Mustasaaren päättäjiltä vaaditaan ratkaisua keskuskoulun Pilotin pitkäaikaisiin sisäilmaongelmiin.Suomenkielinen yläkoulu evakuoitiin keväällä parakkeihin. Oppilaat ja työntekijät ovat saaneet Pilotissa vakaviakin sisäilmaoireita.Kunnan mukaan aiemmat korjaukset eivät ole onnistuneet. Uusien tutkimusnäytteiden tuloksia odotellaan vielä.Kunta etsii väistötiloja ensi syksyksi. Opetuspäällikkö ei pidä Pilotin uutta väliaikaiskorjausta parhaana ratkaisuna.Pohjanmaalla sijaitsevan Mustasaaren keskuskoulun alun perin väliaikaiseksi opetustilaksi tarkoitettu Pilotti on ollut käytössä jo lähes 30 vuotta. Tiloja on remontoitu useaan otteeseen, ja tänä keväänä yli 200 opiskelijan suomenkielinen yläaste evakuoitiin parakkirakennukseen sisäilmaongelmien vuoksi.Nyt suomenkielisten oppilaiden perheiden mitta on täynnä.Mustasaaren kunnanhallitukselle on jätetty kaksi valtuustoaloitetta, joissa vaaditaan ratkaisua yläkoulu Pilotin sisäilmaongelmiin.Mustasaarelaisvaltuutettu Sanna Rahkon aloitteen mukaan kuluneen vuoden aikana…

Tohmajärven kunnallistalon alla oleva luola paljastui muutama vuosi sitten 11 000 vuotta vanhaksi maaperäluolaksi.Jääkauden synnyttämä luola on ainoa tunnettu, ehjänä säilynyt maaperäluola Suomessa.Tohmajärvi esittelee luolaa uudessa näyttelyssä ja toivoo siitä matkailun vetonaulaa.Tohmajärven kirkonkylällä Pohjois-Karjalassa on nähtävyys, jonka olemassaolo on kaikin tavoin poikkeuksellista.Kunnallistalon kellarin alla on 11 000 vuotta vanha jääkautinen maaperäluola, joka on säilynyt ehjänä näihin päiviin asti.Suomesta on aiemmin löydetty seitsemän vastaavaa luolaa, mutta ne ovat kaikki romahtaneet.Niin oli käydä myös Pohjois-Karjalassa Tohmajärvellä, mutta luolan pelasti sattumien ketju.Maaperäluola syntyi jääkauden aikanaYmpäristöasiantuntija Jukka Nykänen Pohjois-Karjalan maakuntaliitosta luonnehtii kunnallistalon luolaa huippuharvinaisuudeksi.Luola syntyi, kun jääkauden aikana maapeitteen alle hautautui jäälohkare.– Lohkareen päällä ollut jääkerros…

Tutkimme synnytyssairaaloiden määrän vähenemistä ja sen vaikutusta synnyttäjiin, hoitoalaan ja yhteiskuntaan. Etsimme synnyttäjiä ja hoitohenkilökuntaa kertomaan kokemuksistaan.Suomessa synnytyssairaaloiden määrä on vähentynyt ja resurssit pienentyneet viime vuosikymmeninä merkittävästi. Vielä vuosituhannen vaihteessa suomalaisia syntyi 41 sairaalassa ja terveyskeskuksessa, mutta vuonna 2025 sairaaloita oli jäljellä enää 25.Synnytysten hoidon kapasiteetti ja arki voivat vaihdella riippuen siitä, missä päin maata synnytys tapahtuu.Pääkaupunkiseudulla, jonne suurin osa synnytyksistä keskittyy, synnyttäjiä saattaa huolettaa mihin he mahtuvat synnyttämään ja onko hoitoa saatavilla riittävästi.Suurten asutuskeskusten ulkopuolella voi mietityttää esimerkiksi pitkä matka lähimpään synnytyssairaalaan.Keräämme tietoa siitä, miten muutokset näkyvät synnyttäjien kokemuksissa ja sairaaloiden arjessa. Tervetulleita ovat niin tuoreet kuin jo vuosia…

