Suomen liput liehuvat tänään suomalaisen luonnon kunniaksi. Suomen luonnon päivää vietetään aina elokuun viimeisenä lauantaina. Juhlaa Suomen luonnon kunniaksi on vietetty vuodesta 2013 ja liputuspäiväksi se vakiintui vuonna 2023.Suomen luontoa voi juhlistaa monin tavoin, esimerkiksi liikkumalla luonnossa tai syömällä mustikkapiirakkaa, jota tituleerataan Suomen luonnon päivän leivokseksi.Juhlapäivän voi päättää yöunilla ulkona. Suomen Ladun järjestämä Nuku yö ulkona -tapahtuma haastaa viettämään kesäyön taivasalla nukkuen.

Metsän kerrotaan tarjoavan ravintoa ja suojapaikkoja etenkin pölyttäjähyönteisille.Luonnonperintösäätiö on suojellut historiansa 300. luontokohteen Suomessa.Tasalukuun osunut kohde on Kiteellä sijaitseva noin kahden hehtaarin metsäalue, Kimalaismetsä. Metsästä löytyy runsaasti raitoja, pajuja ja lahopuuta, jotka tarjoavat ravintoa ja suojapaikkoja hyönteisille.Alueen suojelu mahdollistui helmikuussa järjestetyn Nouse luonto -konsertin tuotoilla. Helsingin Musiikkitalossa pidetyn hyväntekeväisyyskonsertin tuotot lahjoitettiin Luonnonperintösäätiölle.Luonnonperintösäätiö on hankkinut suomalaisia metsiä suojeluun vuodesta 1995 lähtien lahjoitusvaroin.

Koskien ennallista­miseen kertyneet lahjoitus­miljoonat kerätään rahastoon.Pääministeri Petteri Orpo sanoo, että valtio ei muuta 40 miljoonan tarjoustaan Palokin padon ostamiseksi. Pohjois-Karjalan Sähkö pitää hintaa liian pienenä.Valtio haluaa ostaa padon koskien ennallistamiseksi uhanalaisille järvilohelle ja järvitaimenelle. Sähköyhtiö arvioi padon arvoksi 80 miljoonaa euroa.Neuvottelut jatkuvat, mutta eivät ole edistyneet. Syyskuun puolessavälissä järjestetään seminaari.Pääministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan valtio ei aio muuttaa tarjoustaan, jolla se ostaisi Heinävedellä sijaitsevan Palokin padon ja voimalaitoksen.Valtio maksaisi padon ja voimalaitoksen omistavalle Pohjois-Karjalan Sähkölle 40 miljoonaa euroa. Yhtiö pitää summaa aivan liian pienenä.Orpon mukaan 40 miljoonaa euroa on lähtökohta, ja lopullinen hinta määritellään omistajien kanssa sovittavassa prosessissa.– Sähköyhtiön pitää…

Suurin osa hakkuista on harvennusta, joka toteutetaan kolmen vuoden aikana lintujen pesintäaikojen ja talvisen hiihtokauden ulkopuolella.Seinäjoen Jouppilanvuoren maastossa on aloitettu hakkuut. Suunnitellut avohakkuut aiheuttivat vuosi sitten keväällä vilkkaan keskustelun niiden tarpeellisuudesta. Keskustelujen jälkeen suunnitelmiin tehtiin muutoksia.Nyt suurin osa hakkuista on harvennushakkuita, jotka tehdään metsäkoneella. Avohakkuukohteeksi jäi laskettelurinteen takana oleva pieni alue.– Hakkuut toteutetaan kolmen vuoden aikana lintujen pesintäaikojen ja hiihtokauden ulkopuolella, kertoo Seinäjoen kaupungin puutarhuri Kari Hirvensalo.Seinäjoen Jouppilanvuoren alueen liikunta- ja luontopaikkoja on rakennettu ja kunnostettu parinkymmenen vuoden aikana aktiivisesti. Ensimmäiset tiedot hakkuista ja varsinkin luontokohteiden läheisyyteen suunnitelluista avohakkuista järkyttivät kaupunkilaisia runsas vuosi sitten.Kun osa avohakkuista peruttiin, pahimmilta uhkakuvilta vältyttiin.Lakeuden…

