Uusimmat Uutiset

Katso Lisää
Suomen pesimälinnut vähenevät etelässä ja runsastuvat pohjoisessa | Aamukooste

Kannanmuutosten taustalla on ihmisen maankäyttö, kuten metsä- ja maatalous. Lisäksi ilmastonmuutos vaikuttaa asiaan, kertoo Helsingin yliopiston asiantuntija.Pesivien lintujen kokonaismäärä on vähentynyt Suomessa kuusi prosenttia 20 vuoden aikana, kerrotaan Helsingin yliopiston tiedotteessa. Alueelliset erot ovat kuitenkin suuria. Keski-Suomessa ja Keski-Pohjanmaalla lasku on ollut jopa yli 20 prosenttia.Lintukannat ovat heikentyneet kaikkialla Etelä- ja Keski-Suomessa, kun taas Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa kannat ovat pysyneet ennallaan tai kasvaneet. Kannanmuutosten taustalla on ihmisen maankäyttö, kuten metsä- ja maatalous. Lisäksi ilmastonmuutos vaikuttaa asiaan.Luontoasiantuntijan mukaan maankäyttö on voimakkaampaa etelässä kuin pohjoisessa, jossa on myös enemmän suojelualueita. Lisäksi ilmastonmuutoksen myötä eteläiset lajit levittäytyvät kohti pohjoista.– Lintukantojen kasvu pohjoisessa…

Pesivien lintujen määrä on Suomessa laskussa – kahdessa maakunnassa pudotusta lähes neljännes | Keski-Pohjanmaa

Alueelliset erot kannan muutoksessa ovat suuret. Kolmessa maakunnassa kannat ovat pysyneet ennallaan tai jopa kasvaneet.Pesivien lintujen kokonaismäärä on pienentynyt Suomessa kuusi prosenttia 20 viime vuoden aikana, kertoo Helsingin yliopisto.Alueelliset erot ovat kuitenkin suuria. Rajuin muutos on tapahtunut Keski-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa, missä lasku on jopa 23 prosenttia.Lintukannat ovat heikentyneet kaikkialla Etelä- ja Keski-Suomessa. Sen sijaan Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa kannat ovat pysyneet ennallaan tai jopa kasvaneet.Alueellisten erojen taustalla ovat etenkin maankäyttö, kuten metsä- ja maatalous, sekä ilmastonmuutos.Useilla lajeilla kehitys on laskeva laajasti Etelä- ja Keski-Suomessa. Tällaisia lajeja ovat punakylkirastas, pensastasku, töyhtötiainen ja peippo.Pohjois-Suomessa samat lajit taas ovat voineet jopa runsastua.Varis, harakka…

Metsähallitus myy muun muassa Syötteen, Pyhä-Luoston ja Kilpisjärven luontokeskukset – Hossassa ostaja löytyi jo | Kotimaa

Hossa luontokeskus on ensimmäinen yksityisen yrittäjän omistukseen siirtynyt Metsä­hallituksen kansallis­puiston suurkiinteistö.Metsähallitus myy luontokeskuksia ja muita kiinteistöjä 15 miljoonan euron säästötavoitteen vuoksi.Ensimmäinen yksityiselle myyty kohde on Hossan luontokeskus, jonka osti paikallinen yrittäjä Timo Korhonen.Myynnissä on edelleen yli 30 kohdetta, kuten Syötteen ja Pyhä-Luoston luontokeskukset.Myös Liminganlahden luontokeskus on myyty, ja sen on ostanut Limingan kunta.Metsähallituksella on edelleen myynnissä ja selvitystyön alla reilut 30 luontokohteen kiinteistöä eri puolilla Suomea.Ensimmäinen yrittäjälle myyty kohde on Hossan kansallispuiston luontokeskus Kainuussa. Kaupat Metsähallitus teki paikallisen luontomatkailuyritys Experience KL Oy:n kanssa viime vuoden lopulla.– Pahin tilanne olisi ollut se, että tähän olisi löytynyt ostaja, joka olisi pyörittänyt kaksi…

Moni käyttää lihavuus­lääkkeitä väärin: paino saattaa nousta korkeammalle kuin koskaan | Terveys