Muun muassa ADHD-lääkkeiden käyttö on monin­kertaistunut vuosina 2017–2025. Antibioottien käyttö on vähentynyt.Yhä useampi suomalaislapsi käyttää ADHD- ja masennuslääkkeitä, selviää Kelan ja Tampereen yliopiston selvityksestä. Hermostoon vaikuttavia lääkkeitä käyttävien osuus kasvoi 10,7 prosentista 15,5 prosenttiin vuosina 2017–2025.Tällaisia lääkkeitä ovat muun muassa ADHD- ja masennuslääkkeet sekä kipulääkkeet.ADHD-lääkkeenä käytettävän metyylifenidaatin käyttäjämäärä yli kolminkertaistui ja lisdeksamfetamiinin käyttö kasvoi yli kahdeksankertaiseksi.Aikaisemmin Suomessa määrättiin lapsille ADHD-lääkitystä vähän verrattuna muihin Pohjoismaihin. Nyt Suomi on vertailussa yksi suurimmista lasten ADHD-lääkkeiden käyttäjistä.Selvityksen mukaan kasvu kertoo muutoksista ADHD:n tunnistamisessa, hoitokynnyksessä ja palvelujen saatavuudessa.Antibiootteja käyttävien lasten määrä puolestaan on vähentynyt 29,8 prosenttista 23,7 prosenttiin vuosina 2017–2025.Kelan tutkimuspäällikkö Heini Kairin mukaan antibioottitilanne…

Lääkärit ilman rajoja -järjestö varoittaa ebolatartuntojen ”hälyttävästä kasvusta” Pohjois-Kivussa Kongon demokraattisessa tasavallassa.Kongo julisti 17. ebolaepidemian toukokuussa. Maailman terveysjärjestön mukaan yli 4 000 ihmistä on kuollut ja yli 8 000 ihmistä on saanut tartunnan pahimmilla leviämisalueilla.AFP

Karl Deisseroth, Peter Hegemann ja Georg Nagel saivat lääketieteen Nobelin optogenetiikasta.Menetelmä ohjaa geneettisesti muokattujen hermosolujen toimintaa valolla erittäin tarkasti.Se mullisti hermoverkkojen tutkimuksen, sanoo Helsingin yliopiston tutkimusjohtaja Eero Castrén.Ihmiskäyttö on vasta alussa. Lupaavin kohde on verkkokalvon rappeuman hoito.Nobelin lääketieteen palkinnon saivat tänä vuonna Karl Deisseroth, Peter Hegemann ja Georg Nagel. Palkinnon perusteena on tutkimus valolla ohjatuista ionikanavista ja optogenetiikasta.Helsingin yliopiston neurotieteen tutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Eero Castrén kertoo, että kolmikon löytöjen merkitystä lääketieteelle ei voi liioitella. Ymmärtääkseen sitä on lähdettävä perusteista.Ratkaisu löytyi levistäHermosolut toimivat siten, että ne aktivoituvat, lähettävät sähköisen impulssin naapurisoluihin ja muodostavat hermoverkkoja. Aiemmin tutkijat osasivat katkaista tätä signaalinvälitystä, mutta heillä…

Mediatietojen mukaan tapahtuma ei välttämättä muodosta sellaista uhkaa, että siitä tarvitsisi ilmoittaa.THL ei ole saanut virallista tietoa mahdollisesta keuhkoruttokuolemasta Siperiassa.Irkutskin kuvernöörin mukaan laboratorioteknikko kuoli keuhkokuumeeseen. Näytteistä ei löytynyt työhön liittyviä mikrobeja.Ruttoepäilystä pitää ilmoittaa WHO:lle vain, jos se täyttää vakavan tai kansainvälisen terveysuhan ehdot.Virallisia reittejä ei Suomeen ole tullut mitään tietoa Venäjällä mahdollisesti tapahtuneesta ruttokuolemasta, kertoo THL:n ylilääkäri Leif Lakoma.– Kaikki tieto perustuu mediatietoihin, kun paikalliset mediat ovat haastatelleet Venäjän viranomaisia, Lakoma kertoo.Viikonloppuna levisi venäläismedioiden kautta tieto, että Etelä-Siperiassa Irkutskin alueella laboratorioteknikko olisi kuollut epäiltyyn keuhkoruttotartuntaan, jonka hän olisi saanut rikkoutuneesta testiputkesta. Tiettävästi sen jälkeen naisen kanssa mahdollisesti tekemisissä olleet olisi…

