Uusimmat Uutiset

Katso Lisää
Joka viides Suomen järvi voi huonosti – katso hakukoneesta lähijärvesi kunto | Kotimaa

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.Joka viides järvi Suomessa ei voi virallisen luokituksen mukaan hyvin.Ihmistoiminta, kuten maa- ja metsätalous kuormittavat vesistöjä.Suomen järvet ovat tummuneet selvästi 1990-luvun jälkeen. Valo ei pääse syvyyksiin ja eliölajeja häviää.Nykyiset järvivesien hyvää laatua määrittelevät mittarit eivät huomioi tummumisen vaaroja.Aarne Rautiaisen suvun mökkirannan kivillä on ohut kerros töhnää. Sitä Rautiainen ei muista lapsuudestaan. Muistikuvissa myös vesi oli kirkkaampaa.Äänekoskella sijaitseva Iso-Jurvo on eräänlainen helmi: karu, syvä ja kirkas.Järvi on monella mittarilla hyvinvoiva, mutta Rautiainen pelkää suunnan olevan huonompaan. Suuri syy on väri.Suomen järvet ovat tummempia kuin ennen. Sillä voi olla vakavia vaikutuksia, joihin on vasta…

Ennenkuulumaton tapaus Australiassa: nainen synnytti identtiset neloset | Ulkomaat

Lääkäri kuvailee nelosten syntymää ennen­kuulumattomaksi.12:12•Päivitetty 13:10Australialaisnainen synnytti keisarileikkauksessa identtiset neloset. Synnytys tapahtui 14. heinäkuuta Brisbanen kaupungissa.Sairaalan mukaan ennestään neljä lasta synnyttänyt 34-vuotias nainen ei puolisonsa kanssa suunnitellut enää saavansa perheenlisäystä. Vanhempien yllätykseksi toisin kuitenkin kävi.Naisen raskautta pidettiin suuren riskin raskautena, joten australialaisnainen toimitettiin sairaalaan seurattavaksi jo 25. raskausviikolla. Varsinainen synnytys tapahtui 28. raskausviikolla.Naisen raskautta sen alusta asti seurannut synnytyslääkäri Alexa Bendall kertoo tapauksen olevan varsin harvinainen. Vastasyntyneet jakoivat istukan, ja ne saivat alkunsa yhdestä samasta munasolusta.Lääkäri sanoo, että identtisiä nelosia esiintyy noin kerran 15 miljoonassa raskaudessa.– Se, että ne jakaisivat saman istukan, on täysin ennenkuulumatonta, Bendall toteaa.Lääkärin mukaan vastasyntyneet nelostytöt…

Koloradonkuoriaisia löytyi perunapelloilta Lappeenrannassa | Etelä-Karjala

Ruokavirasto arvioi, että kuoriaiset ovat onnistuneet talvehtimaan kahdella tai kolmella perunapellolla Suomessa.Vaarallisia perunantuholaisia, koloradonkuoriaisia on havaittu tänä kesänä jo kuudella paikkakunnalla Itä- ja Kaakkois-Suomessa.Ruokaviraston mukaan havaintoja on tehty Lahdessa, Kouvolassa, Savonlinnassa, Luumäellä, Ruokolahdella sekä Joensuussa.Ruokavirasto arvioi, että kahdessa tai kolmessa kohteessa kuoriaiset ovat onnistuneet talvehtimaan Suomessa. Talvehtineita kuoriaisia on löytynyt ainakin Lahden alueelta ja Kaakkois-Suomesta.Muille pelloille kuoriaiset ovat todennäköisesti kulkeutuneet kesän ilmavirtausten mukana Baltiasta ja Venäjältä.Kuoriaisia ei saa torjua itseRuokavirasto pitää erittäin mahdollisena, että koloradonkuoriaisia löytyy vielä lisää. Siksi perunapeltoja ja kotitarveviljelmiä tulee tarkkailla aina perunannostoon asti.Kaikista havainnoista ja epäilyistä tulee ilmoittaa viranomaisille. Omatoimiseen torjuntaan ei tule ryhtyä, sillä se…

