Uutta perhoslajia löydettiin heti lisää, kun harrastajat osasivat mennä oikeille paikoille.
Kun 12-vuotias Sara Mutanen löysi uuden perhoslajin tänä kesänä, se herätti koko Suomen perhosharrastajat. Uusia perhoslajeja löytyy Suomesta vuosittain, mutta harvinaisempaa on, että perhonen piileskeli harrastajien takapihoilla koko ajan.
Mutasen löytämää Cuprina fuscella -perhosta ei ole aiemmin nähty Pohjois-Euroopassa. Paikalta löytyi noin 20 sokolla-lajiin kuuluvaa yksilöä, joten kyse on populaatiosta.
– Se oli aivan ihana kesäuutinen, sanoo biologi Jaakko Kullberg Sitowise Oy:stä. Kullberg toimii myös Ylen luontoillan asiantuntijana.
Harrastajat lähtivät heti liikkeelle
Kun tieto löydöstä levisi, monet perhosharrastajat alkoivat tutkia omia tuttuja paikkojaan, joilla kasvaa kotkansiipeä. Tulokset olivat hämmästyttäviä.
– Minäkin myönnän – katsoin yhden paikan, jossa on kotkansiipeä. Minun ei edes kymmentä kertaa tarvinnut iskeä siihen puskaan haavilla. Haavissa oli sen jälkeen kymmenittäin lajin pienestä koostaan huolimatta helposti tunnistettavia yksilöitä, Kullberg kertoo.
Nopeasti perhosta löydettiin eri puolilta: Pirkanmaalta, Hartolasta, Nastolasta. Lajia on nyt löydetty ainakin kymmenestä paikasta pitkin Etelä-Suomea.
– Se on vähän kuin keskisormen näyttö tietyllä terveellä tavalla – luulitte tietävänne lajistonne, mutta täällä me ollaan vaan eletty teidän takapihalla, Kullberg naurahtaa.
Lapset tekevät asioita eri tavalla
Löytö kertoo jotain tärkeää siitä, miten luontoa tutkitaan.
– Lapset saattavat tehdä sellaisia asioita, mitä aikuiset eivät tee. Aikuiset ovat sitten hyviä kopioimaan – heillä on auto, jolla he voivat hajautua ympäristöön ja etsiä sopivia paikkoja, Kullberg summaa.
Kullbergin mukaan Mutasen löytö oli tuplalöytö, perhoslajin lisäksi hän löysi harrastajien sokean pisteen.
Kullberg sanoo, etteivät kokeneet harrastajat kulje laput silmillä, mutta heillä on yleensä aina jotain mielessä – he etsivät jotain, joka on löydetty samalla tekniikalla aikaisemmin. Lapsilla ei ole näitä ennakkokäsityksiä.
Löytö on ollut puheenaiheena koko perhosharrastajapiirissä, ja se on saanut harrastajat tutkimaan nyt myös muita saniaisia – mitä jos muitakin lajeja löytyisi? Löytö on siis innostanut harrastajia uusiin tutkimuksiin.
– Tämä on ehdottomasti ollut tapetilla, aina kun tapaa muita harrastajia. Se on ollut rakentavaa itsekritiikkiä, mutta positiivisessa hengessä. Ei tässä nyt itseään ruoskimaan kannata ryhtyä.
Kulbbergin mielestä edellä mainituista syistä Mutasen löytöä voi hyvin pitää vuoden parhaana perhoshavaintona, vaikka hän epäilee, että vielä harvinaisempiakin lajeja voi löytyä.
