Suomen ensimmäinen idänkäki­havainto tehtiin Sotkamossa vuonna 2015.Suomessa on havaittu idänkäki toista kertaa historiassa. Harvinainen lintu löydettiin viime kesänä Kuhmossa, ja Bird Life Suomen rariteettikomitea hyväksyi havainnon suurharvinaisuudesta virallisesti viime viikolla.Linnun löysivät luontokuvaajat Arsi Ikonen, Ville Heikkinen ja Markus Varesvuo.Ensimmäinen havainto linnusta tehtiin aivan sattumalta Heikkisen kotipihassa Kuhmon Iivan­tiirassa.– Ikonen kuuli linnun äänen ensimmäisenä, kun hän oli pihassa kuvaamassa kärppää. Hän epäili, että se on joku harjalintu, kun oli sellaisen kuullut Espanjassa, mutta ääni oli pikkuisen erilainen, Heikkinen kertoo Ylelle.Heikkinen oli Markus Varesvuon kanssa kuvaamassa käkiä ja pohjansirkkoja hieman etäämpänä. Pihaan palattuaan he kuulivat äänen uudestaan, jolloin Varesvuo epäili linnun olevan…

Hyvinvointialueiden diagnoositietojen keräämisessä ja kirjaamisessa on isoja ongelmia. Tämä käy ilmi valtiovarainministeriön tänään julkaisemasta selvityksestä.Kyse ei ole vähäpätöisestä asiasta, sillä sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastustoimesta vastaavien hyvinvointialueiden rahoituksesta neljä viidesosaa määräytyy ihmisten palvelutarpeen perusteella.Tämän laskemiseen vaikuttavat myös hyvinvointialueiden tekemät hoitoilmoitukset ja erityisesti tietyt pitkäaikaissairauksien diagnoosit.Erot kirjausmenettelyissä voivat johtaa rahoituksen vinoutumiseen.Esimerkiksi jokin hyvinvointialue ei välttämättä saa niin paljon rahoitusta kuin ihmisten sairastavuus edellyttäisi. Toisille hyvinvointialueille kirjauskäytäntöjen erot ovat taas voineet poikia todellista palvelutarvetta isomman rahapotin.Jotkut hyvinvointialueet ovat hakeneet rahoituspäätöksiinsä oikaisua diagnoositietoihin ja niiden kirjaamiseen liittyvien ongelmien vuoksi, mutta valtiovarainministeriö ei ole niihin taipunut.Muun muassa Keski-Suomen hyvinvointialue on valittanut asiasta hallinto-oikeuteen. Asian…

Kovien pakkasten lopputalvi muuttui hyvin aikaiseksi alkukevääksi. Eri puolilla Suomea on tehty lintulajien alueellisia saapumis­ennätyksiä.Lämmin sää on aikaistanut muuttolintujen saapumista Suomeen.Useista lajeista on tehty paikallisia saapumisennätyksiä, esimerkiksi ruskosuohaukasta Pirkanmaalla.Aikainen muutto on kuitenkin riski, sillä takatalvi voi yllättää linnut.Pirkanmaalla Nokian Alasenlahdella kuuluu kiurujen ja töyhtöhyyppien keväistä ääntelyä. Kymmenkunta lintuharrastajaa kiikaroi lahdelle ja sulille pelloille.– Kyllä se, miten lämpimät säät alkoivat heti kylmän jakson loputtua, on ollut hyvin poikkeuksellista, sanoo yksi kiikaroijista, Niklas Paulaniemi Pirkanmaan lintutieteellisestä yhdistyksestä.Lintuja alkoi saapua etelästä nopeaan tahtiin.– Maaliskuulle tyypillisten joutsenten ja kiurujen lisäksi alkoi tulla yleensä selvästi myöhemmin saapuvia lajeja.Esimerkiksi Hämeenkyrössä nähtiin Pirkanmaan kautta aikain aikaisin niittykirvinen.Valkeakoskella…

