Australianseepioiden määrä sen kutualueela romahti viime vuodesta 97 prosenttia.Australianseepiöiden määrä on romahtanut: kutualueella vain 1 811 yksilöä, kun huippuvuonna 2020 niitä oli 247 000.Laji voi kuolla sukupuuttoon, koska seepiat kuolevat munimisen jälkeen ja seuraava sukupolvi jää pieneksi.Syynä on myrkyllinen levä. Taustalla on veden lämpeneminen ja lämpöaallot.Tutkijat yrittävät saada lajin julistettua uhanalaiseksi.Australianseepia on mustekalalaji, joka elää lähinnä Australian etelärannikolla.Laji on tähän asti luokiteltu elinvoimaiseksi, joskin sen määrissä on suurta vaihtelua.Australianseepiat saapuvat rannikon kutualueille suurina joukkoina, jolloin tutkijat pystyvät laskemaan niiden lukumääriä. ne ovat vaihdelleet vuoden 2013 pohjaluvusta 13 500:sta vuoden 2020 huippuun 247 000:een.Tänä vuonna tutkijat ovat kauhistuneet, sillä seepioita ei…

Ylitornion Miekojärven vedenpinta on noussut elokuussa noin metrin. Syynä ovat runsaat sateet ja tulvaluukkujen avaaminen Kaarannekosken voima­laitoksella.Ylitornion Miekojärven vedenpinta on noussut noin metrin elokuussa.Vettä ovat nostaneet runsaat sateet.Lisäksi järven yläpuolisesta Vietosesta on laskettu vettä Miekojärveen, jotta Vietosen vedenpinta saatiin lupaehtojen mukaiselle tasolle.Vedennousu häiritsee ranta-asukkaita, kalastusta ja matkailua.Ylitorniolla sijaitsevan Miekojärven vedenpinta on noussut elokuun aikana metrin. Miekojärvi on kooltaan 53 neliökilometriä, joten metrin nousu tarkoittaa noin 53 miljoonaa kuutiometriä vettä.Järvellä kalastavalle Jouko Sirkkalalle tilanne on vakava.– Se on aiheuttanut koko vesieliöstölle täysin sekaannuksen. Kalat, ravut, kaikki ovat ihmeissään – joko se talvi meni, kun kevättulvat tulivat, Sirkkala kuvailee.Hän kertoo, että vedennousun…

Mäntsälässä ruis on elokuun puolivälin jälkeen korjattu. Sängen seasta puskee kerros keväällä kylvettyä vihreää.Se suojaa peltoa talven yli, ja siitä tilanomistaja Topi Maanelalle maksetaan. Talviaikainen kasvipeitteisyys tekee 40 euroa hehtaarilta.Vaatimukset täyttäisi tosin myös pelkkä katkottu sänki. Lisää maataloustukea saa nimittäin, kunhan peltoa ei vain myllää ennen talvea.Elävät apilat ja sikurit ovat Maanelasta kuitenkin parempi vaihtoehto. Syksyllä kasveilla on pari kuukautta aikaa yhteyttää, sitoa ravinteita, möyhiä maata ja kukkia. Talvellakin ne ovat parempi suoja säitä vastaan.Esimerkki kertoo jotain maataloudesta. Kun viljelijä haluaa tehdä ympäristölle hyvää, hän tekee sen usein säännöistä huolimatta, ei niiden ansiosta.1,9 miljardin euron pottiSuomessa maatalous pyörii tukien varassa.…

Lappeenrannassa jättiputken torjunta on tuottanut tulosta. Vaarallisen kasvin määrä on vähentynyt.Kaupunki on torjunut jättiputkea lähes 20 vuotta. Se on ykkösprioriteetti vieraslajitorjunnassa.Kasvin siemenet säilyvät maaperässä ja kasvattavat taimia yli kymmenen vuotta.Jättiputki aiheuttaa ihovaurioita ja tukahduttaa muun kasvillisuuden.Jättiputken pitkäjänteinen torjuntatyö alkaa tuottaa tulosta Lappeenrannassa.Torjuntaa on tehty Lappeenrannassa aktiivisesti lähes parinkymmenen vuoden ajan, ja jättiputkien määrä on vähentynyt viime vuosina.Tänä kesänä seurannassa olevia paikkoja on noin 170. Näissä paikoissa kasvimäärät vaihtelevat yksittäisistä satoihin kasveihin. Alun perin torjuntapaikkoja on Lappeenrannassa ollut reilut 200.Jättiputki on silti edelleen kaupungin ykkösprioriteetti vieraslajitorjunnassa.– Jättiputki on meille tärkein, sillä se on vaarallinen, sanoo Lappeenrannan rakennettujen viheralueiden kunnossapidosta vastaava Maisa…

Itä-Suomen yliopiston tutkimus paljastaa Instagram-vaikuttajien ristiriitaiset viestit: toisaalla ylistetään kovaa työtä, toisaalla lempeyttä.Tutkija Reetta Haverinen analysoi 490 julkaisua seitsemältä hyvinvointivaikuttajalta.Sisällöt haastavat suorituskulttuuria, mutta ohjaavat kritiikin vain yksilöön yhteiskunnan sijasta.Vaikuttajat ovat tärkeitä tukipilareita monille naisille ja normalisoivat muun muassa mielenterveysongelmia.Itä-Suomen yliopiston tutkimus paljastaa, miten Instagram-vaikuttajat lähettävät naisyleisölleen samanaikaisesti täysin vastakkaisia viestejä hyvästä elämästä. Toisaalla kehutaan kovaa työtä ja itsekuria, toisaalla kannustetaan lempeään otteeseen ja epätäydellisyyden hyväksymiseen.Tutkija Reetta Haverinen analysoi 490 Instagram-julkaisua seitsemältä suomalaiselta naispuoliselta hyvinvointivaikuttajalta.Tutkimus osoittaa, että hyvinvointikulttuurissa käydään kamppailua siitä, millainen naisen pitäisi olla ja miten hänen tulisi huolehtia itsestään.– Keskeisin tutkimustulokseni on, että naisille suunnatuissa hyvinvointisisällöissä rohjetaan myös haastaa…

