Hallitus valmistelee lakia, joka sallii valkoposkihanhien ja merimetsojen suojametsästyksen niiden aiheuttamien vahinkojen vuoksi.Viljelijöiden mukaan metsästys on välttämätöntä, koska nykyiset korvaukset eivät riitä kattamaan satovahinkoja.Luontojärjestö Birdlife vastustaa lakia, koska se vaarantaisi myös muiden lintulajien pesinnän ja kiihdyttäisi luontokatoa.John Jordasin Orimattilan Artjärvellä hoitamalle maatilalle on koitunut satojen tuhansien eurojen vahingot hanhien takia.Hanhet syövät kevään sadon, joten lintujen karkottamiseen pitäisi Jordasin mielestä saada nykyistä helpommin järeitäkin keinoja, kuten ampumislupia.Jordas kertoo tilan kärsineen lintujen aiheuttamista viljavahingoista jo vuosia.Hallitus valmistelee parhaillaan lakimuutosta, joka sallisi valkoposkihanhien ja merimetsojen suojametsästyksen Suomessa.Maa- ja metsätalousministeriön mukaan valkoposkihanhen aiheuttamat viljavahingot ovat kasvaneet vuodesta 2018 lähtien ja viime vuonna koko maan…

Tulvariskien luotettava ennakoiminen edellyttää tarkasti mitattua tietoa joista. Jokialueista kerätään tietoa muun muassa drooniveneen ja laser-repun avulla.Maanmittauslaitos tekee Suomen joista tarkkoja 3D-malleja modernin teknologian, kuten drooniveneen ja laser-repun avulla.Tarkkaa tietoa tarvitaan, jotta tulviin voidaan varautua paremmin ilmastonmuutoksen takia.Mallien avulla voidaan ennustaa tulvien vaikutuksia ja esimerkiksi talvitulvia aiheuttavien hyydepatojen muodostumista.Vedenalaisella laserkeilaimella varustettu droonivene lipuu pitkin jokea. Meneillään on Maanmittauslaitoksen tutkimus, jossa Suomen joista tehdään tarkkaa mallinnusta, jotta tulviin voidaan varautua ajoissa.Maanmittauslaitoksen mukaan uuden mallinnuksen tuottamaa tarkkaa ennustetietoa tarvitaan, koska muuttuva ilmasto vaikuttaa tulvariskeihin erityisesti Suomessa ja arktisilla alueilla.– Jokiuomasta tehty tarkka kolmiulotteinen malli auttaa ymmärtämään, miten tulvat sekä muuttuvat sääolosuhteet muokkaavat…

Sama tutkijaryhmä on aiemmin havainnut, että lääke suojasi suolistoa. Nyt vaikutus osoitettiin koko elimistössä.Kokeellinen lääke suojasi keliaakikoiden elimistöä gluteenin haittavaikutuksilta. Asia selviää Oulun ja Tampereen yliopistojen johtamasta kansainvälisestä tutkimuksesta.Sama tutkijaryhmä on aiemmin havainnut, että lääke suojasi suolistoa. Nyt vaikutus osoitettiin koko elimistössä.Tutkijoiden mukaan lääke voisi tulevaisuudessa täydentää ruokavaliohoitoa potilailla, jotka altistuvat gluteenille vahingossa tai joilla oireet jatkuvat ruokavaliosta huolimatta.Keliakia on autoimmuunisairaus, jossa viljan gluteeni laukaisee tulehdusreaktion.

Puutiaiset pitävät kosteasta elin­ympäristöstä. Kuiva kevät ei ole kuitenkaan hätkäyttänyt niitä.Puutiaisia on ollut tänä keväänä paljon liikkeellä, ja kausi alkoi jo aikaisin maaliskuussa.Punkkihavaintoja on raportoitu Suomessa tänä vuonna jo liki 40 000. Havainnoista lähes kaikki, runsaat 36 000, on tehty kuukauden aikana, käy ilmi Turun yliopiston ja lääkeyhtiö Pfizerin ylläpitämästä Punkkilive-kartasta.Samaan aikaan viime vuonna havaintoja oli tehty 22 000.Kevät on ollut kuiva, ja kuivuus voi joskus olla vaarallista puutiaiselle. Dosentti Tero Klemola Turun yliopistosta ei kuitenkaan usko, että kuiva kevät olisi vaikuttanut suuresti puutiaisiin.Jos kesällä on viikkokausia 30 astetta lämmintä, puutiaiset kaivautuvat karikkeen sekaan suojaan paahteelta. Silloin puutiainen on kuivumisvaarassa.– Mutta sitten, jos…