Poikien adhd-lääkkeiden käyttö on yleistynyt Suomessa selvästi viime vuosina, kertoo Kela.Poikien adhd-lääkkeiden käyttö on yleistynyt Suomessa selvästi viime vuosina, kertoo Kela. Viime vuonna lääkkeitä käytti 11 prosenttia alakouluikäisistä pojista.Alakouluikäisistä tytöistä puolestaan noin 4 prosenttia käytti adhd-lääkkeitä viime vuonna.Lääkityksen aloittaminen on yleistynyt suhteellisesti eniten teini-ikäisillä tytöillä ja nuorilla naisilla. Kelan mukaan adhd-lääkkeiden käyttö on Suomessa lapsilla selvästi yleisempää kuin lähimmissä naapurimaissa.

Opiskelijat arvostelevat yliopistoa ja terveys­viranomaisia hitaasta tiedot­tamisesta. Räjähdys­mäisesti puhjennut epidemia on yllättänyt viranomaiset.Britannian Canterburyssa on puhjennut aivokalvontulehdusaalto opiskelijoiden keskuudessa.Tauti on vaatinut kaksi kuolonuhria ja useita opiskelijoita on sairaalahoidossa.Suomalainen vaihto-opiskelija Helmi Merilä kritisoi yliopiston hidasta tiedottamista.Viranomaiset ovat aloittaneet rokotukset ja jakavat opiskelijoille antibiootteja.Britannian Canterburyssa opiskelijavaihdossa oleva Helmi Merilä kertoo järkyttyneensä ylipistokaupunkiin iskeneestä aivokalvontulehdusaallosta.– Kaikki lähtivät tosi nopeasti karkuun, Merilä kertoo tämänhetkisestä tilanteesta kampuksella.Merilä on ollut Kentissä vaihdossa viime syksystä, ja on palaamassa viikonloppuna suunnitelmien mukaisesti Suomeen. Vaihtojakso sai järkyttävän päätöksen.Canterburyssa maaliskuun alussa alkanut epidemia on toistaiseksi vaatinut kahden nuoren hengen. Lisäksi useita on sairastunut vakavasti, ja heitä hoidetaan sairaalassa.Kaikki ovat nuoria…

Kolme lääkäriä piti masennuksesta ja itsetuhoisuudesta kärsivää yhdistelmäajoneuvon kuljettajaa työkyvyttömänä.Kela hylkäsi hänen sairauspäivärahahakemuksensa, koska piti häntä työkykyisenä.Lääkärin mukaan itsetuhoinen henkilö ei sovellu kuljettajaksi. Kela ei ottanut päätöksessään kantaa itsetuhoisuuteen.Kela ratkaisee vuosittain noin 600 000 sairauspäivärahahakemusta. Näistä alle viisi prosenttia hylätään sillä perusteella, että hakijaa ei voida pitää lain edellyttämällä tavalla työkyvyttömänä.Kun rekkaa ammatikseen ajava pirkanmaalainen Leena mietti aloittavansa huumeiden käytön työpäivistä selvitäkseen, hän tiesi, että peli on vihellettävä poikki.Seitsemän vuotta kuljetusalalla oli uuvuttanut Leenan täysin.Uupumus näyttäytyi monenlaisina psyykkisinä oireina, kuten masennuksena, unettomuutena ja muistihäiriöinä. Leenalla oli myös itsetuhoisia ajatuksia.Videolla Leena kuvailee oireitaan.Kolmen eri lääkärin mukaan Leena ei ole tällä hetkellä työkykyinen…

Kuivia multa- ja kompostituotteita ei kannata pöllyttää hengitysilmaan.Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL ja Ruokavirasto varoittavat multatuotteiden legionellariskistä.Viime vuonna Suomessa todettiin ennätysmäärä legionellabakteerin aiheuttamia keuhkokuumetapauksia. Legionelloositapauksia oli yli 80, ja sairastuneista noin puolet kertoi sairastumista edeltäneestä multa- tai maaperäkontaktista.THL:n mukaan syytä multaan liittyvien tapausmäärien nousulle ei toistaiseksi tiedetä.Legionellabakteereita esiintyy luonnostaan vähäisinä määrinä makeissa vesissä ja maaperässä. Lisäksi niitä voi löytyä multa- ja kompostituotteista.Kuivia multa- ja kompostituotteita ei kannata pöllyttää hengitysilmaan. Jos bakteeri pääsee keuhkoihin, se voi aiheuttaa vakavan keuhkokuumeen. Sairastumisriski on suurin ikääntyneillä ja ihmisillä, joilla on heikentynyt vastustuskyky. Suurin osa terveistä ihmisistä ei sairastu altistumisesta huolimatta.