Kongossa ebolatapausten määrä nousi yli 3 000:een | Uutisia lyhyesti

Ebolaan on maan hallinnon mukaan kuollut lähes 1 400 ihmistä.Kongon demokraattisessa tasavallassa vahvistettujen ebolatapausten määrä on noussut lähes 3 100:aan. Asia selviää maan hallinnon lauantaina julkaisemista tiedoista.Lisäksi ebolaan on hallinnon mukaan kuollut lähes 1 400 ihmistä.Maa on taistellut ebolan leviämistä vastaan toukokuun puolivälistä lähtien. Tauti on levinnyt etenkin maan itäosassa Iturin maakunnassa.Potilaiden hoitoa on vaikeuttanut hoitohenkilökunnan lakkoilu maksamattomien palkkojen vuoksi.Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan riski taudin leviämiselle Kongon demokraattisen tasavallan ulkopuolelle on pieni.Lähteet: AP, Reuters

Jyväskylä rakensi kosken lähes kaupungin keskustaan – toivottaa vaelluskalat tervetulleeksi | Kotimaa

Jyväskylän Tourujoki on kunnostettu koskeksi yli 8 miljoonan euron hankkeessa. Padottu joki on palautettu lähelle luonnontilaa.Hanke on ainutlaatuinen Suomessa. Padottua jokea ei ole muutettu koskeksi niin, että on rakennettu uutta jokiuomaa näin lähellä keskustaa missään muualla.Tavoite on saada vaelluskalat palaamaan. Pienkalat nousevat jo.Luonto on ottanut joen omakseen, ja alueesta on tulossa merkittävä virkistysalue.Jyväskylän Tourujoki kuohuu koskena samoin kuin sata vuotta sitten.Uteliaita ihmisiä on kerääntynyt kurkkimaan koskea joen keskivaiheille, vaikka siellä pintatyöt ovat yhä kesken, ja ympärillä on työmaa-aitaus.Palokkajärvestä Jyväsjärveen laskevaa lähes kolme kilometriä pitkää jokea on kunnostettu kilometrin matkalta reilut kaksi vuotta.Yli kahdeksan miljoonaa euroa maksavassa hankkeessa joki on vapautettu…

Yli puolet tunnetuista perhoslajeista on muuttanut levinneisyysaluettaan Suomessa | Uutisia lyhyesti

Vahvistettujen ebolatapausten määrä nousi Kongon demokraattisessa tasavallassa lähes 3000:een. Asia selviää maan hallinnon lauantaina julkaisemista tiedoista.Hallituksen mukaan ebolaan on kuollut Kongossa torstaihin mennessä yli 1300 ihmistä.Nyt leviävään ebolan bundibugyo-tyyppiin tehoavaa lääkehoitoa tai rokotetta ei toistaiseksi ole.Lähde: Reuters

Joki pelastettiin Kuusamossa: vapaaehtoiset ostivat voimalaitoksen ja ennallistivat kuivuneen joen – nyt palasivat kalat | Pohjois-Pohjanmaa

Kuusamossa Kuusinkijoen haaraan avattiin 70 vuotta kuivana ollut Piilijoki. Vaikuttaisi, että ennallistaminen on alkanut tuottaa tulosta.70 vuotta kuivana ollut Piilijoki Kuusamossa on kunnostettu. Ensimmäiset tutkimustulokset osoittavat, että vaellustaimenet ovat palanneet.Luonnonvarakeskuksen kameraseuranta havaitsi ensimmäisenä kesänä kymmenen taimenta. Yhdeksän kymmenestä oli luonnossa syntyneitä.Ennallistaminen voi innoittaa muita hankkeita. Tulevat vuodet näyttävät, lisääntyvätkö kalat joessa.Seitsemän vuosikymmentä umpeenkasvaneessa Kuusamon Piilijoessa virtaa jälleen vesi. Ensimmäiset tutkimustulokset osoittavat, että Oulangan eli Koutajoen vesistön vaellustaimen ovat löytäneet tiensä takaisin vanhaan uomaansa.Luonnonvarakeskuksen tutkija Raisa Nikula seuraa kameravalvonnalla, miten kalat palaavat entiseen elinympäristöönsä.Raisa Nikula kertoo, että ensimmäiset rohkaisevat havainnot tehtiin heti ensimmäisenä kesänä ennallistamisen jälkeen eli viime vuonna.– Viime kesänä…

Mia Röngän kolumni: Luonnonsuojelu ja eläinaktivismi ovat törmäyskurssilla – kiistan ytimessä on ”väärä” myötätunto | Kolumnit