Moni lihavuuslääkkeitä käyttävä suunnittelee lääkkeen käytön lopettamista tai käyttää sitä kuuriluontoisesti.Professori Kirsi Pietiläisen mukaan lihavuuslääkkeet on tarkoitettu kroonisen sairauden pitkäaikaishoitoon eikä lyhyisiin painonpudotuskuureihin.Lääkityksen lopettaminen johtaa lähes varmasti painon nousuun, koska lääkkeen kylläisyyttä lisäävä vaikutus lakkaa.Lääkkeen teho voi heikentyä, jos sitä käyttelee kausittain.Lihavuuslääkkeitä käyttää jo yli 100 000 suomalaista. Niiden suosio on moninkertaistunut parin viime vuoden aikana.Moni käyttää lääkkeitä kuitenkin väärin. Osa lopettaa lääkäriltä kysymättä lääkkeen käytön saavutettuaan tavoitepainonsa. Osa puolestaan ”jojottelee” eli käyttää lääkettä kausittain.Molemmissa tapauksissa kiloja alkaa taas kertyä saman verran tai jopa enemmän kuin ennen lääkityksen aloittamista.Lihavuuden hoitamiseen erikoistunut professori Kirsi Pietiläinen tyrmää molemmat edellä kuvatut lääkkeiden käyttötavat…

Harvinainen valkoinen miekkavalas nähtiin Japanin rannikolla | Uutisia lyhyesti

Miekkavalaiden selkäpuoli on normaalisti musta.Japanin pohjoisen pääsaaren, Hokkaidon rannikolla on tehty havaintoja valkoisesta miekkavalaasta.Valkoiset miekkavalaat ovat erittäin harvinaisia, joskaan eivät täysin poikkeuksellisia. Miekkavalaiden selkäpuoli on normaalisti musta.Valaan vaaleus voi johtua useista syistä. Esimerkiksi leukismi heikentää ihon pigmenttiä. Kyse voi olla myös perinnöllisestä sairauksesta.Shiretoko Nature cruise / @evergreen38cruisinglog

Kyy luikerteli mökkiin Ulvilassa, ja sihinä tallentui videolle – asiantuntijan mukaan käärmeiden määrä ei ole kasvanut | Satakunta

Kyykäärme rauhoitettiin Suomessa kolme vuotta sitten. Nyt kiistellään siitä, onko kyymäärä lisääntynyt. Asiantuntija sanoo, että se on käytännössä mahdotonta.Kyykäärmeen rauhoitus ei ole kyyasiantuntija Toni Beckmanin mukaan voinut lisätä käärmeiden määrää.Kyyn lisääntyminen on hidasta, sillä sukukypsyyden saavuttaminen vie vuosia ja poikasten kuolleisuus on suurta.Ihmisten havainnot kyiden lisääntymisestä voivat johtua muun muassa luonnossa liikkumisesta ja sosiaalisesta mediasta.Ari Villanen oli mökillään Ulvilan Kullaalla juuri lopettanut etäkokouksen työtietokoneellaan ja siirtynyt tuvasta toiseen huoneeseen, kun hän havahtui kovaan suhinaan.– Luulin, että olin jättänyt Teamsin auki, Villanen kertoo.Suhina hieman vaimeni, kunnes alkoi uudelleen, nyt piirongin alta.Kyykäärme oli luikerrellut mökkiin sisään.Villanen ei asiasta juuri hätkähtänyt.– Tämä on…

Voisiko kruunun­prinsessa Mette-Marit saada suomalaiset keuhkot? ”Teoriassa kyllä”, vastaa HUS | Kotimaa

Suomessa keuhkonsiirto tehdään vuosittain parille­kymmenelle potilaalle. HUS tavoittelee lähivuosina keuhkon­siirtojen määrän kasvattamista merkittävästi.Suomessa on pulaa keuhkonsiirteistä. Noin 20 potilasta saa vuosittain uudet keuhkot, vaikka tarve olisi lähes kaksinkertainen.Tilanne helpottuu lähivuosina, kun myös sydänkuolleiden keuhkoja voidaan hyödyntää siirroissa, kertoo osastonylilääkäri Jussi Tikkanen HUSista.Suomi tekee elinsiirroissa yhteistyötä muiden Pohjoismaiden kanssa. Elimiä vaihdetaan maiden välillä hätätilanteissa.Keuhkofibroosia sairastavan Norjan kruununprinsessa Mette-Maritin vointi on viime päivinä huonontunut ja hän on siirtynyt odottamaan elinsiirtoa. Kysyimme Suomessa elinsiirtoleikkauksista vastavasta HUSista, voisiko Mette-Marit saada suomalaisen keuhkosiirteen.– Teoriassa kyllä, sanoo osastonylilääkäri Jussi Tikkanen HUS Sydän- ja keuhkokeskuksesta.HUS tekee muiden Pohjoismaiden kanssa yhteistyötä elinsiirroissa ja hätätilanteissa maat tukevat toisiaan. ­­­Suomessa…