Evon vanhan metsän kuuset ja haavat kohoavat korkeina ympärillä. Lahopuuta riittää, haapoihin on palokärki hakkanut koloja – täällä olisi kaikki valmiina helmipöllölle. Mutta metsä on hiljainen.Henryksi nimetty helmipöllö pysytteli paikalla yli kaksi kuukautta keväällä 2025. Nyt se on poissa.– Oli tarjolla pönttöjä, lahopuuta ja vanhaa metsää. Paikka oli varmasti hyvä, mutta hän ei ole enää täällä. Kyllä Etelä-Suomessa huolestuttaa, kun pöllöt eivät pesi, kertoo tutkija Hanna Rosti Helsingin yliopiston Lammin biologiselta asemalta.Henryn tarina kertoo jotain suuremmasta. Räkättirastaan kokoinen helmipöllö, joka oli pitkään Suomen yleisin pöllölaji, on katoamassa Etelä-Suomesta tyystin. Kanta on romahtanut 70–80 prosenttia vuosina 1980–2024.Viimeisin havainto helmipöllön pesinnästä Kanta-Hämeessä…

Laihdutuslääkkeiden käyttö on kasvanut voimakkaasti, ja virallisten lääkkeiden käyttäjät ovat todennäköisesti hyvätuloisia.Kelan mukaan lääkehoito voi maksaa käyttäjälle noin 3 000 euroa vuodessa.Asiantuntijat muistuttavat, että hoito voi vaatia elinikäisen sitoutumisen ja elintapojen muutoksen.Laihdutuslääkkeiden käyttäjien taustoista tiedetään vähän, kertoo Kelan erikoistutkija Terhi Kurko.Tilastoista voidaan päätellä, että suurin osa heistä on todennäköisesti työssäkäyviä ja verraten hyvätuloisia, sillä yksityisesti hankitut laihdutuslääkkeet ovat merkittävä kuluerä.Kelan tänään tiistaina julkistamien tilastojen mukaan yli puolet lihavuuslääkkeiden käyttäjistä on 45–65-vuotiaita. Noin 70 prosenttia heistä on naisia ja 30 prosenttia miehiä.Kurko kertoo, että EU:n lääkeviranomaiselta myyntiluvan saaneelle lihavuuslääkkeelle tulee hintaa noin 3 000 euroa vuodessa.– Se on aika iso summa laitettavaksi lääkkeeseen,…

Yhden puun juuripaakku saattaa painaa satoja kiloja. Talvella kaatuneen puun juurakko voi sulaessaan kellahtaa äkisti nurin.Joulukuisen Hannes-myrskyn jäljiltä metsissä on pystyssä vaarallisia juurakoita.Maan sulaminen tekee jopa satojen kilojen painoisista juurakoista arvaamattomia ja hengenvaarallisia.Kokkolan kaupunki aloittaa riskikantojen käsittelyn, mutta kehottaa silti varovaisuuteen metsissä liikkuvia.Metsissä on vielä runsaasti korjaamatonta puutavaraa etenkin Keski- ja Etelä-Pohjanmaalle joulukuussa rajusti iskeneen Hannes-myrskyn jäljiltä.Vaikka osa puiden rungoista on jo sahattu ja kuljetettu muualle, puun juuripaakkuja kantoineen on jäänyt monin paikoin paikalleen pystyasentoon.Pelkästään Kokkolassa kaupungin metsissä tällaisia juurakoita on tuhansia, arvioi Kokkolan kaupungin metsätalousinsinööri Ahti Räinä.– Kun puut kaatuivat, maa ei ollut vielä roudassa. Puunkorjuun aikana tammikuun puolella…