Opiskelijat arvostelevat yliopistoa ja terveys­viranomaisia hitaasta tiedot­tamisesta. Räjähdys­mäisesti puhjennut epidemia on yllättänyt viranomaiset.Britannian Canterburyssa on puhjennut aivokalvontulehdusaalto opiskelijoiden keskuudessa.Tauti on vaatinut kaksi kuolonuhria ja useita opiskelijoita on sairaalahoidossa.Suomalainen vaihto-opiskelija Helmi Merilä kritisoi yliopiston hidasta tiedottamista.Viranomaiset ovat aloittaneet rokotukset ja jakavat opiskelijoille antibiootteja.Britannian Canterburyssa opiskelijavaihdossa oleva Helmi Merilä kertoo järkyttyneensä ylipistokaupunkiin iskeneestä aivokalvontulehdusaallosta.– Kaikki lähtivät tosi nopeasti karkuun, Merilä kertoo tämänhetkisestä tilanteesta kampuksella.Merilä on ollut Kentissä vaihdossa viime syksystä, ja on palaamassa viikonloppuna suunnitelmien mukaisesti Suomeen. Vaihtojakso sai järkyttävän päätöksen.Canterburyssa maaliskuun alussa alkanut epidemia on toistaiseksi vaatinut kahden nuoren hengen. Lisäksi useita on sairastunut vakavasti, ja heitä hoidetaan sairaalassa.Kaikki ovat nuoria…

Kolme lääkäriä piti masennuksesta ja itsetuhoisuudesta kärsivää yhdistelmäajoneuvon kuljettajaa työkyvyttömänä.Kela hylkäsi hänen sairauspäivärahahakemuksensa, koska piti häntä työkykyisenä.Lääkärin mukaan itsetuhoinen henkilö ei sovellu kuljettajaksi. Kela ei ottanut päätöksessään kantaa itsetuhoisuuteen.Kela ratkaisee vuosittain noin 600 000 sairauspäivärahahakemusta. Näistä alle viisi prosenttia hylätään sillä perusteella, että hakijaa ei voida pitää lain edellyttämällä tavalla työkyvyttömänä.Kun rekkaa ammatikseen ajava pirkanmaalainen Leena mietti aloittavansa huumeiden käytön työpäivistä selvitäkseen, hän tiesi, että peli on vihellettävä poikki.Seitsemän vuotta kuljetusalalla oli uuvuttanut Leenan täysin.Uupumus näyttäytyi monenlaisina psyykkisinä oireina, kuten masennuksena, unettomuutena ja muistihäiriöinä. Leenalla oli myös itsetuhoisia ajatuksia.Videolla Leena kuvailee oireitaan.Kolmen eri lääkärin mukaan Leena ei ole tällä hetkellä työkykyinen…

Kuivia multa- ja kompostituotteita ei kannata pöllyttää hengitysilmaan.Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL ja Ruokavirasto varoittavat multatuotteiden legionellariskistä.Viime vuonna Suomessa todettiin ennätysmäärä legionellabakteerin aiheuttamia keuhkokuumetapauksia. Legionelloositapauksia oli yli 80, ja sairastuneista noin puolet kertoi sairastumista edeltäneestä multa- tai maaperäkontaktista.THL:n mukaan syytä multaan liittyvien tapausmäärien nousulle ei toistaiseksi tiedetä.Legionellabakteereita esiintyy luonnostaan vähäisinä määrinä makeissa vesissä ja maaperässä. Lisäksi niitä voi löytyä multa- ja kompostituotteista.Kuivia multa- ja kompostituotteita ei kannata pöllyttää hengitysilmaan. Jos bakteeri pääsee keuhkoihin, se voi aiheuttaa vakavan keuhkokuumeen. Sairastumisriski on suurin ikääntyneillä ja ihmisillä, joilla on heikentynyt vastustuskyky. Suurin osa terveistä ihmisistä ei sairastu altistumisesta huolimatta.

