Vesirokko on virustauti, joka tarttuu herkästi. Aikuisilla tauti on usein vakavampi kuin lapsilla, ja myös kompli­kaatioiden riski kasvaa iän myötä.Kansallinen rokoteohjelma on muuttunut. 20–50-vuotiaat saavat ilmaisen vesirokkorokotteen, jos eivät ole sairastaneet tautia tai saaneet rokotetta.Vesirokko voi olla aikuisilla rankempi kuin lapsilla. Komplikaatioiden riski kasvaa iän myötä.Rokote suojaa jälkitaudeilta, kuten aivotulehdukselta ja keuhkokuumeelta.Jos ei tiedä, onko sairastanut vesirokon, voi ottaa yhteyttä terveysasemalle.Osa kymenlaaksolaisista saa nyt ilmaiseksi vesirokkorokotteen. Se suojaa taudilta, joka voi aikuisella olla rankempi kuin pienillä lapsilla.Kansallinen rokoteohjelma on muuttunut niin, että 20–50-vuotiaat saavat vesirokkorokotteen, jos eivät ole sitä aiemmin saaneet tai eivät ole sairastaneet tautia.Tämän ikäluokan kannattaa Kymenlaakson hyvinvointialueen…

Juuri nyt marjakausi on parhaimmillaan. Sesongin huipussa on vadelmien ja mustikoiden sato. Vadelmasato on paikoin poikkeuksellisen runsas.Luonnossa liikkuminen tekee monella tapaa hyvää, joten marjat kannattaa kerätä itse. Tänä vuonna suomalaiset ovatkin innostuneet keräämään marjoja ennätysmäärin. Marjoja syömällä saa terveyshyötyjä roppakaupalla lisää.Testaa tällä hiukan leikkimielisellä testillä, kuinka hyvin tunnet suomalaisten marjojen terveysvaikutukset.Vaihtoehdoista yksi tai useampi voi olla oikein.Opi lisää marjoista kuuntelemalla Luonto-Suomen marjailta.

Rokotusta ei tarvitse, jos tietää, että on sairastanut vesirokon.Vesirokkorokotuksen tarvitsevat aikuiset voivat nyt varata ajan omalta sote-asemalta Pirkanmaalla.Kansallinen rokotusohjelma laajeni elokuun alusta siten, että myös aikuiset voivat saada maksuttoman vesirokkorokotuksen.Ylilääkäri Jaana Syrjäsen mukaan käytännössä rokotettavat ovat 20–50-vuotiaita, joilla ei ole tiedossa sairastettua vesirokkoa. Pirkanmaalla tällaisia ihmisiä on enintään vajaat 7 000.Pirkanmaan hyvinvointialue toivoo, että aika rokotukseen varataan ensisijaisesti sähköisesti.Sähköinen ajanvaraus onnistuu Pirhassa 1. syyskuuta alkaen. Tätä ennen rokotusaikoja saa pelkästään soittamalla.Laboratoriotutkimuksia ei tarvitaSyrjäsen mukaan moni muistaa itse sairastaneensa vesirokon, koska tauti on niin tyypillinen. Asian selvittämiseksi ei tarvita laboratoriotutkimuksia.Jos tieto sairastetusta taudista on, silloin rokotusta ei tarvita.Jos taas tietää, että ei…

