Naantalin Sukkakuja kertoo kaupungin elinkeinohistorian tiiviistä yhteydestä sukkiin.
Kuja on lyhyt ja piskuinen, mutta viis siitä. Kaupungin perinteiset villasukat on huomioitu kadunnimessä – ja syystä.
Naantali tunnetaan presidentin kesäasunnosta ja muumeista, mutta harvempi tietää, miten oleellisesti sukat liittyvät kaupungin historiaan.
Sukkakujan tarina alkoi vuonna 1438, kun Naantalin luostari perustettiin. Se oli ensimmäinen laitos Suomessa, jossa naiset saivat sivistystä.
Myös käsityöt kuuluivat nunnien päivittäiseen ohjelmaan. Se tarkoitti paitsi hienojen kirkkotekstiilien kirjomista, myös esimerkiksi aivan tavallisia sukkia.
Tai ei aivan tavallisia.
Suurin osa Naantalin ensimmäisistä birgittalaisnunnista tuli sääntökunnan emoluostarista Ruotsin Vadstenasta. Jälleen kerran länsinaapurista tuli kuuma uutuus; taito kutoa sukkiin kantapäät. Niitä ei ennen ollut Suomessa osattu tehdä.
Se oli tärkeä innovaatio, joka yhä edelleen hankaloittaa monen aloittelevan kutojan elämää.
Uudenlaiset sukat pelastivat Naantalin itsenäisyyden
Naantalin nunnat kutoivat sukkien lisäksi myös käsineitä myyntiin. He myös opettivat taitoja paikkakunnan asukkaille jo 1400-luvulla.
Kun Kustaa Vaasa kielsi Naantalin markkinat 1530-luvulla, Armonlaaksoksi kutsuttua kaupunkia uhkasi alamäki ja liittäminen Turkuun. Markkinat kun olivat olleet pienen kaupungin ainoita tulonlähteitä.
Sukista tuli kaupungin pelastus.
1600-luvulla sukkia ruvettiin käyttämään yleisesti. Kuuminta hottia olivat varsinkin polvipituiset sukat.
Nunnien opettamat naantalilaiset olivat jo konkareita sukankudonnassa ja kauppa alkoi käydä. Pian koko Naantali kutoi, niin naiset, miehet kuin lapsetkin. Kerrotaan, että jokainen talo oli sukkaverstas.
Kauppa kävi ja vienti veti. 1700-luvulla Naantalista lähti vientiin 20 000 sukkaparia vuodessa. Sukkia myytiin Suomen lisäksi Ruotsiin, Venäjälle, Baltian maihin ja Keski-Eurooppaan. Vienti jatkui aina 1800-luvulle asti.
Aurinkoiset Sukkamatamit
Nykyään Naantalin sukkaperinnettä vaalivat Naantalin Aurinkoiset Sukkamatamit ry. He osallistuvat erilaisiin tapahtumiin, näkyvät kutimineen katukuvassa ja opastavat kutomisen saloihin.
Yksi matamien projekteista on jo vuosia kudottu jättisukka, jolla Naantali halutaan Guinnessin ennätysten kirjaan. Sukkaa on nyt valmiina noin 13 metriä.
Mutta ne kantapäät.
Miksi niiden kutominen on monille niin hankalaa?
– Se vaatii keskittymistä ja kärsivällisyyttä, sanoo Anne Virtanen Sukkamatameista.
– Tänä päivänä meiltä ehkä puuttuu niitä molempia.
– YouTubesta löytyy hyviä videoita, joissa neuvotaan kantapään tekoa, vinkkaa puolestaan Sinikka Laine.
Toinen ikuisuuskysymys.
Kudotaanko sukkaa vai neulotaanko sitä?
– Kyllä meillä Varsinais-Suomessa kudotaan, sanovat Naantalin Aurinkoiset Sukkamatamit.
Kudotaan ja on kudottu.
Pakko todeta, että kyllä Naantalin Sukkakuja voisi pidempikin olla ja sijaita nykyistä paljon keskeisemmällä paikalla.
Lue myös: Strömsön helppo ohje aloittelijoille: yksinkertaiset sukat, joissa on vahvistettu kantapää
Katso video: Strömsö: Sukan kantapää
Lisää paikannimistä:
Lisää: Pulahtaisitko sinä Spitaalijärveen?
Lisää: Oletko koskaan miettinyt, mistä tulee Turun Pallivahan paikannimi?
Lisää: Surkeejärven nimen taustalla on tarina isonvihan aikaisista kammottavista väkivaltaisuuksista
Lisää: Voiko kukaan asua Kärpäsessä? Lahdessa se onnistuu
Lisää: Rakennan uutta Port Arthuria, sanoi suomalainen muurari sata vuotta sitten – näin outo paikannimi Turussa sai alkunsa
