Epäsäännöllinen nukkumaanmenoaika ja unen ajoituksen vaihtelu voivat lisätä vakavien sydän- ja verisuonitautien riskiä keski-iässä, kertoo Oulun yliopiston tutkimus.Tämä koskee muun muassa sydän- ja aivoinfarktia.Tutkimuksessa riski kohosi erityisesti niillä, jotka nukkuivat alle kahdeksan tuntia. Riski sairastua oli jopa kaksinkertainen säännöllisesti nukkuviin verrattuna.Heräämisajan epäsäännöllisyydellä taas ei ollut samanlaista yhteyttä sydäntapahtumiin.Tutkimuksessa seurattiin yli 3 200 vuonna 1966 syntynyttä pohjoissuomalaista. Heidän unirytmiään mitattiin viikon ajan aktiivisuusmittarilla 46 vuoden iässä, minkä jälkeen terveyttä seurattiin yli 10 vuotta.

40 uutta eläinlajia on hyväksytty kansainvälisen suojelun piiriin CMS-sopimuksen mukaisesti.40 uutta eläinlajia on hyväksytty kansainvälisen suojelun piiriin CMS-sopimuksen mukaisesti. Listalle on nyt päässyt Harry Potter -kirjoistakin tuttu tunturipöllö.CMS-sopimuksen tavoitteena on suojella vaeltavia luonnonvaraisia eläimiä maailmanlaajuisesti. Tunturipöllön lisäksi listalle on otettu muun muassa uhanalainen rantalintu eskimokuiri, isovasarahai, juovahyeena ja jättiläissaukko.CMS:n sopimusvaltiot ovat velvollisia muun muassa suojelemaan uhanalaisiksi luokiteltuja lajeja ja säilyttämään niiden elinympäristöjä.Päätös uusien lajien sisällyttämisestä listalle tehtiin COP15-huippukokouksen päätteeksi. Brasilian Campo Verdessä järjestettyyn kokoukseen osallistui edustajia yli 130 maasta.Korkeasaaren eläintarhan mukaan tunturipöllö luokiteltiin kansainvälisesti ensimmäisen kerran vaarantuneeksi vuonna 2017. Suomessa laji luokitellaan äärimmäisen uhanalaiseksi. Vuonna 2021 tunturipöllö otettiin mukaan eurooppalaisten…

Pieksämäelle perustetaan vesipuhvelipuisto. Viime kesänä järveä puhdistaneet puhvelit olivat yleisömenestys.Lapin yliopiston tutkija Linda Tallberg on huolissaan eläinten hyvinvoinnista. Hän pohtii, pääsevätkö puhvelit piiloon ihmisiltä.Järjestäjän mukaan puisto on laaja ja eläimillä on piilopaikkoja. Puhvelit ovat myös tottuneet ihmisiin ja hakevat huomiota.Viime kesänä Pieksämäellä järvessä laiduntaneet vesipuhvelit olivat suuri yleisöhitti. Puhvelit järvelle tuonut Pieksänjärvi–Vangasjärvi osakaskunta aikoo nyt perustaa vesipuhvelipuiston.Aluksi osakaskunta vuokrasi vesipuhveleita järven kunnostamista varten. Puhvelit herättivät niin paljon huomiota, että tuhannet ihmiset tulivat katsomaan niitä. Osakaskunta alkoi järjestää opastettuja kierroksia.Tuhannet ihmiset kävivät katsomassa puhveleita, kun ne puhdistivat järveä.Nyt osakaskunta on saanut rahoitusta vesipuhvelipuiston rakentamiseen. Osakaskunnan tiedotusvastaava Arto Tenhusen mukaan puisto on…

Sampo Marjomaa käveli vuorelle Sumatralla ilman vesipulloa ja jäi loukkuun viidakkoon. Kokemus opetti hänelle tärkeän läksyn.Elämäni moka -sarjassa julkisuudesta tuttu henkilö paljastaa elämänsä noloimman kömmähdyksen. Tällä kertaa vuorossa on käsikirjoittaja-ohjaaja ja esiintyjä Sampo Marjomaa.”Olin Indonesiassa, Sumatralla sukellus­lomalla vuosia sitten ystäväporukan kanssa. Asuimme pienellä saarella, jolla oli iäkkään italialaisen vanhuksen omistama mökkikylä.Viimeisenä lomapäivänä päätin kiivetä vielä viereisen vuoren huipulle yksin, sillä kukaan ystävistäni ei ollut siitä kiinnostunut. Kysyin neuvoa italialaiselta vanhukselta, joka vakuutti, että alueelle luvattu ukkos­rintama ei tule juuri tälle saarelle (tuli se) ja että polku huipulle on selkeästi merkitty (ei se ollut).Lähdin matkaan noin kaksi tuntia ennen pimeän tuloa…

Kevätmuutto on alkanut ympäri Suomea yllättävän nopeasti, kun säät lämpenivät. Esimerkiksi västäräkit ovat saapuneet Kymenlaaksoon aikaisin.Lämmin sää on vilkastuttanut lintujen kevätmuuttoa Kymenlaaksossa.Maakunnassa on havaittu noin 50 eri lintulajia alkukevään aikana, kertoo luontoasiantuntija Mikko Pöyhönen.– Ensin tulivat kottaraiset ja kiurut. Vesilintuja on paljon, esimerkiksi kyhmyjoutsenia on tullut melkein satakunta, Pöyhönen kertoo.Osa lajeista on Pöyhösen mukaan sellaisia, joita ei ole totuttu näkemään näin aikaisin vuodesta, esimerkiksi västäräkit.Suomessa on maaliskuussa tehty monin paikoin muuttolintujen saapumisennätyksiä sen jälkeen, kun lämpimät säät alkoivat pian kylmän jakson loputtua.Esimerkiksi Etelä-Karjalassa Lappeenrannassa bongattiin kaikkien aikojen aikaisin sinisuohaukka 7. maaliskuuta.Pöyhönen kertoo, että Lupinlahdella Haminassa sijaitsevalla lintutornilla näkee, kuinka nopeasti…

