Kasvava pääkaupunkiseutu käyttää lähivuosikymmeninä satoja miljoonia euroja, jotta voi käsitellä jätevesiä nykyistä enemmän ja paremmin.
Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) aikoo louhia uuden jätevesitunnelin Helsingistä Espooseen. Syy on se, että pääkaupunkiseutu kasvaa ja Helsingin Viikinmäen jätevedenpuhdistamon rajat alkavat tulla vastaan.
Pohjoismaiden suurin jätevedenpuhdistamo käsittelee nyt noin 800 000 ihmisen WC- ja pesuvedet Helsingistä, Keski- ja Itä-Vantaalta, Keravalta, Tuusulasta, Järvenpäästä ja Sipoosta. Lisäksi teollisuuden jätevesiä tulee noin 200 000 ihmistä vastaava määrä.
31 vuotta sitten valmistunutta laitosta on laajennettu jo pari kertaa, eikä sitä enää isommaksi saada.
Uuden, 12 kilometriä pitkän tunnelin avulla Viikinmäelle tulevaa jätevettä voidaan siirtää länteen Espoon Blominmäen jätevedenpuhdistamolle. Tunnelissa kulkee tulevaisuudessa noin 100 000 ihmisen jätevedet.
Tällä hetkellä Blominmäellä puhdistetaan noin 350 000 ihmisen jätevedet. Nykyisellään kapasiteetti riittää puolelle miljoonalle ihmiselle ja laitosta voi laajentaa reilusti.
Laajennussuunnitelmat on laadittu 750 000 ihmiselle ja kallioon mahtuu louhimaan tilaa vielä sitäkin suuremmalle vesimäärälle.
Jätevesitunnelin rakentaminen maksaa nykyarvion mukaan 80 miljoonaa euroa. Sen avulla vältetään – tai ainakin viivästetään – vielä monta kertaa suurempi investointi.
Itä-Helsinkiin rakennetaan ehkä uusi puhdistamo
Jätevesitunnelin taustalla on pääkaupunkiseudun kasvu, joka ennusteiden mukaan jatkuu. Siksi nyt rakennettava tunneli ja Espoon Blominmäen puhdistamo eivät välttämättä nekään riitä ikuisesti.
– Ennusteidemme mukaan näillä pärjätään ainakin parikymmentä vuotta, HSY:n jätevedenpuhdistuksen osastonjohtaja Kristian Sahlstedt arvioi.
Sen jälkeen pääkaupunkiseudulle pitänee rakentaa kolmas jätevedenpuhdistamo. Näillä näkymin se olisi samaa kokoluokkaa kuin Blominmäen puhdistamo, joka maksoi jätevesitunneleineen noin 500 miljoonaa euroa.
– Sitä on ehkä hieman aikaista arvioida vielä, mutta kaiken todennäköisyyden mukaan se tulisi jonnekin päin Itä-Helsinkiä, Sahlstedt sanoo.
HSY:n mukaan itähelsinkiläisten ei kuitenkaan tarvitse pelätä naapuriin nousevaa suurta ja haisevaa laitoskompleksia.
– Uusi puhdistamo rakennetaan varmasti maan alle, kuten nykyisetkin. Viikinmäen altaiden päälläkin on paljon kerrostaloja, ja oikein hyvin on asukkaiden kanssa pärjätty, Sahlstedt vakuuttaa.
EU laittaa laitokset puhdistamaan kemikaali- ja lääkejäämiä
Vaikka Viikinmäen puhdistamo on laajentumisensa nähnyt, sen läheisyyteen on vielä luvassa jotakin uutta. Vaikka tällä hetkellä jätevedenpuhdistamot ottavat talteen leijonanosan Itämerta rehevöittävästä typestä ja fosforista, kemikaalijäämiä pitää puhdistaa paremmin.
EU:n yhdyskuntajätevesidirektiivi laittaa kaupungit puhdistamaan myös orgaanisia haitta-aineita. Niitä ovat muun muassa lääke-, kosmetiikka- ja hyönteismyrkkyjäämät. Niiden pitoisuudet ovat erittäin pieniä, mutta ne aiheuttavat ongelmia vesiluonnolle ja lopulta myös ihmisille.
Lahdenväylän toiselle puolelle kallioon suunnitellun puhdistamon alustava kustannusarvio on noin 180 miljoonaa euroa.
Helsingin Sanomien mukaan lääketeollisuus lobbaa nyt Suomen päättäjiä, koska direktiivi on velvoittamassa lääke- ja kosmetiikkateollisuuden maksamaan vähintään 80 prosenttia kemikaalijäämien puhdistamisesta.
Puhdistustekniikka on jo olemassa, ja Sahlstedtin mukaan etenkin Sveitsissä jäämiä on puhdistettu vuosia.
Siis miksi vasta nyt?
– Aiemmin sitä ei ole velvoitettu. Toisaalta nykyään pystytään mittaamaan näitä pieniä pitoisuuksia aiempaa tarkemmin ja tutkimustieto aineiden haitoista on päivittynyt, Sahlstedt sanoo.
Direktiivi tulee voimaan portaittain, ja pääkaupunkiseudun kemikaalien puhdistuksen alkamiseen kulunee vielä 10–20 vuotta.
