Uusimmat Uutiset

Katso Lisää
Saimaan järvilohi saa apua lähi­sukulaiseltaan Laatokan järvilohelta – kantaa vahvistetaan risteyttämällä | Etelä-Karjala

Risteytyksissä on käytetty Rautjärven Hiitolanjoesta pyydettyjen koiraslohien maitia.Juttu tiivistettynäSaimaan järvilohen perimän vahvistamiseksi sitä risteytetään Laatokan järvilohen kanssa.Luonnonvarakeskus on aloittanut ohjelman, jonka tarkoitus on lisätä järvilohen elinvoimaa ja geneettistä monimuotoisuutta.Risteytysohjelmassa on luotu 36 risteymäperhettä, joiden kasvatus tapahtuu tarkoin valvotuissa olosuhteissa.Risteyttämistä jatketaan useamman sukupolven ajan.Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.Äärimmäisen uhanalaisen Saimaan järvilohen perimää on tarkoitus vahvistaa risteyttämällä sitä sen lähimmän sukulaisen, Laatokan järvilohen, kanssa.Luonnonvarakeskus (Luke) on käynnistänyt ohjelman, jonka tavoitteena on lisätä järvilohen elinvoimaa ja geneettistä monimuotoisuutta.Risteytyksissä on käytetty Rautjärven Hiitolanjoesta pyydettyjen kuuden koiraslohen maitia, joilla hedelmöitettiin Luken Taivalkosken kalanviljelylaitoksella kasvatetun Saimaan järvilohikannan mätiä.– Tuomalla hallitusti ”uutta verta” Laatokan…

Liito-oravat yllättivät Espoossa – asiantuntija näyttää, kuinka ihmeellisissä paikoissa laji voi elää | Kotimaa

Juttu tiivistettynäEspoossa uskotaan, että liito-oravien suojelu ja kaupungin lisärakentaminen voidaan yhdistää.Tutkimukset ovat osoittaneet, että liito-oravia esiintyy myös yllättävän pienissä taajamien metsissä ja puistoissa.Pienetkin elinalueet voivat riittää liito-oraville, kunhan ne ovat laadukkaita ja niiden välillä on toimivat kulkuyhteydet.Jos liito-oravat eivät pääsisi Länsiväylän yli, sen eteläpuolella lajia pitäisi suojella nykyistä tiukemmin.Tämä on osin tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan muokkaama ja tarkistama tiivistelmä.Vähänpä tiesi professori, kun liito-oravista 2000-luvun alussa puhui.Tuolloin Helsingin yliopistossa opiskelleelle Laura Lundgrenille kerrottiin, että liito-oravat elävät vain hyvin vanhoissa ja laajoissa sekametsissä. Jos pesäpuuta etsii, on katsottava haapoihin.Nyt Lundgren tietää paremmin. Kasvava Espoo on tullut tuoreiden tutkimusten perusteella johtopäätökseen, joka saattaa…

Espoossa asukkaita hämmentää datakeskustyömaan loka-autoralli – HSY etsii uutta tyhjennyspaikkaa | Uusimaa

Helsingin seudun ympäristön mukaan arvioita kuljetusten kokonaismäärästä ja kestosta ei vielä ole.Juttu tiivistettynäEspoon Lippajärvellä asukkaat ovat huolestuneita loka-autoista, jotka tyhjentävät työmaavesiä Kolkerannantiellä.Microsoftin datakeskustyömaalta tulevat vedet on määrätty johdettavaksi jätevesiviemäriin typpipitoisuuden vuoksi.HSY etsii uutta tyhjennyspaikkaa.Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.Espoon Lippajärvellä asukkaat ovat seuranneet huolestuneina loka-autorallia pienellä Kolkerannantiellä. Säiliöautot tuovat sadevettä Microsoftin datakeskustyömaalta läheltä Kehä III:a.Helsingin seudun ympäristön mukaan Espoon kaupungin ympäristöviranomainen on antanut määräyksen, että kyseisen työmaan työmaavedet pitää johtaa jätevesiviemäriin niiden korkean typpipitoisuuden vuoksi. Vettä ei saa johtaa luontoon.Paikalliset asukkaat ovat käyneet keskustelua tilanteesta keskenään ja sosiaalisessa mediassa.– Asukkaita on huolestuttanut, menevätkö vedet läheiseen Lippajärveen. Tämä aluehan…

Huonokuntoisesta Simpelejärvestä on pyydetty 150 000 kiloa kalaa – tulos näkyy paljaalla silmällä | Etelä-Karjala