Eniten TBE- eli puutiaisaivokuume­tapauksia todetaan loppukesästä ja alkusyksystä, joten oletettavasti tapauksia tulee vielä lisää.Etelä-Karjalassa on todettu tänä vuonna jo 13 puutiaisaivokuumetapausta.Hyvinvointialueen infektioylilääkäri Annika Luukkainen kertoo, että TBE- eli puutiaisaivokuumetapauksia on todettu maakunnassa jo yhtä paljon kuin aikaisempana ennätysvuonna 2023.Osa tapauksista on vaatinut pitkää sairaalahoitoa.Puutiaisaivokuumetta levittävät punkit, joita tänä vuonna on nähty paljon.Luukkaisen mukaan eniten puutiaisaivokuumetapauksia todetaan loppukesästä ja alkusyksystä, joten oletettavasti tapauksia tulee vielä lisää.Etelä-Karjalassa tautia on saatu puutiaisten pistoista erityisesti Luumäen, Taipalsaaren ja Lappeenrannan alueilla.Osassa alueista rokotuksen puutiaisaivokuumetta vastaan saa maksutta, lopuilla alueilla Terveyden ja hyvinvoinninlaitos suosittelee ottamaan rokotteen omakustanteisesti.Luukkainen myös huomauttaa, että kaikki tapaukset eivät tule sairaanhoidon tietoon.–…

Kaikki tietävät, että liikunta on monella tavalla terveellistä ja hyödyllistä: se vahvistaa fyysistä toimintakykyä, pidentää elinikää, parantaa unta, oppimista ja niin edelleen.Mutta:– Harvalla päällimmäinen syy lähteä lenkille tai pelaamaan jalkapalloa on ajatus siitä, että näin elän viisi vuotta kauemmin, sanoo liikuntapsykologian tutkija Noora Ronkainen.Todennäköisesti intohimoiset liikkujat harrastavat lajiaan, koska se on heistä mukavaa ja innostavaa, siis itsessään arvokasta.– Moni etenkin pitkään liikuntaa harrastanut löytää siitä itsearvoisesti tärkeitä ulottuvuuksia, kuten itsensä tutkiskelun tai meditaation. Liikunta voi olla tärkeä projekti, joka antaa jokapäiväiseen elämään suuntaa.Liikunnan merkityksellisyyden tutkiminen on ollut Ronkaisen tutkijan uran keskiössä. Tällä hetkellä hän toimii liikuntapsykologian professorina Bernin yliopistossa Sveitsissä.Mutta…

Tapauksia on ollut jokseenkin saman verran kuin viime kesänä. Tartuntalukemat voivat vielä nousta alkusyksystä.Kymenlaaksossa on tänä kesänä todettu viisi puutiaisaivokuumetapausta.Kotkan keskussairaalan infektiolääkäri ja osastonylilääkäri Peter Klemets kertoo, että kaksi tapauksista on todettu kesäkuussa ja yksi heinäkuussa. Elokuun alussa tapauksia on ollut kaksi.– On mahdollista, että tapauksia todetaan enemmän alkusyksyn aikana, Klemets sanoo.Viime vuonna tartunnoissa ennätysvuosiTapaukset ovat olleet Klemetsin mukaan ”taudinkuvan mukaisia”.Puutiaisaivokuumetta levittävät punkit. Taudin oireita ovat kuume, päänsärky ja yleinen sairauden tunne.Vakavimmillaan tauti voi aiheuttaa tajunnan tason laskua, halvausoireita, kouristuksia tai sekavuutta.– Osa tapauksista on vaatinut sairaalahoitoa. Toisaalta yleensä ne potilaat, joilla on rajuja oireita, hakeutuvat hoitoon. Lieväoireisia jää todennäköisesti…

Pohjois-Savossa kesäkuussa käynnistynyt terveysneuvonta-auto pyrkii tavoittamaan riskiryhmät matalan kynnyksen palveluilla.Pohjois-Savossa kiertää Tessa-auto, jossa testataan C-hepatiittia ja jaetaan puhtaita välineitä huumeiden käyttäjille. Alueella on Suomen toiseksi eniten tartuntoja väkilukuun nähden.Autossa tehdään pikatestejä ja keskustellaan hoidosta matalan kynnyksen periaatteella.C-hepatiitin hoito on helpottunut. Vanhan interferonihoidon on korvannut 8–12 viikon tablettikuuri, jossa on vähän sivuvaikutuksia.Tavoite on saada tartunnat kuriin vuoteen 2030 mennessä. Suomessa ne liittyvät pääosin suonensisäisten huumeiden käyttöön.Kuopion kaupungintalon taakse kaartaa keltainen pakettiauto. Parkkipaikan vieressä auton tuloa on odottelemassa tuttu miesporukka.Kyseessä on Tessa, Savon terveysneuvonta-auto, jossa työskentelevät sairaanhoitajat Sanni Karhapää ja Jaana Savolainen. He tarjoavat apua C-hepatiitin testaukseen ja ehkäisyyn.– Tällä hetkellä Suomessa…

