Tutkimuksessa ovat mukana Uudenmaan, Pirkanmaan, Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen alueet.14:09•Päivitetty 14:22Suomessa käynnistyy valtakunnallinen keuhkosyöpäseulontapilotti, jonka tavoitteena on selvittää, miten keuhkosyöpäseulontaa voidaan toteuttaa Suomessa.Suomessa on aiemmin toteutettu pienempi, noin 200 henkilön pilotti Oulussa. Nyt käynnistyvä hanke on kuitenkin ensimmäinen valtakunnallinen selvitys.Pilottiin valikoidaan 1 200 pitkään tupakoinutta henkilöä Uudenmaan, Pirkanmaan, Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen alueilta.Käytännössä tutkimukseen osallistuvista henkilöistä 600 kuvataan tutkimuksen alussa ja lopussa keuhkokuvauksen avulla. 600 henkilölle tarjotaan tupakoinnin lopettamisen tukea.– Haluamme testata seulonnan toimivuutta eri sairaanhoitopiireissä. Pilotissa hyödynnetään Oulussa kehitettyä, tupakoinnin vieroitukseen suunniteltua Suunta-puhelinsovellusta, josta on saatu lupaavia tutkimustuloksia, sanoo seulontajohtaja Tytti Sarkeala Suomen Syöpärekisteristä.Iäkkäät tupakoijat ovat riskiryhmääKeuhkosyöpä on pääasiassa iäkkäämpien…

Ruskovyökaristetta havaittiin kaupunki-istutuksessa kasvaneesta vuorimännystä. Sientä on aiemmin havaittu Virossa ja Ruotsissa. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijat löysivät ruskovyökaristetta aiheuttavan sienen Salosta, kaupunki-istutuksessa kasvaneesta vuorimännystä. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun tautia on havaittu Suomessa.– Olen jo jonkin aikaa etsinyt Suomesta tätä tautia. Tiesin, että jos sitä Suomeen tulee, vuorimäntyyn se ilmestyy, kertoo johtava tutkija Eeva Terhonen Lukesta.Ruskovyökaristeen oireet ilmenevät neulasissa ruskeina laikkuina, joita ympäröi kellertävä kehä.Lecanosticta acicola -sieni luokitellaan Euroopassa vieraslajiksi. Luke tekee tiivistä yhteistyötä kansainvälisten tutkijoiden kanssa, jotta uudet metsäpuiden uhat opitaan tunnistamaan ajoissa.– Sitä löytyy Virosta ja Ruotsista, joten tämä löytö ei ollut iso yllätys, Terhonen sanoo.Voi siirtyä myös paikallisiin…

Kansallis­puistoissa yhdistyvät työryhmän mukaan taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen kestävyys. Metsästyskin olisi uusiin kansallis­puistoihin osin tervetullutta.Luonnonmetsätyöryhmä esittää Suomeen 12:ta uutta kansallispuistoa ja laajennuksia 18 nykyiseen puistoon.Esityksellä täydennetään kansallispuistoverkostoa luontotyypeillä, joita siitä tällä hetkellä puuttuu.Lisäsuojelu auttaisi Suomea saavuttamaan kansainväliset tavoitteensa luontokadon pysäyttämiseksi.Luonnonmetsätyöryhmä esittää, että Suomeen perustettaisiin 12 uutta kansallispuistoa. Lisäksi se ehdottaa 18 nykyiseen kansallispuistoon lisäalueita.Ehdotetut kansallispuistot ovat:Aalistunturin kansallispuistoEvon kansallispuistoHaarikon-Lohikosken kansallispuistoInarijärven kansallispuistoJuuanvaaran kansallispuistoKivaloiden kansallispuistoLounais-Lapin erämaan kansallispuistoMänttä-Keurusselän kansallispuistoPyhäjärven kansallispuistoTeisko-Pukalan kansallispuistoVaara-Kainuun taidekansallispuistoVuotoksen kansallispuistoLisäksi nykyisistä kansallispuistoista 18:aan esitetään laajennuksia.Suomessa on tällä hetkellä 42 kansallispuistoa.Luonnonmetsätyöryhmä on metsiä kartoittanut asiantuntijaryhmä. Se on kartoittanut vuosina 2020–2025 valtion omistamia, suojelemattomia vanhoja metsiä ja soita. Kartoitusta on rahoittanut Koneen säätiö.Esitykset…