Vedenkorkeus jää kesällä noin puoli metriä keski­määräisestä tasosta, arvioi asiantuntija.Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus on tällä viikolla vähentänyt Saimaan juoksutuksia entisestään. Toimenpiteellä se taistelee pitkän kuivuuden aiheuttamaa vedenpinnan laskua vastaan.Tällä viikolla juoksutusten määrää on pudotettu 350 kuutiometriin sekunnissa. Ensi viikolla määrä tipahtaa vielä 300 kuutioon sekunnissa.Saimaan luonnonmukainen juoksutus olisi 760 kuutiometriä sekunnissa. Juoksutus tapahtuu Imatralla, josta alkaa Vuoksi-joki. Vuoksi on Saimaan ainoa purkautumisreitti.Juoksutusta säännöstelee Vuoksen alkupäässä olevaa voimalaitospato.Yhtä matalalla tasolla juoksutukset ovat olleet viimeksi vuosina 2006 ja 2003, jolloin myös vedenkorkeus oli erittäin matala.– Näillä toimenpiteillä varaudutaan kesäksi ennustettuihin erittäin mataliin vedenpintoihin Saimaalla, kertoo Tuukkanen.Matalia vedenpintoja on koettu Saimaalla aikaisemminkin, mutta tällä kertaa…

Merenkurkun saaristo valittiin Unescon maailmanperintökohteeksi vuonna 2006. Vaasan seudun matkailulle statuksella on ollut merkittävä positiivinen vaikutus.Merenkurkun saariston Unesco-maailmanperintöstatus on vilkastuttanut alueen matkailua.Visit Vaasan mukaan Vaasan seudulla oli viime vuonna ensimmäistä kertaa yli puoli miljoonaa yöpymistä.Unesco-status on erityisen tärkeä vetonaula ulkomaisille matkailijoille.Merenkurkun saaristo hyväksyttiin Unescon maailmanperintökohteiden luetteloon 20 vuotta sitten.Se on edelleen Suomen ainoa luonnonperintökohde kansainvälisellä listalla.Maailmanperintöstatus on vilkastuttanut matkailua alueella ja ollut merkittävä koko Vaasan seudulle.Metsähallituksen arvion mukaan maailmanperintöalueella kävi viime vuonna lähes 100 000 vierailijaa.– Olemme päässeet aivan eri luokkaan, koska olemme nyt oikeasti ainutlaatuisia koko maailmassa, sanoo Merenkurkun saariston maailmanperinnön neuvottelukunnan puheenjohtaja Ann-Sofi Backgren.Samalla kun matkailijavirrat kasvavat, Merenkurkussa ponnistellaan…

Kelorakentamisen aikakausi Suomessa on ohi, koska kelopuu on loppunut. Alan kaksi merkittävintä yritystä eivät enää saa materiaalia.Syynä on puun Venäjän-tuonnin päättyminen sodan takia.Suomen metsistä ei enää löydy suuria määriä rakentamiseen kelpaavaa keloa.Kysyntää kelolle on edelleen paljon ulkomaita myöten.Kelorakentamiseen keskittyneen Huliswoodin hallissa Karstulassa tuoksuu puulle, mutta yrittäjä Olli Möttösen työpöydällä on yhä enemmän tyhjää tilaa.– Käytännössä rakennusmateriaalia ei enää saa, Möttönen sanoo.Suomessa on kaksi yritystä, jotka ovat käyttäneet merkittäviä määriä kelopuuta: Möttösen Huliswood ja iisalmelainen Kelorakennus Puustinen.Kelorakennus Puustisen toimitusjohtaja Marko Puustinen kertoo, että yritys sai viimeisen kotimaisen kelokuorman maaliskuussa.– Varastossa on materiaalia vielä tälle vuodelle, mutta ensi vuonna se on loppu,…

