Uusimmat Uutiset

Katso Lisää
Turun yliopisto tutkii merikotkien selviytymis­taitoja – GPS-laiteet keräävät tietoa myös tuuli­voimaloiden vaikutuksista | Kotimaa

Laitteet ilmaisevat, miten poikaset laajentavat elinalueitaan, valitsevat metsästys- ja lepopaikkoja sekä reagoivat ihmisen toimintaan ja ympäristö­muutoksiin.Turun yliopisto selvittää, kuinka nuoret merikotkat hyödyntävät ympäristöään itsenäistymisen kriittisissä alkuvaiheissa.Biologian laitos on merkinnyt 20 merikotkan poikasta uusimmilla GPS-laitteilla kesäkuussa Varsinais-Suomessa. Kevyet laitteet tallentavat kotkan sijainnin ja liikkeet. Sisäänrakennetut kiihtyvyysanturit mittaavat poikasten yksityiskohtaisia käyttäytymismalleja.Yliopisto kertoo tiedotteessa, että hanke seuraa kymmentä sisarusparia vuodelta 2026 sekä kymmentä paria vuodelta 2027. Merkityt linnut ovat monenlaisissa elinympäristöissä sijaitsevista pesistä: ulko- ja sisäsaaristossa, rannikon pesimäpaikoilla sekä sisämaan puolella järvenranta-alueilla.– Tiedämme yhä yllättävän vähän siitä, miten nuoret merikotkat oppivat suunnistamaan ja selviytymään erilaisissa maisemissa, sanoo projektin johtaja, akatemiatutkija Carina Nebel tiedotteessa.Lintujen…

Toinen tiettävästi salmonellaan kuolleista oli saattohoidossa | Uutisia lyhyesti

Perustervellee henkilölle salmonella ei pääsääntöisesti ole hengenvaarallinen.Suomen keväisessä salmonellaepidemiassa kaksi ihmistä kuoli kuukauden sisään infektion toteamisesta.Toinen kuolleista oli saattohoidossa, Ruokaviraston erityisasiantuntija Elina Leinonen kertoo Ylen aamussa.Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on aiemmin kertonut, että kuolemat saattoivat liittyä myös henkilöiden muihin sairauksiin.Kymmenen ihmistä joutui salmonellan takia sairaalaan.THL kertoi tällä viikolla salmonellaepidemian olevan ohi. Perustervellee henkilölle salmonella ei pääsääntöisesti ole hengenvaarallinen.Epidemia on jäljitetty Intiassa saastuneisiin sinimailasen itujen siemeniin, joita on tuotu Eurooppaan.

Suomeen tuodaan ruukkukasveja, vaikka vieras­lajien poistaminen niistä on mahdotonta – tutkija kertoo kauhu­skenaariosta | Kotimaa

Suomeen tulee kiihtyvää tahtia vieraslajeja, sanoo tutkija Sannakajsa Velmala Luonnonvarakeskuksesta.Nopeasti lisääntyvä ja talven yli selviävä tuholainen voisi tuhota laajoja vilja- tai metsäalueita.Leviämistä kiihdyttävät globaali kauppa ja ilmastonmuutos.Viranomaisten mahdollisuudet estää leviämistä ovat heikot.Suomeen tulee kiihtyvää tahtia tänne kuulumattomia eliöitä. Tilanteelle ei ole helpotusta niin kauan kun tavara, kasvit ja elintarvikkeet jatkavat liikkumistaan maiden välillä.– Kaikista uhkakuvista ehkä pelottavin on laji, jolla on nopea kyky lisääntyä, sanoo metsien terveyden ja biodiversiteetin erikoistutkija Sannakajsa Velmala Luonnonvarakeskuksesta (Luke).Hän listaa erilaisia tulevaisuudennäkymiä, joita Suomella voi olla edessään yhteiselossa vieraslajien kanssa.Vieraslaji on ihmisen toiminnan mukana uudelle alueelle levittäytyvä laji. Kaikki vieraslajit eivät ole haitallisia luonnolle tai…

Rikkaruohot jätetään kitkemättä opiskelijatalon pihalta Espoossa, ja asukkaat pitävät siitä | Uusimaa