Apukinosten teko saimaannorpalle on alkanut, kertoi apukinoksia organisoiva Metsähallitus tiistaina.Saimaannorppa tarvitsee lunta ja jäätä pesintään helmi–maaliskuussa syntyville kuuteille. Norpille tehdään vuosittain noin 200–300 apukinosta leutojen talvien ja vaihtelevien sääolosuhteiden takia.Metsähallitus kertoo, että tällä hetkellä Saimaalla järvi on jäässä, mutta joka paikassa ei ole riittävästi jäätä apukinosten painolle. Lunta on riittävästi apukinosten kolaukseen, mutta luonnonkinoksia ei ole vielä muodostunut.Apukinoksia on tehty vuodesta 2014 lähtien. Yli 60 prosenttia tehdyistä apukinoksista on ollut norppien käytössä makuu- tai poikaspesinä.Apukinoksia on tekemässä yli kolmesataa vapaaehtoista eri puolilla Saimaata. Urakkaan osallistuvat myös Itä-Suomen yliopisto, WWF Suomi ja Suomen luonnonsuojeluliitto.

Eniten havaintoja tehtiin ilveksistä ja susista. Petoyhdyshenkilöt kirjasivat viime vuonna ennätysmäärän suurpetohavaintoja, kertoo Riistakeskus.Kaikkiaan viime vuonna kirjattiin yli 87 100 suurpetohavaintoa, mikä on lähes 32 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Havaintomäärät kasvoivat kaikilla suurpetolajeilla.Eniten havaintoja tehtiin ilveksistä ja susista. Ilveksestä tehtiin yli 40 100 varmennettua havaintoa, kun taas susista noin 27 000 havaintoa. Suhteellisesti suurin kasvu nähtiin karhuhavainnoissa, joita kirjattiin lähes kaksinkertainen määrä edeltävään vuoteen verrattuna eli noin 16 600 havaintoa.Petoyhdyshenkilöt tarkastavat kansalaisten ilmoittamia suurpetohavaintoja. Varmennetut havainnot tallennetaan Luonnonvarakeskuksen ylläpitämään Tassu-järjestelmään, jossa ne ovat tutkijoiden ja viranomaisten hyödynnettävissä. Havaintoja käytetään muun muassa kanta-arvioissa.

13:09•Päivitetty 13:10Itämeren lohitilanteessa näkyy elpymisen merkkejä, kertoo Luonnonvarakeskus (Luke). Kahden heikon vuoden jälkeen Tornionjokeen nousseiden lohien määrä noin kaksinkertaistui viime kesänä.Tornionjoen kaikuluotauspaikan ohitti 22.5.–9.9. arviolta 15 000 yhden merivuoden lohta eli kossia ja 31 000 useamman merivuoden lohta. Kossien osuus oli harvinaisen suuri, kun niitä oli jokeen nousseista lohista noin kolmannes. Lukema on suurin vuonna 2009 alkaneiden seurantojen aikana.Simojoen luotauspaikan ohi nousi arviolta 360 kossia ja 1 800 usean merivuoden lohta. Myös Simojoella kossien määrä parani.Lisäksi Tornionjoesta lähti mereen mittaushistorian suurin määrä lohen vaelluspoikasia eli smoltteja: tutkimuspyynnin perusteella yli kolme miljoonaa smolttia. Vuonna 1991 alkaneen seurannan alkuvuosina lohismoltteja oli enintään…