Kymenlaakson hyvinvointialue alkaa jakaa yliannostusten ehkäisyyn tarkoitettua naloksoni-nenäsumutetta maksutta.Kymenlaakson hyvinvointialue aloittaa naloksoni-nenäsumutteen jakelun opioidien yliannostuksista johtuvien kuolemien ehkäisemiseksi.Ensimmäiset lääkepakkaukset tulevat jakoon maanantaina.Naloksoni-nenäsumutetta jaetaan Kymenlaakson hyvinvointialueen päihdevastaanotoilla eli Pisteissä, jotka sijaitsevat Kouvolassa, Kotkassa ja Haminassa. Asiakkaalle voidaan laatia siellä resepti, ja lääkkeen saa mukaansa heti.– Hoitajat ottavat asian puheeksi kaikkien kanssa, jotka tulevat päihdevastaanotolle vaihtamaan esimerkiksi puhtaita huumeiden käyttövälineitä. Samalla kysytään opioiden käytöstä ja punnitaan, onko ihmisellä yliannostuksen riski, korvaushoidon palveluesihenkilö Topias Kekkonen kertoo.Myös opioidien käyttäjien läheisiä kannustetaan ottamaan naloksoni-nenäsuihkeen saatavuus puheeksi sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kanssa.Lääke voi pelastaa ihmishengenYliannostustilanteessa nopeasti annettu naloksoni-nenäsumute voi kumota opioidien vaikutuksia, palauttaa hengityksen ja ehkäistä…

Suurten sota­harjoitusten näyttämönä toimiva Rovajärvi on myös uhanalaisten raakkujen koti. Harjoituksista ei ole ainakaan vielä ollut haittaa raakuille.Metsähallitus on löytänyt Rovajärven ampuma-alueelta Lapissa noin 30 000 erittäin uhanalaista raakkua.Määrä on suuri, sillä tutkittu on vasta kaksi pientä jokea. Raakut kertovat veden hyvästä laadusta.Alueella järjestetään paljon sotaharjoituksia. Asiantuntijan mukaan ne ja raakut voidaan sovittaa yhteen.Länsi-Euroopan suurimmalla ampuma-alueella Rovajärvellä Lapissa elää kymmeniä tuhansia erittäin uhanalaisia raakkuja. Metsähallitus on löytänyt Rovajärveltä jo noin 30 000 jokihelmisimpukkaa, vaikka on käynyt läpi vasta kaksi pientä jokea.– Tällaisiin pikkujokiin se on merkittävä määrä. Vaikuttaa lupaavalta, kertoo luonnonsuojelun erityisasiantuntija Jari Ilmonen Metsähallituksesta.Hän on käynyt snorklaten läpi Rovajärven…

Psykologi Julia Sangervo selittää, miksi ihmiset sivuuttavat ilmastokriisin, vaikka ympärillä näkyy useita huolestuttavia merkkejä.Ihmiset esimerkiksi ehtivät sopeutua hitaisiin muutoksiin, eivätkä siksi koe niitä välttämättä enää hälyttävinä.Tieto etenevästä ilmastokriisistä yhdistettynä yhteiskunnan kulutuskeskeisyyteen voi myös tuottaa epämiellyttävältä tuntuvaa ristiriitaa.Tutkijat varoittavat, että ilmastonmuutos etenee huolestuttavaa tahtia. Samalla osa ihmisistä elää kuin ilmastonmuutosta ei olisikaan.Sosiaalisessa mediassa ja uutisissa on tänä kesänä kiertänyt ranskalaiskuvaajan Maximielien Lamyn lehtikuva aurinkotuoleissa istuskelevasta pariskunnasta uimarannalla lähellä Bordeaux’ta.Kuva on herättänyt huomiota, sillä pariskunnan taustalla vastarannalla näkyy metsäpalosta kohoava, valtava savupatsas. Kuvan perusteella metsäpalo ei kuitenkaan pariskunnan kesäpäivää juuri häiritse.Ilmastonmuutoksen psykologiaa tutkinut psykologi ja tietokirjailija Julia Sangervo nostaa esille useita syitä,…