Hoasin tavoitteena on lisätä isoilla pihoilla luonnon moni­muotoisuutta.Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö Hoas on muuttanut opiskelijatalojen pihoja pörriäisniityiksi luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi. Niittyjä on jo yhdeksän pääkaupunkiseudulla.Niityiksi valitaan alueita, joita asukkaat eivät käytä. Ne kehittyvät niityiksi luonnollisesti.Tapa on kustannustehokas ja säästää pihanhoitokustannuksia. Se auttaa pitämään vuokrat alhaisina.Espoon Kilossa kaksikerroksiset, eriväriset luhtitalot muodostavat ikään kuin oman kylän alueen korkeimman mäen päälle.Puurakenteisia taloja on yli 20. Ne on rakennettu Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiön eli Hoasin opiskelija-asunnoiksi yli 50 vuotta sitten.Kaksi rakennusten välissä olevista vehreistä piha-alueista kasvaa vaihtelevasti korkeaa heinää, pieniä koivun ja vaahteran taimia sekä luonnonkukkia.Niiden kohdalla on kyltti, jossa on mehiläisen kuva. Siinä lukee englanniksi,…

Luontoon jätetyt kalastusvälineet tappavat lintuja – ”Jokainen tapaus on liikaa”, toteaa lintuharrastaja | Lappi

Lintuharrastaja Ismo Kreivi Rovaniemeltä kertoo kohdanneensa useita kalastusvälineiden uhreiksi jäämiä lintuja.Ihmisten hylkäämät ja huolimattomasti säilytetyt kalastusvälineet voivat viedä linnuilta hengen.Esimerkiksi Kemissä jouduttiin keskiviikkona lopettamaan harakanpoikanen, kun se oli repinyt nokkansa pahasti jigi-uistimeen ja sotkeutunut siimaan.Harakka roikkui Takajärven omakotitaloalueella puussa, kertoo Kemin paloesimies Jani Maikkula Lapin pelastuslaitokselta.– Se oli napannut koukun, siimaa ja jigi-uistimen suuhunsa ja lennellyt puuhun. Se oli kovin väsynyt, Maikkula kertoo.Lintuharrastaja Ismo Kreivi Rovaniemeltä kertoo kohdanneensa useita kalastusvälineiden uhreiksi jäämiä lintuja. Kovin yleistä se ei ole, mutta tapauksia tulee esiin säännöllisesti joka vuosi.– Jokainen tapaus on liikaa, ja usein linnuille käy huonosti. Edessä on joko hidas tai nopea…

Moni kokee hormonien vaikuttavan ADHD-oireisiin – nyt tätä tutkitaan | Terveys

BBC:n mukaan monet ovat huomanneet, että ADHD:n oireet vaihtelevat kuukautis­kierron mukaan.Monelle kirjainyhdistelmä ADHD on hyvin tuttu; aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö on arviolta muutamalla prosentilla aikuisväestöstä.Diagnoosi on yleisempi lapsuudessa pojilla kuin tytöillä, mutta ero tasoittuu iän myötä. Vielä 90-luvun lopulla ajateltiin yleisesti, että ADHD vaikuttaa vain lapsiin ja ennen kaikkea poikiin, mutta nyt tiedetään, että ADHD voi olla myös tytöillä ja aikuisilla – siis myös esimerkiksi aikuisilla naisilla.ADHDYdinoireita ovat tarkkaamattomuus, ylivilkkaus ja impulsiivisuus.Kolme esiintymismuotoa: pääasiassa tarkkaamaton tyyppi, pääasiassa yliaktiivinen tai impulsiivinen tyyppi sekä näiden kahden yhdistelmä.Tytöillä todetaan tarkkaamatonta esiintymismuotoa enemmän kuin pojilla.Tarkkaamattomuusoireet jatkuvat aikuisuuteen ylivilkkausoireita useammin.Hoitamaton ADHD voi suurentaa psykiatristen häiriöiden,…

Kuusia tuhoavaa kirjanpainajaa on havaittu eniten Heinävedellä – riskiraja ylittynyt eri puolilla Suomea | Pohjois-Karjala

