Metsähallituksen luontokohteet kiinnostavat edelleen, mutta kansallispuistojen houkuttelevuudessa tapahtui käänne. 11:01•Päivitetty 11:01Metsähallituksen luontokohteilla vierailtiin viime vuonna yli 7,6 miljoonaa kertaa. Kansallispuistoissa kirjattiin 3,5 miljoonaa käyntikertaa, joka on pari prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna.Kävijämäärät ovat kasvaneet tätä ennen vuosikausia peräjälkeen lähes koko 2000-luvun.Retkeilyalueet ja luonnonsuojelualueet, joissa on kansallispuistoja vähemmän erilaisia rajoitteita, kasvattivat viime vuonna suosiotaan tuntuvasti. Niiden kävijämäärä nousi 8 prosenttia.Suosituimmat kansallispuistot ja samalla Suomen suosituimmat luontokohteet ovat Pallas-Yllästunturin ja Urho Kekkosen kansallispuistot Lapissa. Aulangon luonnonsuojelualue Hämeessä pääsee ihan niiden kantaan.Luontokohteiden kymmenen kärki vuonna 2025Pallas‑Yllästunturin kansallispuisto, käyntejä 586 800Urho Kekkosen kansallispuisto, käyntejä 424 900Aulangon luonnonsuojelualue, käyntejä 368 900Nuuksion kansallispuisto, käyntejä 298 700Kolin kansallispuisto,…

Kuopion Leväsen palvelukeskuksen lattiat uusitaan epäiltyjen sisäilmaongelmien vuoksi, vaikka talo on vain kaksi vuotta vanha.Rakennuksen omistaja Niiralan Kulma perustelee remonttia lattian rakennusvirheillä. Urakoitsija Rakennusliike Soimu kiistää virheet.Pohjois-Savon hyvinvointialue on vuokrannut tilat Niiralan kulmalta. Henkilökunta ja asukkaat ovat oireilleet hyvinvointialueen mukaan pitkään.Palvelukeskuksessa asuu 58 vanhusta ympärivuorokautisessa hoivassa.Kuopiossa sijaitsevassa Leväsen palvelukeskuksessa alkaa kevään aikana laaja lattiaremontti epäiltyjen sisäilmaongelmien vuoksi. Remontti vaikuttaa kymmenien ikäihmisten ja hoitajien arkeen.Palvelukeskus on Kuopion uusin ja suurimpia ympärivuorokautista hoivaa antavista keskuksista. Vanhuksia siellä on lähes 60.Vasta reilut kaksi vuotta käytössä olleessa rakennuksessa osa henkilökunnasta ja asiakkaista on kärsinyt sisäilmaoireista jo pitkään.Henkilökunta on venynyt äärimmilleenSisäilmaan liittyvä ongelmat alkoivat lähes…

Kansallis­puiston toteutuminen vaatii poliittisen tahdon lisäksi lukuisten ehtojen täyttymistä. Julkisilla kulku­yhteyksilläkin on merkitystä.Kansallispuistoehdotuksista vain vähemmistö toteutuu. Alueen pitää täyttää monia kriteerejä niin luontoarvojen, maiseman kuin saavutettavuuden suhteen.Luonnonmetsätyöryhmä ehdotti 12 uuden kansallispuiston perustamista.Ainakaan tällä hallituskaudella ehdotukset eivät etene.Alueen pitää kestää myös kansallispuistostatuksen tuomia ihmismassoja. Tästä syystä Porkkalan kansallispuistohanke ei ole edennyt, vaikka sitä on moneen kertaan ehdotettu.Suomeen ehdotetaan kahtatoista uutta kansallispuistoa, joista viisi tulisi Lappiin. Ehdotuksen takana on asiantuntijoista koostuva Luonnonmetsätyöryhmä. Kansallispuistoja on entuudestaan 41.Erityisasiantuntija Ilona Latsa ympäristöministeriöstä naurahtaa kysymykselle, vieläkö niitä mahtuu lisää.– Eihän siihen toki varsinaisesti mitään ylärajaa ole, mutta meidän nykyinen verkosto on jo melko kattava.Latsa muistuttaa, että…