Liitto ehdottaa myös, että villisikojen pyyntiin tulisi sallia droonien käyttö.Metsästäjäliitto ehdottaa villisian metsästämisen sallimista luonnonsuojelualueilla afrikkalaisen sikaruton tartunta-alueen laajenemisen vuoksi. Metsästäjäliitto kertoo asiasta tiedotteessa.Liiton mukaan taudin ydinalueelle suunniteltua aitaa tulisi harkita uudelleen. Tauti on levinnyt niin laajalle alueelle, ettei aidasta olisi välttämättä enää hyötyä, Metsästäjäliitto sanoo.Se ehdottaa myös, että villisikojen pyyntiin tulisi sallia droonien käyttö, sillä sikoja on hankala löytää maastosta.

Osa lajeistamme on vaarassa kadota, mutta myös uusia tulokkaita saapuu ilmaston­muutoksen myötä. Testaa, miten hyvin tunnet Suomen luonnon tulevaisuuden.Tänään vietetään Suomen luonnon päivää, jolloin juhlistetaan ainutlaatuista luontoamme.Voit viettää juhlapäivän iltaa esimerkiksi kuuntelemalla Luonto-Suomen erikoislähetyksen Areenasta tai Radio Suomesta. Toimittajat Minna Pyykkö ja Mikko ”Peltsi” Peltola suuntaavat illan hämärtyessä Oittaalle Espooseen.Suomalainen luonto on muuttumassa esimerkiksi ilmastonmuutoksen vuoksi.Kysyimme asiantuntijoilta, miten ilmaston lämpeneminen voi vaikuttaa erilaisiin lajeihimme seuraavan 50 vuoden aikana.Tunnetko Suomen luonnon tulevaisuuden? Vaihtoehdoista yksi tai useampi voi olla oikein.Juttua varten on haastateltu Suomen ympäristökeskuksen (Syke) ryhmäpäällikkö Ulla-Maija Liukkoa, Luonnontieteellisen keskusmuseon yli-intendentti Aleksi Lehikoista, Syken tutkija Janne Heliölää ja Syken vanhempi tutkija…

Suomen liput liehuvat tänään suomalaisen luonnon kunniaksi. Suomen luonnon päivää vietetään aina elokuun viimeisenä lauantaina. Juhlaa Suomen luonnon kunniaksi on vietetty vuodesta 2013 ja liputuspäiväksi se vakiintui vuonna 2023.Suomen luontoa voi juhlistaa monin tavoin, esimerkiksi liikkumalla luonnossa tai syömällä mustikkapiirakkaa, jota tituleerataan Suomen luonnon päivän leivokseksi.Juhlapäivän voi päättää yöunilla ulkona. Suomen Ladun järjestämä Nuku yö ulkona -tapahtuma haastaa viettämään kesäyön taivasalla nukkuen.

Metsän kerrotaan tarjoavan ravintoa ja suojapaikkoja etenkin pölyttäjähyönteisille.Luonnonperintösäätiö on suojellut historiansa 300. luontokohteen Suomessa.Tasalukuun osunut kohde on Kiteellä sijaitseva noin kahden hehtaarin metsäalue, Kimalaismetsä. Metsästä löytyy runsaasti raitoja, pajuja ja lahopuuta, jotka tarjoavat ravintoa ja suojapaikkoja hyönteisille.Alueen suojelu mahdollistui helmikuussa järjestetyn Nouse luonto -konsertin tuotoilla. Helsingin Musiikkitalossa pidetyn hyväntekeväisyyskonsertin tuotot lahjoitettiin Luonnonperintösäätiölle.Luonnonperintösäätiö on hankkinut suomalaisia metsiä suojeluun vuodesta 1995 lähtien lahjoitusvaroin.

Koskien ennallista­miseen kertyneet lahjoitus­miljoonat kerätään rahastoon.Pääministeri Petteri Orpo sanoo, että valtio ei muuta 40 miljoonan tarjoustaan Palokin padon ostamiseksi. Pohjois-Karjalan Sähkö pitää hintaa liian pienenä.Valtio haluaa ostaa padon koskien ennallistamiseksi uhanalaisille järvilohelle ja järvitaimenelle. Sähköyhtiö arvioi padon arvoksi 80 miljoonaa euroa.Neuvottelut jatkuvat, mutta eivät ole edistyneet. Syyskuun puolessavälissä järjestetään seminaari.Pääministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan valtio ei aio muuttaa tarjoustaan, jolla se ostaisi Heinävedellä sijaitsevan Palokin padon ja voimalaitoksen.Valtio maksaisi padon ja voimalaitoksen omistavalle Pohjois-Karjalan Sähkölle 40 miljoonaa euroa. Yhtiö pitää summaa aivan liian pienenä.Orpon mukaan 40 miljoonaa euroa on lähtökohta, ja lopullinen hinta määritellään omistajien kanssa sovittavassa prosessissa.– Sähköyhtiön pitää…