Etelä-Karjalassa sijaitsevaa suurikokoista Simpelejärveä on kunnostettu miltei neljän vuoden ajan. Juttu tiivistettynäSimpelejärven kunnostustyöt ovat kestäneet lähes neljä vuotta Parikkalassa.Järvellä on muun muassa tehty hoitokalastuksia ja rakennettu kosteikoita vedenlaadun parantamiseksi.Särkikaloja on poistettu 150 000 kiloa, mikä on vähentänyt rehevöitymistä ja parantanut veden kirkkautta.Vaikka tulokset ovat positiivisia, jatkotoimenpiteitä tarvitaan järven ekologisen tilan säilyttämiseksi.Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.Simpelejärven kunnostus on tuonut hyviä tuloksia Parikkalassa.Järveä on kunnostettu miltei neljän vuoden ajan.Simpelejärvellä on muun muassa tehty hoitokalastuksia ja rakennettu kosteikoita. Järveltä on myös niitetty vesikasvillisuutta, jotta ravinteita saataisiin pois ja veden vaihtuvuus paranisi.Simpelejärvi on Suomen viidenkymmenen suurimman järven joukossa. Se kuuluu Laatokan…

THL tiukensi korona­rokotteiden riskiryhmiä – influenssa­rokotus tärkeä lapsille | Etelä-Karjala

Lääkäri vetoaa ihmisiä ottamaan influenssarokotteen paitsi itsensä, myös päivystys- ja osastotoiminnan kestokyvyn suojaksi.Juttu tiivistettynäEtelä-Karjalan tartuntatautilääkäri kehottaa vanhempia rokottamaan alle kouluikäiset lapset influenssaa vastaan.Joka viides lapsi sairastuu influenssaan vuosittain.Influenssa altistaa sairastuneen jälkitaudeille.Koronavirusrokotteiden riskiryhmät ovat muuttuneet viime vuodesta; tehosterokotteen saavat vain iäkkäimmät ja vakavimpiin riskiryhmiin kuuluvat.Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.Tartuntatautilääkäri Sami Raasakka Etelä-Karjalan hyvinvointialueelta kehottaa vanhempia rokotuttamaan erityisesti alle kouluikäiset lapset influenssaa vastaan. Samaa mieltä on Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos THL:n johtava asiantuntija Mia Kontio.Jopa joka viides lapsi sairastuu vuosittain influenssaan. Tauti altistaa lapsen jälkitaudeille, joista yleisimpiä ovat bakteerin aiheuttamat korvatulehdukset ja keuhkokuume.Mia Kontion mukaan pikkulasten vanhemmat eivät miellä…

Britannia kieltää keikkalippujen trokaamisen | Uutisia lyhyesti

Vaikka Suomessa on tutkittu sieniä jo 150 vuotta, valtaosa lajeista on yhä tuntematta.Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön tutkija ja Göteborgin yliopiston museoamanuenssi löysivät Suomesta kaksi tieteelle aiemmin tuntematonta sienilajia. Toinen lajeista kasvaa Enontekiön tuntureilla, toinen Pirkanmaalla ja Kainuussa.Vaikka Suomessa on tutkittu sieniä jo 150 vuotta, valtaosa lajeista on yhä tuntematta; arviolta tunnemme vain alle puolet maamme sienilajeista. Nyt löydetyt lajit kuuluvat risakkaiden sukuun, jotka ovat pääasiassa myrkkysieniä ja muodostavat sienijuuria eri puiden ja kämmeköiden kanssa.Toinen sienistä kasvaa Enontekiön kalkkipitoisilla tuntureilla purojen varsilla, usein pajujen seurassa. Sitä tavataan myös Ruotsin ja Norjan tuntureilla.Toinen uusi sieni puolestaan kasvaa kosteissa lehdoissa ja rantapajukoissa Pirkanmaalla ja…

Lupiinit ja ruusut kukkivat yhä marraskuussa, kun lämpöennätykset paukkuvat | Uutisia lyhyesti

Syksy on ollut poikkeuksellisen lämmin koko maassa. Tänään keskiviikkona on Pohjois-Karjalassa on mennyt useilla havaintoasemilla marraskuun lämpöennätyksiä rikki, kertoo Ylen meteorologi Aleksi Lohtander.Esimerkiksi Liperi–Joensuun lentoaseman havaintoasemalla mitattiin päivällä 11,1 astetta, mikä on vuodesta 1959 alkaneen mittaushistorian lämpöennätys. Tohmajärvellä ennätys rikkoutui 11,8 asteen lämpötilalla ja Siilinjärvi–Kuopio-lentoasemalle mitattiin samoin ennätys 11,7 astetta.Pitkään jatkunut lauha sää näkyy myös luonnossa: sinilevää on havaittu monin paikoin, Tampereella on nähty kukkivia lupiineja ja Helsingissäkin ruusut kukoistavat Kasvitieteellisessä puutarhassa.Luonnontieteellisen keskusmuseon yli-intendentti Henry Väre vahvistaa, että jotkut jo kertaalleen kukkineet kasvit ovat aloittaneet kukinnan uudestaan.– Esimerkiksi näsiä, joka kukkii lumien sulaessa, kukkii siellä täällä tälläkin hetkellä.Ylen aamussa Luonnonvarakeskuksen…