TYKSin ja Turun yliopiston kehittämä testi voi säästää osan potilaista raskailta liitännäishoidoilta. TYKSin ja Turun yliopiston tutkijat ovat kehittäneet testin, jolla tunnistetaan pään ja kaulan alueen syövän aggressiivisuus. Tavoitteena on erottaa tautityyppi, jonka hoitomuotona riittäisi leikkaus.On tärkeää tunnistaa, pysyykö tauti paikallaan vai pyrkiikö se leviämään, jolloin leikkauksen lisäksi tarvitaan liitännäishoitoja, sanotaan Varsinais-Suomen hyvinvointialueen tiedotteessa.Aiemmin ei ole ollut käytössä kliinistä menetelmää, jolla voisi varmuudella erottaa potilaat, jotka eivät hyödy rankoista liitännäishoidoista.Pään ja kaulan alueen limakalvojen syöpien esiintyvyys lisääntyy, mutta kehittyneillä hoitokeinoilla suuri osa sairastuneista voi palata työelämään.Testi voi säästää myös hoitokustannuksiaPään ja kaulan alueen syövän liitännäishoidoista koituu potilaalle usein haittavaikutuksia, jotka…

Tammikuussa ammuttu supikoira on toinen kolmen vuoden sisään. Vieraslajina supikoira voi haitata laajasti pohjoisen luonnon alkuperäistä eläimistöä.Norjan Neidenissä asuva Inge Arvola yllättyi riistakameraansa katsoessaan: jälleen kerran hänen kettusyötilleen oli saapunut supikoira ruokailemaan. Arvola meni metsään asetetulle syötille ja ampui eläimen.– Tämä on toinen supikoira, jonka olen Neidenissä ampunut, kertoo Arvola.Neiden eli suomeksi Näätämö sijaitsee Etelä-Varangin kunnassa, missä on 1980-luvulta lähtien ammuttu vain neljä supikoiraa. Viimeisen kolmen vuoden sisällä Arvola on ampunut niistä kaksi.Supikoira on vieraslaji, joka ei kuulu Pohjoismaiden luontoon. Se on luokiteltu vaikeaksi vieraslajiksi koko Euroopassa ja sen alkuperä on Aasiassa. Suomen Riistakeskuksen kanta on, että supikoirat tulisi metsästää…

Tutkimuksessa ovat mukana Uudenmaan, Pirkanmaan, Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen alueet.14:09•Päivitetty 14:22Suomessa käynnistyy valtakunnallinen keuhkosyöpäseulontapilotti, jonka tavoitteena on selvittää, miten keuhkosyöpäseulontaa voidaan toteuttaa Suomessa.Suomessa on aiemmin toteutettu pienempi, noin 200 henkilön pilotti Oulussa. Nyt käynnistyvä hanke on kuitenkin ensimmäinen valtakunnallinen selvitys.Pilottiin valikoidaan 1 200 pitkään tupakoinutta henkilöä Uudenmaan, Pirkanmaan, Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen alueilta.Käytännössä tutkimukseen osallistuvista henkilöistä 600 kuvataan tutkimuksen alussa ja lopussa keuhkokuvauksen avulla. 600 henkilölle tarjotaan tupakoinnin lopettamisen tukea.– Haluamme testata seulonnan toimivuutta eri sairaanhoitopiireissä. Pilotissa hyödynnetään Oulussa kehitettyä, tupakoinnin vieroitukseen suunniteltua Suunta-puhelinsovellusta, josta on saatu lupaavia tutkimustuloksia, sanoo seulontajohtaja Tytti Sarkeala Suomen Syöpärekisteristä.Iäkkäät tupakoijat ovat riskiryhmääKeuhkosyöpä on pääasiassa iäkkäämpien…

Ruskovyökaristetta havaittiin kaupunki-istutuksessa kasvaneesta vuorimännystä. Sientä on aiemmin havaittu Virossa ja Ruotsissa. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijat löysivät ruskovyökaristetta aiheuttavan sienen Salosta, kaupunki-istutuksessa kasvaneesta vuorimännystä. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun tautia on havaittu Suomessa.– Olen jo jonkin aikaa etsinyt Suomesta tätä tautia. Tiesin, että jos sitä Suomeen tulee, vuorimäntyyn se ilmestyy, kertoo johtava tutkija Eeva Terhonen Lukesta.Ruskovyökaristeen oireet ilmenevät neulasissa ruskeina laikkuina, joita ympäröi kellertävä kehä.Lecanosticta acicola -sieni luokitellaan Euroopassa vieraslajiksi. Luke tekee tiivistä yhteistyötä kansainvälisten tutkijoiden kanssa, jotta uudet metsäpuiden uhat opitaan tunnistamaan ajoissa.– Sitä löytyy Virosta ja Ruotsista, joten tämä löytö ei ollut iso yllätys, Terhonen sanoo.Voi siirtyä myös paikallisiin…

