Uusimmat Uutiset

Katso Lisää

Ylen kanavilta tutun puu­tarha­neuvoksen elämän­tarina kertoo samalla sotien jälkeisestä Suomesta. Nyt kymmenet tuhannet seuraavat hänen neuvojaan somessa.Toimittaja Pirjo Peltoniemi on kirjoittanut elämänkerran puutarhaneuvos Aarno Kasvista.Kasvi kasvoi lastenkodissa. Hän työskenteli Turun kasvitieteellisessä puutarhassa ja antoi neuvoja Ylen puutarhaohjelmissa.Kasvi sanoo, että Suomessa tarvitaan lisää puutarhaneuvontaa ilmastonmuutoksen takia.Hän jatkaa neuvontatyötä somessa, jossa hänellä on 77 000 seuraajaa.Puutarhaneuvos Aarno Kasvin mielestä Suomessa tarvitaan lisää puutarhaneuvontaa muun muassa ilmastonmuutoksen vuoksi.Suomeen tuodaan puutarhamyymälöihin ulkomailta kasveja, joita ei ehkä osata hoitaa.– Meillä pitäisi olla ihan oma valtiollinen puutarhakanava, vaikka se olisi vain muutaman tunnin viikossa. Neuvoja tarvitaan siitä, mitä lajia kannattaa istuttaa, kannattaako se esikasvattaa, sanoo Kasvi.Kasvi itse…

Ksylitolin käytöllä ei ole suoraa yhteyttä sydänkohtauksen tai aivohalvauksen riskiin, kritisoi hammas­lääke­tieteen laitoksen dosentti.Euroopan kardiologisen seuran julkaiseman tutkimuksen mukaan korkea ksylitolipitoisuus veressä voi kasvattaa sydänkohtauksen ja aivohalvauksen riskiä.Turun yliopiston dosentti Eva Söderling suhtautuu tutkimuksen havaintoihin varauksella.Suomessa ksylitolia käytetään tyypillisesti pienissä määrin esimerkiksi purukumeissa. Maailmalla sitä lisätään makeutusaineena juomiin ja ruokaan.Ksylitolin suuri pitoisuus veressä saattaa kasvattaa sydänkohtauksen ja aivohalvauksen riskiä, Euroopan kardiologisen seuran julkaisemassa tutkimuksessa todetaan.Tutkimuksessa tarkasteltiin 17 710 ihmistä Kanadassa ja Euroopassa. Korkeimpaan neljännekseen kuuluneiden veren ksylitolipitoisuutta verrattiin matalimman neljänneksen pitoisuuksiin.Kuuden vuoden tarkastelujakson aikana korkeimpaan neljännekseen kuuluneilla oli tutkimuksen mukaan 57 prosenttia suurempi todennäköisyys kuolla, saada sydänkohtaus tai aivohalvaus kuin matalimmalla…

Parisuhteessa elävät ikääntyneet käyttävät enemmän alkoholia kuin yksinasuvat. Erityisesti parisuhteessa elävät ikääntyneet naiset juovat enemmän kuin ilman kumppania elävät naiset. Tieto selviää Åbo Akademin, Högskolan på Ålandin ja ruotsalaisen Uumajan yliopiston tutkimuksesta.Tutkimuksessa selvitettiin siviilisäädyn ja sen muutosten yhteyttä ikääntyneiden alkoholinkäyttöön Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja Ruotsin Västerbottenissa.Tutkimuksessa käytettiin vuosina 2016 ja 2021 postitse toteutettujen kyselyiden tietoja. Kysely lähetettiin tiettyinä vuosina syntyneille henkilöille alueilla.

