Yläkoululaisten erilaisia arkiliikkumisen tapoja jäljittää Kouvolassa ja Mikkelissä viiden vuoden tauon jälkeen jatkuva tutkimushanke.
Maija Tuunila,
Elisa Paljakka
Tutkijoita kiinnostaa, kuinka paljon ja miten nuoret liikkuvat.
Kouvolassa ja Mikkelissä alkoi viime viikolla tutkimus, jonka tarkoituksena on kerätä tietoa nuorten fyysisestä aktiivisuudesta arjessa.
Tutkimuksessa mukana olevat oppilaat saivat reiteensä mittarin, joka mittaa aktiivisuutta kahdeksan vuorokauden ajan. Mittari tallentaa tiedot siitä, milloin oppilas kävelee, juoksee, pyöräilee tai istuu.
Mittarin keräämää tietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi kaupunkien ja kuntien liikennesuunnittelussa, kun halutaan tehdä ratkaisuja, jotka tukevat nuorten liikkumista omassa lähiympäristössään.
Liikkuminen pohdituttaa
Kouvolan Myllykosken yhtenäiskoulun 9-luokkalaiset Niina Lagrén, Uma Lauren ja Maria Jokiranta saivat perjantaina reiteensä mittarit ja ovat mukana tutkimuksessa. Laite ei heidän mukaansa rajoita elämää ja se on melko huomaamaton.
– Siihen on jo tottunut. Ei sitä oikeastaan tunne enää, Maria Jokiranta sanoo.
Oppilaiden mukaan heille normaalia arkiliikuntaa on liikkua pyörällä kouluun sekä kävellä iltapäivällä ystävien kanssa paikasta toiseen.
– Ei saa tehdä mitään semmoista erikoisliikuntaa testiviikon aikana, ettei se väärennä tuloksia, Uma Lauren sanoo.
Koulupäivän aikana ja kotona opiskellessakin tulee paljon istumista.
– Omasta mielestäni en liiku tarpeeksi. Olisi kiva jos osaisi liikkua enemmän, mutta koulupäivien jälkeen on sen verran väsynyt ettei jaksaisi tehdä mitään, Niina Lagrén sanoo.
Halu tukea nuorten liikkumista
Tutkimukseen osallistuu noin 100 nuorta, joista puolet saa kouluvuoden aikana tukea aktiiviseen kulkemiseen ja puolet jatkaa liikkumistaan normaalisti. Oppilaita tuetaan esimerkiksi tarjoamalla tietoa aktiivisuuden vaikutuksista ja tekemällä henkilökohtainen suunnitelma arkiliikkumiseen. Tavoitteena on mitata vuoden ajan, voidaanko nuorten liikkumista tukea.
– Meidän yhteiskuntamme on huolestuttavan passiivinen. Nuorilla on todella vähän tutkittu sitä, minkälaiset asiat kulkumuotoihin vaikuttavat ja miten liikkumista voitaisiin tukea, kertoo projektitutkija, tutkijatohtori Elina Hasanen Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta ja Aalto-yliopistosta.
Tutkimukseen osallistuu yhdeksäsluokkalaisia nuoria Mikkelissä ja Kouvolassa, jotka olivat mukana samassa tutkimuksessa viisi vuotta sitten.
– Voimme nyt verrata esimerkiksi sitä, onko arki jotenkin muuttunut alakoulusta yläkouluun tultaessa ja miten se vaikuttaa henkilön kulkemiseen, tutkija Anja Härkönen sanoo.
Kerätyllä tiedolla voi olla merkitystä myös nuorille itselleen.
– Mä olen aika innoissani, koska mä olin jo ala-asteella mukana Freeride-tutkimuksessa ja haluan itsekin tietää, että miten mun liikkuminen on muuttunut ala-asteelta, sanoo Myllykosken yhtenäiskoulun oppilas Niina Lagrén.
Korjattu 11.10.2024 kello 13.45. Korjattu jutun otsikko, jossa sanottiin, että tutkimukseen osallistuu 300 henkilöä. Tutkimukseen haluttiin 300 henkilöä, mutta saatiin 100 henkilöä. Lisäksi jutusta korjattu tutkijan kuva ja nimi, joka oli virheellisesti Anja Härkönen. Oikea nimi haastatellulle henkilölle on projektitutkija, tutkijatohtori Elina Hasanen Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta ja Aalto-yliopistosta.