Kansallis­puistoissa yhdistyvät työryhmän mukaan taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen kestävyys. Metsästyskin olisi uusiin kansallis­puistoihin osin tervetullutta.Luonnonmetsätyöryhmä esittää Suomeen 12:ta uutta kansallispuistoa ja laajennuksia 18 nykyiseen puistoon.Esityksellä täydennetään kansallispuistoverkostoa luontotyypeillä, joita siitä tällä hetkellä puuttuu.Lisäsuojelu auttaisi Suomea saavuttamaan kansainväliset tavoitteensa luontokadon pysäyttämiseksi.Luonnonmetsätyöryhmä esittää, että Suomeen perustettaisiin 12 uutta kansallispuistoa. Lisäksi se ehdottaa 18 nykyiseen kansallispuistoon lisäalueita.Ehdotetut kansallispuistot ovat:Aalistunturin kansallispuistoEvon kansallispuistoHaarikon-Lohikosken kansallispuistoInarijärven kansallispuistoJuuanvaaran kansallispuistoKivaloiden kansallispuistoLounais-Lapin erämaan kansallispuistoMänttä-Keurusselän kansallispuistoPyhäjärven kansallispuistoTeisko-Pukalan kansallispuistoVaara-Kainuun taidekansallispuistoVuotoksen kansallispuistoLisäksi nykyisistä kansallispuistoista 18:aan esitetään laajennuksia.Suomessa on tällä hetkellä 42 kansallispuistoa.Luonnonmetsätyöryhmä on metsiä kartoittanut asiantuntijaryhmä. Se on kartoittanut vuosina 2020–2025 valtion omistamia, suojelemattomia vanhoja metsiä ja soita. Kartoitusta on rahoittanut Koneen säätiö.Esitykset…

Apukinosten teko saimaannorpalle on alkanut, kertoi apukinoksia organisoiva Metsähallitus tiistaina.Saimaannorppa tarvitsee lunta ja jäätä pesintään helmi–maaliskuussa syntyville kuuteille. Norpille tehdään vuosittain noin 200–300 apukinosta leutojen talvien ja vaihtelevien sääolosuhteiden takia.Metsähallitus kertoo, että tällä hetkellä Saimaalla järvi on jäässä, mutta joka paikassa ei ole riittävästi jäätä apukinosten painolle. Lunta on riittävästi apukinosten kolaukseen, mutta luonnonkinoksia ei ole vielä muodostunut.Apukinoksia on tehty vuodesta 2014 lähtien. Yli 60 prosenttia tehdyistä apukinoksista on ollut norppien käytössä makuu- tai poikaspesinä.Apukinoksia on tekemässä yli kolmesataa vapaaehtoista eri puolilla Saimaata. Urakkaan osallistuvat myös Itä-Suomen yliopisto, WWF Suomi ja Suomen luonnonsuojeluliitto.

Eniten havaintoja tehtiin ilveksistä ja susista. Petoyhdyshenkilöt kirjasivat viime vuonna ennätysmäärän suurpetohavaintoja, kertoo Riistakeskus.Kaikkiaan viime vuonna kirjattiin yli 87 100 suurpetohavaintoa, mikä on lähes 32 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Havaintomäärät kasvoivat kaikilla suurpetolajeilla.Eniten havaintoja tehtiin ilveksistä ja susista. Ilveksestä tehtiin yli 40 100 varmennettua havaintoa, kun taas susista noin 27 000 havaintoa. Suhteellisesti suurin kasvu nähtiin karhuhavainnoissa, joita kirjattiin lähes kaksinkertainen määrä edeltävään vuoteen verrattuna eli noin 16 600 havaintoa.Petoyhdyshenkilöt tarkastavat kansalaisten ilmoittamia suurpetohavaintoja. Varmennetut havainnot tallennetaan Luonnonvarakeskuksen ylläpitämään Tassu-järjestelmään, jossa ne ovat tutkijoiden ja viranomaisten hyödynnettävissä. Havaintoja käytetään muun muassa kanta-arvioissa.