YK:n ympäristöohjelman UNEP:n johtaja Inger Andersen uskoo, että ilmasto- ja ympäristökriisit voidaan selättää.Hänen mukaansa suunta on oikea, vaikka vauhti ei riitä. Esimerkiksi uusiutuva energia on jo fossiilisia edullisempaa.Andersen varoittaa Suomea ja EU:ta hellittämästä ympäristötoimista poliittisten paineiden vuoksi.Toimien lykkäämisen hinta on tulevaisuudessa korkeampi, ja sen maksavat tulevat sukupolvet.Ilmastokriisi voimistuu ja luontokato jatkuu ympäri maapallon. YK:n ympäristöohjelman UNEP:n johtaja Inger Andersen on silti luottavainen.Ja hän jos joku on varsin tietoinen ympäristöongelmistamme. Andersen on työskennellyt niiden parissa lähes koko uransa ajan.Jo eläkeiässä oleva, 67-vuotias tanskalainen jaksaa uskoa, että selätämme ilmasto- ja ympäristökriisit. Hän ymyilee kilpaa kevätauringon kanssa huhtikuisessa Helsingissä.Andersen vieraili Helsingissä huhtikuun puolivälissä.…

Maankohoamisrannikon luonnontilaisia metsiä on Suomessa suojeltu melko vähän, ja ne ovat keskittyneet valtaosin Merenkurkkuun ja Perämeren rannikolle.Luonnonperintösäätiö on suojellut harvinaisen luonnonmetsän Kokkolan Lohtajalla.Reilun kuuden hehtaarin alue on maankohoamisrannikon metsää, joka on alkanut syntyä vasta meren vetäytymisen myötä.Kyseessä on maailman mittakaavassakin ainutlaatuinen metsäalue, vahvistaa Luonnonperintösäätiö.Niitä löytyy vain muutamista paikoista maailmasta.– Molemmin puoli Pohjanlahtea sekä Kanadan rannikolla on voimakkaampaa maankohoamisilmiötä ja siten tällaisia metsiä, kertoo suojelupäällikkö Petri Haapala.Suojeltu metsä on pääosin yli 150-vuotiasta kuusivaltaista havumetsää. Lukuisat lahopuut tarjoavat ravintoa, suojapaikkoja ja kasvualustan sadoille lajeille.Lahopuuta löytyy parhaimmillaan yli 20 kuutiometriä hehtaarilla. Lähempänä merta kasvaa leppä- ja koivuvaltaista rantalehtoa.Maisemaa hallitsevat jyrkät ja laakeat kalliot,…

Petteri Orpon (kok.) hallitus lisää kehysriihessä rahaa ympäristölle haitallisille tuille, vaikka se leikkaa menoja muualta.Suomen Luonnonsuojeluliitto arvostelee päätöksiä, jotka lisäävät tukea esimerkiksi turpeelle ja ammattidieselille.Asiantuntijoiden mukaan päätökset vaarantavat Suomen ilmastotavoitteet ja ovat huono signaali.Petteri Orpon (kok.) hallitus säästää muun muassa sosiaali- ja terveys­palveluista 240 miljoonaa ja leikkaa valtion­hallinnosta 60 miljoonaa. Ilmastolle ja ympäristölle haitallisiin tukiin hallitus antaa sen sijaan lisää rahaa.Suomen Luonnonsuojeluliitto hämmästelee, että hallitus jätti kehysriihessä käyttämättä miljardiluokan säästökohteet, eikä kajonnut lainkaan ympäristölle haitallisiin tukiin.Ympäristöjärjestöjen mukaan ympäristöhaittoja lisäävistä tuista karsiminen olisi helppo keino sekä säästää että päästä samalla kohti ilmastovelvoitteita. Hallitus on sanonut pitävänsä kiinni tavoitteesta tehdä Suomesta hiilineutraaliudesta…