeriö ehdotti miljoonan leikkausta myös pitkään käytössä olleeseen alueelliseen kuljetustukeen. Sillä on alennettu pitkien matkojen päässä toimivien yritysten rahtikustannuksia.
Ei leikattu.
Myös yritysten energiansäästöä ja vähähiilisyyttä edistäviin investointeihin tarkoitetun energiatuen 16 miljoonan määrärahasta ehdotettiin nipistettäväksi kolme miljoonaa.
Ei leikattu niistäkään.
– Ne ovat vaikeita kysymyksiä. Olemme sekä keväällä 2023 hallitusneuvotteluissa että keväällä 2024 säästöpäätösten yhteydessä pitäneet näitä leikkauskohteita esillä, mutta eipä ne menneet läpi nyt kolmannellakaan kerralla, budjettipäällikkö Niemelä toteaa.
Suurimman yritystuen keräsi Finnlines
Kauppa-alusten tuki on suurimpia tukiohjelmia. Viime vuonna eniten tukia saaneiden kolmen kärjestä kaksi on varustamoja eli Finnlines ja Viking Line.
Kärkijoukkoon kipusi myös metsäyhtiö UPM, jonka tukieurot ovat peräisin toisesta suuresta tukiohjelmasta.
Kyse on paljon energiaa käyttävän teollisuuden sähköistämistuesta, johon veroeuroja kului viime vuonna yli 140 miljoonaa euroa. Muutaman vuoden käytössä ollut tukiohjelma päättyy ensi vuonna.
Sähköistämistuen tavoitteena on ollut vähentää päästökaupasta aiheutuvia välillisiä kustannuksia yrityksille ja vauhdittaa osaltaan energiainvestointeja.
Tuista on poliittisesti vaikea leikata
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimusprofessorin, Tampereen yliopiston työelämäprofessorin Marita Laukkasen mukaan vaikeudet leikata esimerkiksi juuri kauppa-alusten tai teollisuuden tuista ovat poliittisia, sillä tuille ei juuri löydy perusteita taloustieteestä tai talouskasvun turvaamisesta.
– Ne on poliittisesti haluttu suunnata joihinkin tiettyihin tarkoituksiin, ja silloin se on poliittinen kysymys, miksei sieltä voi leikata.
Kauppa-alusten työvoimakustannustukea ja teollisuuden sähköistämistukea tutkijat pitävät esimerkkinä ns. säilyttävistä ja jopa haitallisista tuista.
Niiden ei nähdä paikkaavan mitään markkinapuutetta, ja ne voivat vääristää kilpailua.
Uudistavia tukia ovat puolestaan huolella rajatut tutkimuksen, tuotekehitykseen ja innovointiin käytettävät tuet.
Niitä pitäisi Etlan tutkimuspäällikön Heli Kosken mukaan suosia, koska niillä saadaan kasvua talouteen laajemminkin.
– Säilyttävistä tuista ei ole löydetty tutkimuksissa mitään positiivisia kasvu- tai kilpailukykyvaikutuksia.
Tukipolitiikka mennyt parempaan päin
Yritystukien kokonaisuudessa on kuitenkin menty parempaan päin.
Uudistavien tukien osuus suorista yritystuista on kasvanut.
– Pari vuotta sitten säilyttävät tuet olivat kolme neljäsosaa suorista tuista. Nyt niiden osuus on pudonnut alle puoleen. Suunta on parempi, Etlan Koski sanoo.
Tuensaajat toki pitävät saavutetuista eduista kiinni. Esimerkiksi varustamotuista ei olisi varaa leikata yhtään ilman seuraamuksia, sanoo Suomen Varustamoiden toimitusjohtaja Tiina Tuurnala.
– Miehistökustannusten palautusjärjestelmä on EU-laajuinen tukimekanismi. Tuella pidetään eurooppalainen merenkulku kilpailukykyisenä halpamaiden lippuja vastaan. Jos järjestelmästä leikataan, suomalaiset varustamot voivat siirtää aluksia muiden EU-maiden lippujen alle, kuten Ruotsiin tai Viroon.
Tuurnalan mukaan keskeistä on myös huoltovarmuus.
– Suomessa on valmiuslaki, joka velvoittaa suomalaisia varustamoja hoitamaan merikuljetuksia kriisitilanteissa. Liian vähäinen määrä Suomen lipun alla olevia aluksia ja suomalaisia merenkulkijoita heikentäisi huoltovarmuutta.
Uusi jättituki käyttöön – ”On jätetty piikki auki”
Yritystukia on toki karsittu ja niitä on loppunut, mutta niitä perustetaan myös lisää.
Tänä vuonna otettiin käyttöön uusi vihreän siirtymän investointeihin kannustava verotuki, jolle kaavaillaan jo jatkoa.
Tukiohjelmassa yritys saa yhteisöveroonsa alennuksen siinä vaiheessa, kun investointi on alkanut tuottaa voittoa. Valtiolle verotuki tarkoittaa saamatta jääneitä verotuloja.
VATT:n tutkijat ovat nähneet investointituessa isoja riskejä.
Esimerkiksi veromenetykset voivat kasvaa ennakoitua suuremmiksi.
– Menetys voi olla miljardeja odotuksia suurempi, koska ohjelmaan käytettävälle alennussummalle ei ole ylärajaa. On jätetty piikki auki, VATT:n Laukkanen sanoo.
Päästökauppa riittäisi
Laukkasen mielestä nykyisessä jo valmiiksi päällekkäisessä yritystukikentässä pitäisi olla erityisen tarkkana siinä, ettei tule haaskattua veronmaksajien rahaa.
– On päästökauppa, joka jo ohjaa esimerkiksi vihreän siirtymän investointeihin. On käytössä kansallinen hiilidioksidivero, joka ohjaa teollisuutta sähköistymään. On siis erilaisia ohjausmekanismeja jo valmiiksi.
– Vihreään siirtymään voidaan uusilla tuillakin kannustaa, mutta niiden pitää sitten olla tarkkaan harkittuja tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotukia, Laukkanen sanoo.