Luonnon­varakeskus seuraa tuhohyönteisen leviämistä kymmenillä paikkakunnilla tehtävillä pyydys­mittauksilla.Pohjois-Karjalan Heinävedellä on havaittu tänä kesänä enemmän kirjanpainajia kuin missään muualla Suomessa.Luonnonvarakeskuksen (Luke) pyydysmittauksissa Heinävesi pitää ykköspaikkaa 22 680 kirjanpainajalla. Määrä ylittää selvästi niin sanotun riskirajan, joka on 15 000 yksilöä.Kirjanpainaja on tuhohyönteinen, joka iskee etenkin heikentyneisiin kuusiin. Runsaat esiintymät voivat tappaa terveitä puita, jopa kokonaisia metsiä.Luonnonvarakeskus mittaa kirjanpainajan esiintymistä feromonipyydyksillä vuosittain kymmenillä paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Heinäveden ohella kirjanpainajien määrä ylittää kansallisen riskirajan Ylöjärvellä, Hankasalmella, Kouvolassa ja Hämeenlinnassa.Ilmastonmuutos on edistänyt kirjanpainajan yleistymistä Suomessa.

Sinimailasen idut koituivat monen kohtaloksi – niiden kasvattaja kertoo maksaneensa sairaalakuluja | Kotimaa

Kevään salmonellaepidemiaan sairastui Euroopassa ainakin 109 ihmistä. Kaksi suomalaista kuoli kuukauden sisällä infektion toteamisesta.Saastuneet sinimailasen siemenet olivat todennäköisesti Intiasta. Lounasitu Oy veti tuotteen pois toukokuussa.Ituihin liittyy salmonellariski, sanoo Helsingin yliopiston professori.Epidemia on THL:n mukaan ohi.Suomen suurimman itutuottajan Lounasitu Oy myydyintä tuotetta sinimailasen itua, eli alfalfaa, ei ole löytynyt kauppojen vihannesosaltoilta toukokuun lopun jälkeen.Yritys veti ne pois markkinoilta salmonellariskin takia.Riski osoittautui todelliseksi.Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskuksen (ECDC) mukaan kevään 2026 epidemiassa ainakin 109 ihmistä sairastui Salmonella bovismorbificans-bakteerin aiheuttamaan tautiin Euroopassa.Suomessa kymmenen ihmistä sai sairaalahoitoa. Sairastuneista kaksi on kuollut 30 vuorokauden kuluessa infektion toteamisesta.Kuolintapaukset on yhdistetty Lounasidun kasvattamiin sinimailasen ituihin, sillä suuri osa…

Helleaallot uhkaavat jo kansanterveyttä – THL:ltä kansallinen suunnitelma syksyllä | Uutisia lyhyesti

Helle vaikuttaa muun muassa terveydenhuollon toimintaan. Pahat hellejaksot lisäävät esimerkiksi sairaalakäyntejä ja ensiavun tarvetta.Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) julkaisee syksyllä kansallisen helletoimintasuunnitelman.Suunnitelmassa tullaan listaamaan suosituksia siitä, miten esimerkiksi terveydenhuollossa pitäisi varautua helteisiin. Näin kertoo THL:n ylilääkäri Mikaela Grotenfelt-Enegren elintavat ja elinympäristöt -yksiköstä Ylen aamussa.Helle vaikuttaa muun muassa terveydenhuollon toimintaan. Pahat hellejaksot lisäävät esimerkiksi sairaalakäyntejä ja ensiavun tarvetta.Grotenfelt-Enegrenin mukaan terveydenhuollon henkilökuntaa joudutaan luultavasti kouluttamaan helteiden haittavaikutuksien tunnistamiseen. Lisäksi pitää kiinnittää huomiota myös siihen, että henkilökunnan työolot ovat helteillä hyvät, hän sanoo.Muutama vuosi sitten tehdyssä kyselyssä selvisi, että jo silloin korkeat lämpötilat vaikuttivat sekä potilaiden että työntekijöiden jaksamiseen, Grotenfelt-Enegren kertoo.Sosiaali- ja terveysministeriön…

Tänään vietetään globaalin ilmastokriisin uhrien teemapäivää | Uutisia lyhyesti

Tänään vietetään globaalin ilmastokriisin uhrien teemapäivää.Ilmaston lämpeneminen aiheuttaa äärimmäisten sääilmiöiden kuten helleaaltojen, tulvien ja kuivuuden lisääntymistä. Viisi vuotta sitten Eurooppa kärsi runsaasti ihmishenkiä vaatineista tulvista.Tämä päivä vuonna 2021 oli yksi tulvien pahimmista päivistä. Siksi Euroopan komissio, Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto ovat nimenneet 15. heinäkuuta globaalin ilmastokriisin uhrien EU-teemapäiväksi.Päivän aikana muistellaan ilmastokriisin uhreja ja kehotetaan toimiin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.