Evon vanhan metsän kuuset ja haavat kohoavat korkeina ympärillä. Lahopuuta riittää, haapoihin on palokärki hakkanut koloja – täällä olisi kaikki valmiina helmipöllölle. Mutta metsä on hiljainen.Henryksi nimetty helmipöllö pysytteli paikalla yli kaksi kuukautta keväällä 2025. Nyt se on poissa.– Oli tarjolla pönttöjä, lahopuuta ja vanhaa metsää. Paikka oli varmasti hyvä, mutta hän ei ole enää täällä. Kyllä Etelä-Suomessa huolestuttaa, kun pöllöt eivät pesi, kertoo tutkija Hanna Rosti Helsingin yliopiston Lammin biologiselta asemalta.Henryn tarina kertoo jotain suuremmasta. Räkättirastaan kokoinen helmipöllö, joka oli pitkään Suomen yleisin pöllölaji, on katoamassa Etelä-Suomesta tyystin. Kanta on romahtanut 70–80 prosenttia vuosina 1980–2024.Viimeisin havainto helmipöllön pesinnästä Kanta-Hämeessä…

Laihdutuslääkkeiden käyttö on kasvanut voimakkaasti, ja virallisten lääkkeiden käyttäjät ovat todennäköisesti hyvätuloisia.Kelan mukaan lääkehoito voi maksaa käyttäjälle noin 3 000 euroa vuodessa.Asiantuntijat muistuttavat, että hoito voi vaatia elinikäisen sitoutumisen ja elintapojen muutoksen.Laihdutuslääkkeiden käyttäjien taustoista tiedetään vähän, kertoo Kelan erikoistutkija Terhi Kurko.Tilastoista voidaan päätellä, että suurin osa heistä on todennäköisesti työssäkäyviä ja verraten hyvätuloisia, sillä yksityisesti hankitut laihdutuslääkkeet ovat merkittävä kuluerä.Kelan tänään tiistaina julkistamien tilastojen mukaan yli puolet lihavuuslääkkeiden käyttäjistä on 45–65-vuotiaita. Noin 70 prosenttia heistä on naisia ja 30 prosenttia miehiä.Kurko kertoo, että EU:n lääkeviranomaiselta myyntiluvan saaneelle lihavuuslääkkeelle tulee hintaa noin 3 000 euroa vuodessa.– Se on aika iso summa laitettavaksi lääkkeeseen,…

Yhden puun juuripaakku saattaa painaa satoja kiloja. Talvella kaatuneen puun juurakko voi sulaessaan kellahtaa äkisti nurin.Joulukuisen Hannes-myrskyn jäljiltä metsissä on pystyssä vaarallisia juurakoita.Maan sulaminen tekee jopa satojen kilojen painoisista juurakoista arvaamattomia ja hengenvaarallisia.Kokkolan kaupunki aloittaa riskikantojen käsittelyn, mutta kehottaa silti varovaisuuteen metsissä liikkuvia.Metsissä on vielä runsaasti korjaamatonta puutavaraa etenkin Keski- ja Etelä-Pohjanmaalle joulukuussa rajusti iskeneen Hannes-myrskyn jäljiltä.Vaikka osa puiden rungoista on jo sahattu ja kuljetettu muualle, puun juuripaakkuja kantoineen on jäänyt monin paikoin paikalleen pystyasentoon.Pelkästään Kokkolassa kaupungin metsissä tällaisia juurakoita on tuhansia, arvioi Kokkolan kaupungin metsätalousinsinööri Ahti Räinä.– Kun puut kaatuivat, maa ei ollut vielä roudassa. Puunkorjuun aikana tammikuun puolella…

Lihavuuslääkkeen pitäisi olla vain tuki pysyvälle elintapamuutokselle, ei sen korvike, sanoo Kelan asiantuntijalääkäri Pia Pajunen.The BMJ:ssä julkaistun tutkimuksen mukaan paino palautuu ennalleen keskimäärin 1,7 vuodessa lääkehoidon päätyttyä.Painonpudotus ja tuloksissa pysyminen on vaikeaa myös evoluution vuoksi.Lihavuudenhoitolääke Ozempic vaikuttaa aivojen kylläisyyskeskukseen ja vähentää ruokahalua. Tämä kuulostaa helpolta oikotieltä hoikkuuteen.Ei siis ole mikään ihme, että laihdutuslääkkeet ovat kasvattaneet suosiotaan ja niitä käyttää jo yli 100 000 suomalaista.Yle aamussa vieraillut Kelan asiantuntijalääkäri Pia Pajunen kuitenkin huomauttaa, että lihavuus on elintapasairaus, jota pitäisi hoitaa pitkäaikaisella elintapamuutoksella. Tämän rinnalla voi toimia myös lääkekuuri, jos lääkäri niin arvioi.– Lääkkeen käyttö pitäisi suunnitella pitkäaikaiseksi osaksi hoitoprosessia. Lääkehoito vain tukee…