Ihmisen elimistössä vuorokausi on oikeasti pitempi kuin 24 tuntia. Iltavirkut kärsivät kellojen siirtelystä eniten, sanoo THL:n tutkimus­professori.Kun kelloja siirretään sunnuntaina aamuyöstä tunnilla kohti kesää, ihmisen elimistö joutuu ottamaan ison aikahypyn, kuvailee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessori Timo Partonen STT:n haastattelussa.– Ihmisen sisäinen vuorokausi on pidempi kuin 24 tuntia, ja kesäaikaan siirryttäessä otetaan pois yksi tunti. Se ei voi tapahtua välittömästi, että elimistömme olisi samassa ajassa kesäajan kanssa, Partonen sanoo.Vaikka päivästä varastetaan vain yksi vaivainen tunti, vie keholta aikansa sopeutua muutokseen.Unihäiriöt, väsymys, muistivaikeudet, huono keskittymiskyky ja tarkkaavaisuus. Muun muassa nämä ovat tutkitusti seurauksia siitä, että kelloja siirretään aina maaliskuun lopulla…

Valas oli jumissa Saksan Itämeren rannikolla useita päiviä.Saksalaisten ponnistelut rantaan juuttuneen ryhävalaan pelastamiseksi palkittiin, kun valas pääsi uimaan syviin vesiin perjantain vastaisena yönä.Bild-lehden mukaan valaan on nähty uivan jo 400 metrin päässä rannikosta Sierksdorfin edustalla Lyypekinlahdella.Valas liikkuu rannikkoa pitkin kohti avointa merta. Päästäkseen Itämereltä Atlantille sen täytyy kulkea Tanskan aluevesien kautta. Pelastajat yrittävät ohjata sitä tällä reitillä.Kuusi alusta seuraa valaan matkaa. Ne kuuluvat Saksan hengenpelastusyhdistykselle eli DLRG:lle, tutkijoille ja Saksan rannikkovartiostolle, jonka alaisuudessa liittovaltion poliisi vastaa aluevesien turvallisuudesta.Valas oli jäänyt kiinni kalastusverkkoonValas havaittiin Timmendorfer Strandissa Pohjois-Saksassa ensimmäisen kerran maanantaina. Se oli jumissa matalalla hiekkasärkällä.Aikuinen valas oli aiemmin jäänyt loukkuun kalastusverkkoon,…

Kerro meille, millaisia kokemuksia sinulla on sairaus­vakuutuksesta. Kannattaako sen ottaminen?Yli miljoonalla suomalaisella on sairausvakuutus. Vakuutusyhtiöt valittavat korvaussummien kasvaneen ja vakuutuksen ottaneet kauhistelevat vakuutusten kallistumista.Millaisia kokemuksia sinulla on sairausvakuutuksista?Aiotko jatkaa vakuutuksen maksamista vai oletko luopumassa vakuutuksestasi jostain syystä?Jos haluamme käyttää kyselyyn vastanneiden tietoja jutussa, otamme yhteyttä eli jätäthän yhteystietosi.

HUS, Helsinki sekä Vantaa ja Kerava odottavat jo syksyllä suosituksia Apotin jatkosta. Mahdollinen potilastietojärjestelmän vaihtaminen veisi kuitenkin vuosia.HUS selvityttää kalliin Apotti-potilastietojärjestelmän tulevaisuutta ulkopuolisella konsultilla.Selvityksessä arvioidaan kolmea vaihtoehtoa: Apotin käytön jatkoa, sen muuttamista tai korvaamista uudella.Osa Uudenmaan hyvinvointialueista on jo irtautunut Apotista, joten potilaat käyttävät kahta eri järjestelmää.Selvitys valmistuu syksyllä. Uuden järjestelmän hankinta olisi vuosien prosessi.HUS on tilannut lähes 60 000 euron selvityksen Apotti-potilastietojärjestelmän tulevaisuudesta ja mahdollisista vaihtoehdoista ruotsalaiselta konsulttifirmalta, Bearingpointilta. Sen on määrä jättää raporttinsa ja suosituksensa tulevista ratkaisuista syksyllä.– Tavoitteena on aidosti vertailla, mitä vaihtoehtoja meillä on ja mikä olisi meille suotuisin ratkaisu. Toisaalta kaikille yhdessä, ja jos meillä on…

Koivun kukinnasta allergiaoireita saavat voivat todennäköisesti huokaista helpotuksesta tänä keväänä.Koivun kukinta on tänä keväänä ennätyksellisen vähäistä, kertoo Luonnonvarakeskus (Luke).Luken mukaan 48 vuotta kestäneen seurannan aikana tälle keväälle odotettava kukinta on ollut vähäisempää ainoastaan vuonna 2013. Kotimaisen koivun vähäinen kukinta ennakoi myös heikkoa siementen varisemista syksyllä.Pääpuulajeista myös kuusen kukinnan ennakoidaan olevan keväällä heikohkoa koko Suomessa. Myös männyn kukinnan ennakoidaan olevan keväällä keskimääräistä vähäisempää.Sen sijaan keväällä maahan varisevan männyn siemensadon arvioidaan olevan runsasta. Runsas siemensato edesauttaa metsän luontaista uudistumista.Kuusen osalta eteläiseen Suomeen odotetaan kohtalaista siemensatoa, Pohjois-Suomessa taas siemensatoa ei odoteta kevääksi lainkaan.