Itämerellä harvinainen maitovalas havaittiin eilen Porvoon edustalla. Edellinen tunnettu havainto Suomessa tehtiin 40 vuotta sitten.Helsinkiläinen luontokuvaaja Pekka Komi havaitsi eilen iltapäivällä maitovalaan Porvoon Söderskärin ja Pirttisaaren välisellä merialueella.Komi oli palaamassa veneellä Vuosaareen lintuasemalta kahden muun lintuharrastajan kanssa, kun seurue näki jotain poikkeuksellista:– Keulan edessä näkyi valkoista kuin aalto iskisi kariin. Navigointilaitteessa ei silti näkynyt karia, Komi kertoo.Komi ehti epäillä myös, että edessä oli mahdollisesti iso muovinpala, mutta pian kävi selväksi, että kyseessä oli elävä olento.– Minulla oli tietysti kamera heti valmiina, koska dokumenttikuvat ovat äärimmäisen tärkeitä havaintojen varmistamisessa.Veneen moottori sammutettiin ja vene kellui tuulen mukana. Komi sai valaasta kuvat lähimmillään…

Vesijärven Laitialanselällä tehdyillä laajoilla ruoppauksilla saattaa olla merkittäviä vaikutuksia luontoarvoihin.Vesijärvellä Hollolassa tehdyt ruoppaukset olivat jopa 18 kertaa suuremmat kuin viranomaisille ilmoitettiin. Ne ovat aiheuttaneet todennäköisesti merkittäviä ympäristövaikutuksia.Ruoppauksia tehtiin 2023-2025 Natura-alueen lähellä.Ruoppaukset ovat voineet tuhota suojeltujen lajien elinympäristöjä. Vesikasvillisuutta on hävinnyt ja vesi on samentunut.Ruoppausmassoilla täytettiin puroa ja massoja läjitettiin pohjavesialueelle vedenottamon lähelle.Hollolassa Vesijärven rannalla tehdyt ruoppaukset ovat olleet viranomaisen arvion mukaan huomattavasti suurempia kuin etukäteen ilmoitettiin. Hollolan ympäristönsuojeluviranomainen arvioi, että ruoppaukset ovat todennäköisesti aiheuttaneet merkittäviä ympäristövaikutuksia.Ruoppauksia tehtiin Vesijärven Laitialanselällä vuosina 2023–2025. Viranomaisille ilmoitetut ruoppaukset olivat vain murto-osa toteutuneista.Ensimmäisestä ruoppauksesta ilmoitettiin viranomaisille alle tuhannen neliömetrin laajuisena. ELY-keskuksen arvion mukaan vesikasvillisuutta poistettiin…

Puolta EU:n ja Britannian pinta-alasta on koetellut tänä kesänä poikkeuksellisen ankara kuivuus.Kuivuus vähentää satoja, vaurioittaa rakennuksia ja haittaa sisävesikuljetuksia. Vesivoiman tuotanto alenee ja ydinvoimalat kärsivät jäähdytysveden puutteesta.Ilmaston lämmetessä kuivuus pahenee, mutta veden kiertoliike myös tehostuu. Se lisää rankkasateita ja tulvia.Päästöjä vähentämällä pahimpia vaikutuksia voidaan vielä hillitä.Mitä yhteistä on ranskalaisilla omakotitaloilla, Romanian sähköntuotannolla ja Saksan talouskasvulla?Kaikki ovat joutuneet koetukselle Euroopan poikkeuksellisen kovan kuivuusjakson takia. Heinäkuun lopulla kuivuus koetteli puolta EU:n ja Britannian pinta-alasta.Kuivuusjakso ei ole kaikkien aikojen laajin. Vuonna 2018 kuivuudesta kärsi 54 prosenttia ja vuonna 2022 noin 60 prosenttia EU:n ja Britannian alueesta.Pelkkä pinta-ala ei kuitenkaan kerro tilanteen vakavuudesta. Kuluvan…