Afrikan uhanalaisiin kuuluva laji on kasvanut uudella yksilöllä.Gdanskin eläintarhassa Puolassa on syntynyt naaraspuolinen kääpiövirtahepo.Naaraspuolinen yksilö syntyi osana kääpiövirtahepojen kasvatus- ja suojeluohjelmaa, jossa sen vanhemmat Sapo ja Malela olivat mukana.Uutistoimisto Reutersin julkaisemalla videolla näkyy, kuinka pienokainen peseytyy, pureskelee syötävää ja loikoilee toisen kääpiövirtahevon läheisyydessä.Uutta jälkeläistä ei ole vielä nimetty. Ajan karttuessa tulokkaasta kasvaa huomattavasti pienempi kuin tavallinen virtahepo, joka voi painaa jopa 4 000 kiloa.Uhanalainen kääpiövirtahepojen laji elää pääasiassa Länsi-Afrikassa. Luonnossa uskotaan elävän vain muutama tuhat yksilöä.Kääpiövirtahepojen laji sai huomiota vuonna 2004, kun Thaimaassa syntynyt kääpiövirtahepo Moo Deng nousi internetsensaatioksi ja hurmasi ihmisiä ympäri maailmaa.Lähde: Reuters

Lappeenrannassa pienen yksityisen voimalaitoksen sähköntuotanto loppuu, kun paikalle rakennetaan reitti uhanalaiselle meritaimenelle.Erittäin uhanalaisen meritaimenen elinmahdollisuudet paranevat Kaakkois-Suomessa.Urpalanjoen viimeinen nousueste, Joutsenkosken pato, puretaan osittain. Tämä avaa kalalle reitin lisääntymisalueille.Samalla lopettaa toimintansa yli 70-vuotias Joutsenkosken voimalaitos.Kaakkois-Suomeen on syntymässä uusi meritaimenen elinmahdollisuuksia parantava vesireitti.Reitti on tarkoitus avata mahdollisesti jo lähikuukausina, kun kalojen nousua Urpalanjoessa vuosikymmenet estänyt Joutsenkosken voimalaitos suljetaan.Meritaimen on erittäin uhanalainen vaelluskala, joka pystyy lisääntymään vain makean veden joissa. Kutuaikojen ulkopuolella laji elää yleensä meressä.Suomen ja Venäjän rajalla kiemurteleva Urpalanjoki on vajaat sata kilometriä pitkä. Joki laskee mereen Viipurinlahden kohdalla.Nyt Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen suunnitelmana on purkaa Joutsenkosken pato osittain, jotta kalojen eteneminen onnistuu.…

Yliopisto uusii punkki­tutkimuksen, johon tarvitaan eläviä punkkeja. Tietoa toivotaan löytyvän erityisesti uudesta punkkien kantamasta bakteerista.Puutiaiskausi on alkanut tässä kuussa eteläisessä Suomessa ja Ahvenanmaalla, muistuttaa Turun yliopisto.Aktivoituvien puutiaisten myötä palaa myös puutiaisvälitteisten tautien riski. Taudinaiheuttajia selvittääkseen tutkijat pyytävät tänä vuonna kansalaisia lähettämään kohtaamiaan puutiaisia Turun yliopistolle tutkittavaksi.– Puutiaiset kantavat taudinaiheuttajia tasaisesti läpi aktiivisuuskauden, eli myös kevään ensimmäisistä puutiaisista noin viidesosa kantaa Borrelia-bakteereita. Puutiaisia on kuitenkin tavallisesti eniten liikkeellä touko-kesäkuussa ja elo-syyskuussa, joten riski on silloin korkeimmillaan, sanoo puutiaistutkija, dosentti Jani Sormunen Turun yliopiston tiedotteessa.Suomen puutiaiset kantavat borrelioosia aiheuttavien Borrelia-bakteereiden ja puutiaisaivotulehdusta aiheuttavan viruksen (TBE-virus) lisäksi myös lukuisia muita, osoitettuja tai epäiltyjä…