Maastopalojen polttama alue Euroopassa kasvaa tällä vuosisadalla vähintään 39 prosenttia ilmastonmuutoksen vuoksi, kertoo tuore tutkimus.Etelä-Euroopassa paloja on vähemmän kuin ennen, mutta ne kasvavat herkemmin tuhoisiksi. Syynä on paloalttiuden kasvaminen yhdistettynä suureen palokuormaan.Suomessakin riskit laajoille, tuhoisille maastopaloille kasvavat. Palonhallinta ei voi korvata ilmastonmuutoksen hillintää.Eurooppaa ovat viime vuosina koetelleet laajimmat maastopalot pariin vuosikymmeneen. Kuluneen kesän palot ovat kolmanneksi laajimmat 21 vuoteen, suurimmat koettiin viime vuonna.Ilmastonmuutoksen seurauksena maastopalojen vuosittain polttama alue Euroopassa kasvaa tällä vuosisadalla ainakin 39 prosenttia nykyisestä, ennustaa elokuun loppupuolella Global Change Biology -tiedejulkaisussa julkaistu tutkimus.Tutkimuksen mukaan paloista koituvia vahinkoja voidaan vähentää, jos paremman varautumisen lisäksi samaan aikaan tehdään tehokkaita ilmastotoimia.–…

MTV paljasti Ernest Lawsonin TTK-juontajaparin sunnuntaina.Tanssii tähtien kanssa -ohjelman uusi juontaja on Veronica Verho.Tanssii tähtien kanssa käynnistyi MTV3:lla sunnuntaina nähdyllä kauden aloittavalla esittelyjaksolla, jossa juontaja paljastui.Ohjelman 19. tuotantokaudella Ernest Lawson saa vierelleen uuden juontajaparin.Tubettajana tutuksi tullut Veronica Verho on juontaja, sisällöntuottaja ja vaikuttaja. Hän aloitti sosiaalisen median uransa vuonna 2012.30-vuotias Verho juontaa Radio Novan iltapäiväohjelmaa. Lisäksi hän on juontanut useita MTV:n tv-ohjelmia, kuten Koko Suomi leipoo, Posse ja Love Island Suomi.Verho osallistui TTK:n 12. kaudelle tähtioppilaana.Kilpailun uutta juontajaa on spekuloitu ahkerasti sosiaalisessa mediassa.MTV on tehostanut huhumyllyä markkinointikampanjalla ja ennakkovideolla, jossa uuden juontajan identiteetillä härnätään kiinnostuneita.Uusi juontaja astuu Vappu Pimiän saappaisiin,…

Verkkoihin, katiskoihin ja muihin pyydyksiin on kuollut tänä vuonna 13 saimaannorppaa.Saimaannorppia on kuollut tänä vuonna pyydyksiin 13. Se on reilu kaksinkertainen määrä verrattuna viimeisen vuosikymmenen keskiarvoon.Osa kaupan katiskoista on norpille vaarallisia. Vaarallisia ovat katiskat, joiden nielu venyy yli 15 senttimetriin.Yleisin syy norpan pyydyskuolemalle on sotkeutuminen verkkoon. Katiskakuolemat olisivat helpoiten estettävissä.Osa kaupassa myytävistä katiskoista on vaarallisia saimaannorpalle.Katiska on norpalle vaarallinen, jos pyydyksen nielu venyy niin leveäksi, että norppa voi uida pyydykseen.WWF:n suojelukoordinaattori Ismo Marttisen mukaan löysiä nieluja on tyypillisesti kevyissä ja edullisissa katiskoissa, jotka taittuvat pieneen tilaan.Ne vaativat muokkaamista, jotta niistä saa norpalle turvallisia.Osa katiskoista on jo valmiiksi turvallisia. Videolla Ismo…

Verrokkigenomi mahdollistaa saimaannorpan sopeutumiseen, terveyteen ja lisääntymiseen liittyvän tutkimuksen.Saimaannorpan verrokkigenomi on julkaistu. Se on tarkka digitaalinen esitys koko perimästä.Aiemmin tieto norpan perimästä oli hajanaista. Nyt geenejä voi tutkia helpommin.Verrokkigenomi helpottaa norpan suojelua. Se voi paljastaa esimerkiksi poikaskuolleisuuden geneettisiä syitä.Genomista voi nähdä, mihin norppia kannattaa siirtää, jotta geeniperimä säilyy mahdollisimman laajana.Saimaannorpan perimästä on nyt käytössä entistä tarkempaa tietoa.Itä-Suomen yliopiston ja Oulun yliopiston tutkijat ovat tuottaneet ja julkaisseet saimaannorpasta verrokkigenomin, joka antaa arvokasta tietoa lajin kehityksestä ja sopeutumisesta.Perimä eli genomi sisältää lajin kaiken perinnöllisen tiedon, siitä kuinka yksilö rakentuu alkionkehityksen aikana ja millaiseksi sen fysiologia, käyttäytymispiirteet ja ulkonäkö muodostuvat. Tähän mennessä tieto…