Voimakkaat maanjäristykset ovat osa maapallon tavallisia prosesseja.Viime aikoina on tapahtunut useita suuria maanjäristyksiä. Maanantaina Kolumbiassa oli 7,4 magnitudin järistys.Helsingin yliopiston seismologian johtaja Suvi Heinonen sanoo, ettei tilanne ole poikkeuksellinen. Yli seitsemän magnitudin järistyksiä on kymmeniä vuosittain.Venezuelan järistys oli poikkeuksellisen tuhoisa, koska kaksi suurta järistystä tapahtui lähellä toisiaan.Viime aikoina maa on järissyt tuhoisasti.Viimeisin tapaus on maanantainen Kolumbian maanjäristys. Tänään tiistaina Venezuelan kesäkuun järistyksen uhriluku kasvoi 6 300.Heinäkuun loppupuolella myös Japanissa maa järisi voimakkaasti.– On ollut useampi isompi, eli magnitudiltaan yli seitsemän maanjäristys. On hieman epätavallista, että niitä on ollut monta aika isoa mediahuomiota saavaa järistystä peräkkäin, sanoo Suvi Heinonen, Helsingin yliopiston seismologian…

Mielenterveys­ongelmia on etenkin äärimmäisen iltavirkuilla ihmisillä, kertoo tuore tutkimus.Iltavirkkujen on vaikeampaa sovittaa yhteen työ ja muu elämä kuin aamuvirkkujen, käy ilmi tuoreesta Itä-Suomen yliopiston tutkimuksesta.Jo aiemmin on tiedetty, että iltavirkuilla on aamuvirkkuja enemmän masennus- ja ahdistusoireita. He myös elävät epäterveellisemmin ja jaksavat töissä huonommin kuin aamuihmiset.Tutkimuksessa selvisi, että iltavirkkujen mielenterveysongelmat johtuvat osaksi työelämän rasituksesta. Tämä näkyy muun muassa siten, että iltavirkut palautuvat heikommin töistä kuin aamuvirkut ja työ valuu heillä helpommin vapaa-ajalle.Miksi näin on, on iso kysymysmerkki, sanoo kansanterveystieteiden dosentti ja tutkimusryhmän vastuullinen tutkija Ilona Merikanto.– Todennäköisimmin kyse on siitä, että yhteiskunnan rytmi ei ole optimaalinen iltavirkuille. Se näkyy useina…

Kokkolan ja Kälviän 4H-yhdistykset ovat ostaneet mustikkaa kahdessa viikossa yli 10 000 kiloa, ja vilkkaimpina iltoina myyjiä on ollut jopa nelisen­kymmentä.Osa 4H-yhdistyksistä eri puolilla Suomea on tänä kesänä ostanut ensimmäistä kertaa mustikkaa.Kokkolan ja Kälviän alueella saadun marjan määrä on yllättänyt positiivisesti: kahden ensimmäisen viikon aikana mustikkaa on tullut reilut 10 000 kiloa.Vilkkaimpina iltoina sitä on saatu noin 2 000 kiloa kahdessa tunnissa.Yhdistykset ostavat mustikkaa vuoroviikoin neljänä iltana viikossa.Toholammin 4H-yhdistys on puolestaan ostanut mustikkaa kahdessa viikossa yli 3 000 kiloa.– Minulla oli vähän pessimistiset odotukset, mutta mustikkaa on tullut meille tosi hyvin. Ulkomaisten marjanpoimijoiden vähäisyys on ollut paljon julkisuudessa, ja ehkä senkin takia ihmiset ovat…