Maailmankuulu ilmastotutkija Ylelle: Ilmastonmuutos ei pysähdy siihen, mitä on luultu, vaan tulossa on paljon pahempaa | Tiede

Juttu tiivistettynäIlmastotieteilijä James Hansen varoittaa, että ilmastonmuutos on arvioitua vakavampi ja kiireellisempi.Hansenin mukaan IPCC:n ennusteet ilmaston herkkyydestä ovat alakanttiin, odotettavissa jopa 4,5 asteen lämpötilan nousua.Tutkimukset osoittavat, että keikahduspisteet lähestyvät, mikä voi johtaa peruuttamattomiin muutoksiin ilmastossa.Hansen painottaa, että ydinvoiman lisääminen ja päästöjen hinnoittelu ovat välttämättömiä ilmastonmuutoksen torjumiseksi.Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.”Haloo, herätys!”Maailmankuulu ilmastotieteilijä James Hansen, 84, on pyytänyt soittamaan itsensä hereille ennen haastatteluamme. Hänellä kun ei ole luotettavaa herätyskelloa matkassa. Niinpä ensi kontaktini tähän ilmastoguruun on herätyssoitto.Yhdysvalloista Suomeen lentäneen eläköityneen tutkijan lento on peruttu ja hän on viettänyt seitsemän tuntia Lontoossa lentokentällä. Jet lag siihen vielä päälle. Ei…

Syntiniemen esteetön luontovirkistysalue avattiin Sotkamossa – yhdistää ihmisen ja luonnon hyvinvoinnin | Kainuu

Syntiniemi on pilottikohde, jonka toimintamallia on tarkoitus levittää myös muualle Suomeen.Juttu tiivistettynäSotkamon Syntiniemeen avattiin uusi esteetön luontovirkistysalue, joka palvelee kaikenikäisiä.Reitin pituus on 510 metriä, josta osa on puupintaista ja valaistua.Alueella hoidetaan uhanalaista perinnebiotooppiniittyä, ja sinne asennetaan lammaslive-kamera kesällä 2026.Syntiniemi on esimerkki planetaarisesta terveydestä, joka korostaa ihmisten ja luonnon suhdetta sekä sen merkitystä hyvinvoinnille.Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.Sotkamon keskustan lähelle Syntiniemeen on avattu uusi esteetön luontovirkistysalue, joka on samalla monimuotoinen luontokohde.Niemen ympäri kiertää 510 metrin pituinen rengasreitti, josta 300 metriä on puupintaista ja led-valaistu, 210 metriä on kivituhkapinnoitetta.Reitti on suunniteltu niin, että se mahdollistaa luontokokemuksen kaikille liikkumiskyvystä huolimatta.–…

Naalikanta pyritään nostamaan vähintään tuhanteen – Suomi aktiivisemmin mukaan suojeluun | Lappi

Norja, Ruotsi ja Suomi ovat julkistaneet uuden suojeluohjelman naalille. Tavoitteena on lisätä suojelua Suomessa ja kasvattaa naalikanta vähintään tuhannen aikuisen suuruiseksi.Uusi naalinsuojeluohjelma tähtää naalien eli napakettujen kannan kasvattamiseen elinvoimaiseksi. Tavoitteena on naalikanta, joka ei vaadi jatkuvia suojelutoimia. Fennoskandiassa tulisi silloin olla vähintään 1 000 aikuisen yksilön kanta.Naalikannan suojeluohjelma on Norjan, Ruotsin ja Suomen yhteinen. Se kattaa vuodet 2025–2029.Suunnitelman mukaan Suomi on aiempaa aktiivisemmin mukana naalin pitkän aikavälin suojelussa Norjan ja Ruotsin kanssa.Viime vuosina naalin suojelu on tuottanut hyviä tuloksia. Naali palasi pesimään myös Suomen Lappiin vuonna 2022 vuosikymmenten tauon jälkeen.Naali on onnistunut nyt pesimään Suomessa neljänä vuotena peräkkäin.Silti Fennoskandian naalikanta on…