Helsinkiläinen Marianna Roschier nappaa tottuneesti proteiinivanukkaat kylmähyllystä ostoskoriin.75-vuotias eläkeläinen käynnisti puolitoista vuotta sitten elämäntaparemontin, jonka myötä ravitsemusammattilainen neuvoi häntä lisäämään ruokavalioon proteiinia ja erilaisia soijatuotteita.– Kokonaishyvinvointi oli se mitä tavoittelin, ja sitä olen saanut. Myös painoa on tippunut noin kilo kuukaudessa, hän kertoo.Roschier ei ole ainoa, joka on proteiinin perään.Korkeaproteiinisten elintarvikkeiden, kuten vanukkaiden, suosio kasvaa Suomessa voimakkaasti.Ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm pitää ilmiötä markkinoinnin tuloksena, sillä vain harva suomalainen tarvitsee lisäproteiinia.Asiantuntijat toteavat, että proteiiniin keskittyminen vie huomion ruokavalion oikeilta ongelmilta, kuten vähäiseltä kasvisten ja kuidun saannilta.Maitorahkaa ja etenkin proteiinivanukkaita näkyy hyvin monen Helsingin Itäkeskuksessa sijaitsevan Citymarket Eastonin asiakkaan ostoskärryissä.Hyllyjä täydennetään päivittäin.Vaikka…

Luonnonvarakeskuksen mukaan Itämeren lohitilanne osoittaa elpymisen merkkejä.Tornionjokeen nousi viime kesänä tuplasti enemmän lohia kuin kahtena edellisenä vuonna. Vielä kesällä tilanne näytti paljon huonommalta.Uusista tiedoista kertoo Luonnonvarakeskus.Tornionjoen kaikuluotauspaikan ohitti toukokuun alun ja syyskuun lopun välisenä aikana noin 15 000 yhden merivuoden lohta eli kossia ja noin 31 000 useamman merivuoden lohta.Nousulohien määrää kasvatti erityisesti muutos kossien määrässä. Kesällä 2024 kosseja oli Tornionjoella Luken arvion mukaan vain 2700.Viime kesänä kosseja oli nouhulohista jo kolmannes, mikä on Luonnonvarakeskuksen mukaan poikkeuksellisen suuri osuus. Kossien suuri määrä kiinnitti huomiota jo viime kesänä. Syytä sille ei tiedetä.– Yhden merivuoden lohien runsaus herättää odotuksia runsaammasta kutuvaelluksesta myös…

Noin kolme prosenttia 65 vuotta täyttäneistä kävi viime vuoden lopulla yksityisellä yleislääkärillä osana Kelan valinnanvapauskokeilua.Kela maksoi syys-joulukuussa korvauksia yhteensä 44 500 asiakkaan lääkärikäyntien ja tutkimusten kustannuksista. Yhteensä Kela maksoi kokeiluun liittyviä korvauksia runsaat neljä miljoonaa euroa.Kelan mukaan kokeilun käyttö on ollut yleisempää asiakaskunnan nuoremmissa ikäryhmissä. Alueellinen vaihtelu on merkittävää ja kokeilua on hyödynnetty erityisesti Uudellamaalla.Keskimääräisen valinnanvapauskokeiluun kuuluvan lääkärikäynnin omavastuuhinta oli syys-joulukuussa 38 euroa.Vuonna 2026 valinnanvapauskokeilun lääkärikäynti maksaa 30,20 euroa.

Entiset turvesuot soveltuvat hyvin aurinko­voimalle. Neovan varatoimitus­johtaja perustelee asiaa muun muassa sillä, ettei metsääkään tarvitse raivata alta pois.Valtionyhtiö Neova eli entinen Vapo on alkanut kehittää käytöstä poistetuille turvesoille uusiutuvaa energian tuotantoa.Hankkeet painottuvat aurinkovoimaan, mutta mukana on myös tuulivoimaa.– Turvesoille on valmiit tiet ja suojaetäisyydet asutukseen. Lisäksi minusta kuulostaa vieraalta, jos isoja alueita vaativien aurinkopuistojen tieltä raivattaisiin hiiltä sitovaa metsämaata, perustelee Neovan varatoimitusjohtaja Markus Tykkyläinen.Hänen mukaansa entisillä turvesoilla voitaisiin edistää hiilensidontaa ja luonnon monimuotoisuutta, vaikka niille rakennettaisiin aurinkopuistoja.– Veden pinnan tasoa voitaisiin nostaa, mikä pienentäisi hitaan hapettumisen päästöjä. Alueelle voisi myös istuttaa heinää ja alueen ympärille metsää.Isojen puistojen rakentaminen luo myös…