Australianseepioiden määrä sen kutualueela romahti viime vuodesta 97 prosenttia.Australianseepiöiden määrä on romahtanut: kutualueella vain 1 811 yksilöä, kun huippuvuonna 2020 niitä oli 247 000.Laji voi kuolla sukupuuttoon, koska seepiat kuolevat munimisen jälkeen ja seuraava sukupolvi jää pieneksi.Syynä on myrkyllinen levä. Taustalla on veden lämpeneminen ja lämpöaallot.Tutkijat yrittävät saada lajin julistettua uhanalaiseksi.Australianseepia on mustekalalaji, joka elää lähinnä Australian etelärannikolla.Laji on tähän asti luokiteltu elinvoimaiseksi, joskin sen määrissä on suurta vaihtelua.Australianseepiat saapuvat rannikon kutualueille suurina joukkoina, jolloin tutkijat pystyvät laskemaan niiden lukumääriä. ne ovat vaihdelleet vuoden 2013 pohjaluvusta 13 500:sta vuoden 2020 huippuun 247 000:een.Tänä vuonna tutkijat ovat kauhistuneet, sillä seepioita ei…

Ylitornion Miekojärven vedenpinta on noussut elokuussa noin metrin. Syynä ovat runsaat sateet ja tulvaluukkujen avaaminen Kaarannekosken voima­laitoksella.Ylitornion Miekojärven vedenpinta on noussut noin metrin elokuussa.Vettä ovat nostaneet runsaat sateet.Lisäksi järven yläpuolisesta Vietosesta on laskettu vettä Miekojärveen, jotta Vietosen vedenpinta saatiin lupaehtojen mukaiselle tasolle.Vedennousu häiritsee ranta-asukkaita, kalastusta ja matkailua.Ylitorniolla sijaitsevan Miekojärven vedenpinta on noussut elokuun aikana metrin. Miekojärvi on kooltaan 53 neliökilometriä, joten metrin nousu tarkoittaa noin 53 miljoonaa kuutiometriä vettä.Järvellä kalastavalle Jouko Sirkkalalle tilanne on vakava.– Se on aiheuttanut koko vesieliöstölle täysin sekaannuksen. Kalat, ravut, kaikki ovat ihmeissään – joko se talvi meni, kun kevättulvat tulivat, Sirkkala kuvailee.Hän kertoo, että vedennousun…

Mäntsälässä ruis on elokuun puolivälin jälkeen korjattu. Sängen seasta puskee kerros keväällä kylvettyä vihreää.Se suojaa peltoa talven yli, ja siitä tilanomistaja Topi Maanelalle maksetaan. Talviaikainen kasvipeitteisyys tekee 40 euroa hehtaarilta.Vaatimukset täyttäisi tosin myös pelkkä katkottu sänki. Lisää maataloustukea saa nimittäin, kunhan peltoa ei vain myllää ennen talvea.Elävät apilat ja sikurit ovat Maanelasta kuitenkin parempi vaihtoehto. Syksyllä kasveilla on pari kuukautta aikaa yhteyttää, sitoa ravinteita, möyhiä maata ja kukkia. Talvellakin ne ovat parempi suoja säitä vastaan.Esimerkki kertoo jotain maataloudesta. Kun viljelijä haluaa tehdä ympäristölle hyvää, hän tekee sen usein säännöistä huolimatta, ei niiden ansiosta.1,9 miljardin euron pottiSuomessa maatalous pyörii tukien varassa.…