Korkean riskin potilaat halutaan hoidon piiriin ja heille tarjotaan tukea elämäntapa­muutokseen.Pohjois-Karjalan hyvinvointialue Siun sote ottaa ensimmäisenä Suomessa työttömien terveystarkastuksiin mukaan verikokeen, jolla arvioidaan riskiä elintapasairauksiin.Asiakas käy ennen terveystarkastusta verikokeessa, jonka perusteella hänelle tehdään arvio sairastumisriskistä. Analyysissä arvioidaan riskiä sairastua viiteen yleiseen krooniseen sairauteen: sydäninfarktiin, aivoinfarktiin, tyypin 2 diabetekseen, krooniseen munuaistautiin ja rasvamaksatautiin.Jos asiakkaalla todetaan lievästi kohonnut tai korkea sairastumisriski, tehdään jatkosuunnitelma. Hänelle tarjotaan esimerkiksi tukea elintapamuutokseen.Tavoitteena on kohdentaa terveydenhuollon voimavaroja ennaltaehkäisevästi ja kustannustehokkaasti.Työttömien terveystarkastus on hyvinvointialueiden lakisääteinen palvelu, joka on asiakkaalle maksuton.

Oulun yliopistossa tehty tutkimus tuo esille lisääntyneen ahdistuneisuus- ja masennusriskin naisilla, joiden vaihdevuodet ovat alkaneet tavallista aikaisemmin.Oulun yliopiston tutkimuksessa havaittiin, että vaihdevuosiin tavallista aiemmin siirtyneillä naisilla esiintyi enemmän ahdistus- ja masennusoireita kuin samanikäisillä naisilla, joilla vaihdevuodet eivät vielä olleet alkaneet.Tutkijoiden mukaan tulokset korostavat mielenterveyden huomioimisen merkitystä etenkin silloin, kun vaihdevuodet alkavat tavallista nuorempana.– Psyykkisten oireiden tunnistaminen voi auttaa tarjoamaan naisille oikea-aikaista hoitoa ja tukea vaihdevuosien aikana, toteaa väitöskirjatutkija Tiia Saarinen Oulun yliopiston tiedotteessa.Tutkimuksessa oli mukana 46-vuotiaita naisia, jotka jaettiin kahteen ryhmään sen perusteella, olivatko vaihdevuodet jo alkaneet vai eivät. Luokittelu perustui hormonitasojen mittauksiin, tietoihin kuukautiskierrosta ja lääkeostoihin.Mukana oli yli 2600…

Aurinkoisena syyskuun aamuna taksi kurvaa Ylen Luovan talon pihaan. Takapenkiltä nousee vaivattomasti mustiin pukeutunut, kivikasvoinen hahmo.Huppu on vedetty äärimmilleen päähän ja isot aurinkolasit peittävät puolet kasvoista. Mies sytyttää tupakan ja siirtyy sivummalle.– Niko Saarinen, hän esittäytyy.Kyseessä on tv-tähti, josta liki jokaisella suomalaisella tuntuu olevan mielipide. Osa rakastaa, osa kavahtaa.Monet muistavat tänään 40 vuotta täyttävän Niko Saarisen edelleen Suomen Big Brotherista vuodelta 2008.Räiskyvä persoona herätti katsojissa suuria tunteita. Niin suuria, että BB-leima on pysynyt tiukassa.Big Brother ei kuitenkaan ollut Saarisen ensimmäinen esiintyminen televisiossa. Hänet nähtiin lastenohjelma Pikku Kakkosessa jo vuonna 1997.Ajattelin, etten ikinä tule näkemään tätä.Niko SaarinenOhjelmassa vierailtiin Uudenkaupungin Teatterin Saapasjalkakissa-näytelmän…