Itämeri muuttuu ruskeaksi sellaista tahtia, että se yllätti tutkijankin | Varsinais-Suomi

Jokien mukana valuva kiintoaines ja humus ovat tummentaneet rannikkoja jo pitkään. Nyt muutos on alkanut näkyä myös avomerellä.Itämeri muuttuu ruskeaksi kiihtyvällä vauhdilla myös avomerellä, kertoo Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tuore tutkimus.Ruskettumisen aiheuttaa jokien mukana mereen valuva humus eli orgaaninen aines.Humus pimentää vettä ja haittaa kasvien yhteyttämistä. Se myös vapauttaa hiilidioksidia ilmakehään ja pahentaa happikatoa.Itämeri on muuttumassa ruskeaksi. Suomen ympäristökeskuksen vielä julkaisemattoman tutkimuksen mukaan vesi muuttuu avomerellä ruskeammaksi ainakin kahden prosentin vuosivauhtia.Satelliittidatan mukaan vesi ruskettuu Pohjanlahdella avomerellä jopa 5–6 prosenttia vuodessa ja tutkimusalus Arandalla tehtyjen mittausten mukaan 2–3 prosenttia vuodessa.– Ero tuloksissa vaatii vielä lisää tutkimusta, mutta joka tapauksessa ruskettumisen tahti yllätti,…

Näin autetaan erittäin uhanalaista etelän­suo­sirriä – ilman ihmisen apua ne eivät ehkä olisi olemassa | Kotimaa

Oulun yliopistossa pelastetaan erittäin uhanalaista etelänsuosirriä.Lajin pesät tuhoutuvat Perämeren rannikolla toistuvasti tulvien takia.Tutkijat keräävät munat, haudottavat ne ja kasvattavat poikaset suojassa.Ensimmäiset ihmisen kasvattamat linnut ovat jo palanneet pesimään.Oulun yliopiston biologian laitoksen olosuhdehuoneessa kuuluu poikasten piipitystä. Siellä on kahdessa laatikossa joukko pieniä höyhenpalleroita.Ne ovat etelänsuosirrejä, kahlaajalintuja, joiden Perämeren rannikon kanta on erittäin uhanalainen.– Päivän ikäiset poikaset painavat seitsemän–kahdeksan grammaa, joten ne ovat hyvin kevyitä, kertoo biologian opiskelija Milka Kurkela.Kurkela ja hänen työtoverinsa Elina Pallaspuro ovat näiden pienten lintujen lastenhoitajia.Työ on käytännönläheistä: poikasten hoitoa, tiskaamista, pyykinpesua ja puhtaudesta huolehtimista.– Sitten on iloinen asia, kun löytää hyttysiä, Pallaspuro sanoo ja naurahtaa.Hyttysen toukat ovat…

Päihdelääkäri yllättyi, kuinka paljon tavalliset työssäkäyvät ihmiset vetävät huumeita | Kotimaa

Huumeidenkäyttö on arkipäiväistynyt tavallisten työssäkäyvien suomalaisten parissa, sanoo päihdelääkäri Kaarlo Simojoki.Simojoen mukaan työpaikkojen tulisi luopua kaksinaismoralismista ja suhtautua huumeongelmiin kuten alkoholiongelmiin.Työterveydessä päihdeongelmiin puuttuminen on tehokkainta, kun työntekijän elämän perusasiat ovat vielä kunnossa.Kun keskustellaan huumeista, puhutaan paljon ääripäistä: eli katukuvassa näkyvästä sekakäytöstä ja kokaiiniviivoista seurapiiribileissä.Niiden väliin jää valtava määrä arkista tavallisten ihmisten huumeidenkäyttöä, johon usein liittyy myös alkoholin tai lääkkeiden yhteiskäyttö. Joillakin se on päivittäistä.Tämä tuli vuoden päihdelääkäriksi valitulle Kaarlo Simojoelle yllätyksenä, kun hän kolme vuotta sitten siirtyi A-klinikan johdosta yksityislääkäriasema Mehiläiselle.On juristeja, jotka boostaavat suorituskykyään kokaiinilla; opettajia, jotka polttavat pilveä unilääkkeeksi; ja kirvesmiehiä, jotka bilettävät viikonloput amfetamiinin voimin.Nämä samat ihmiset…