Myötätunto on meille hyve, mutta luonnonsuojelussa se voi olla myös ongelma. Pahimmillaan lisätään luontokatoa ja eläinten kärsimystä, Rönkä kirjoittaa.Kun punarinta värjöttelee takatalven kourissa pihallani, pilkon sille manteleita. Puutunko silloin luonnonvalintaan: autanko lajitovereitaan heikompaa lintuyksilöä säilymään hengissä?Lintulaudallani käy suuri joukko sini- ja talitiaisia. Tuottaako talviruokinta niille kilpailuetua esimerkiksi erittäin uhanalaisen hömötiaisen kustannuksella?Olen kulkenut lintuluodoilla ja nähnyt supikoirien ja minkkien aiheuttamia tuhoja. Silti minua surettaa, kun näitä vieraspetoja metsästetään.Luonnon logiikassa ei tunnu olevan sijaa myötätunnolle.Luonnossa yhden elämä ja hyvinvointi edellyttävät usein toisen kärsimystä ja kuolemaa. Luonto-ohjelmat tihkuvat samaa olemassaolon kamppailua. Vaikka luonnon logiikassa ei tunnu olevan sijaa myötätunnolle, empaattista käyttäytymistä on havaittu…

Kävimme seuraamassa uhanalaisten tervapääskyjen rengastusta – pönttöjen tarkistus oli rengastajalle iloinen yllätys | Satakunta

Tervapääsky on erittäin uhanalainen laji. Syinä ovat ravinnon puute ja pesäpaikkojen katoaminen.Tervapääskyjen pesinnät ovat vähentyneet Suomessa 60 prosenttia 1980-luvulta. Laji luokiteltiin erittäin uhanalaiseksi vuonna 2019.Porin lintutieteellisen yhdistyksen lintuvastaava Ari Rantamäki kuvailee tilannetta dramaattiseksi.Tärkein syy on ravinnon puute. Ilmaplanktonia on vähemmän kuin aiemmin, mikä vaikeuttaa tervapääskyn pitkää muuttomatkaa.Myös rakennuskannan muutos energiatehokkaammaksi on vähentänyt pesäpaikkoja.Tervapääskyjen tulevaisuus huolestuttaa tutkijoita.Porin lintutieteellisen yhdistyksen lintuvastaava Ari Rantamäki pitää tervapääskyjen määrän vähenemistä Suomessa dramaattisena.Tervapääskyjen pesintöjen määrä on vähentynyt Suomessa 60 prosenttia 1980-luvulta. Tervapääsky luokiteltiin erittäin uhanalaiseksi Suomen Lajitietokeskuksen mukaan vuonna 2019.Tervapääskyjä vuosikymmenet rengastanut Ari Rantamäki listaa kolme syytä lajin uhanalaisuuden taustalla.– Tärkein on ravinnon puute. Maailmalla on…

Tutkijat selvittivät: tästä syystä linnut laulavat eri ympäristöissä eri tavalla | Uutisia lyhyesti

Kaiken linnunlaulun todettiin koostuvan vain muutamasta pääosastaRanskalaisen Saint-Etiennen yliopiston tutkijat sanovat selvittäneensä, mistä osatekijöistä linnunlaulu kaikkialla maailmassa koostuu.Tutkijoilla oli käytössään noin 116 000 laulunäytettä yhteensä yli 3 000 laululinnulta. Tutkijat vertailivat eri lintujen lauluja toisiinsa ja yrittivät löytää yhdistäviä tekijöitä. Apuna oli tekoäly.Tutkijat havaitsivat, että linnunlaulussa on kahdeksan eri perustekijää, tutkijoiden kielellä motiivia, joista kaikkien maailman laulavien lintujen laulu muodostuu.Tutkimuksessa pystyttiin erottamaan päätekijöinä kolme erilaista viserrystä, kolme vihellystä sekä harmoninen laulu ja lopuksi epäselvät, kaoottiset nuotit.Ympäristö määrittelee laulunLinnut käyttävät näitä laulunsa perustekijöitä sen mukaan, missä ympäristössä ne elävät.– Vaihtelu on huikeaa. Jos menet Aasiaan, Afrikkaan tai Amazoniaan, kuulet aivan erilaista…