Ilotulitteet jakavat mielipiteitä, mutta varmaa on, että tänäkin vuonna vuodenvaihteen juhlimista juhlistetaan räiskimällä raketteja taivaalle.
Raketit paukkuvat jälleen vuoden vaihtumisen kunniaksi, kuten asiaan monen mielestä kuuluu. 25 vuotta sitten ilotulitukset olivat erityisen näyttäviä, kun isossa osassa maailmaa juhlittiin kokonaisen vuosituhannen vaihtumista. Party like it’s 1999! kehotti yhdysvaltalaislaulaja Princekin jo 80-luvulla. Sen verran isosta juhlasta oli kyse.
Vuosituhannen vaihtuminen oli jännittävää aikaa: yhtäältä pelättiin, ymmärtävätkö tietokoneet uudesta 00-alkuisesta vuodesta mitään vai onko seurauksena maailmanloppu, toisaalta IT-buumi oli huipussaan, ja monella buumissa äkkirikastuneella oli varaa juhlia uuden vuosituhannen alkua mielin määrin.
Parikymmentä vuotta sitten juhlimiseen kuului olennaisena osana alkoholi. Alkoholia juotiin selvästi enemmän kuin nyt. Vuonna 2007 suomalainen joi keskimäärin yli kymmenen litraa puhdasta alkoholia vuodessa, kun viime vuonna määrä jäi alle yhdeksään litraan. Etenkin nuoret ovat vähentäneet alkoholilla läträämistä.
Juhliminen tuhdissakin humalassa oli tietyllä tapaa myös huolettomampaa kuin nykyisin: vaikka ensimmäiset kamerapuhelimet tulivat markkinoille heti vuosituhannen alussa (kuvanlaadussa ei tosin ollut kehumista), älypuhelimia saatiin odottaa vuoteen 2007 asti, kun Apple lanseerasi oman iPhonensa, ja harva viitsi ottaa kallista digikameraa kosteisiin illanviettoihin mukaan.
Nykyisen kaltainen sosiaalinen mediakin oli vuosituhannen alkuvuosina vasta nörttien märkä uni. Ei ollut Instaa, Facea, Tiktokia, Äxää tai Snappia. IRC-galleria sentään oli, sillä se perustettiin jo vuonna 2000, ja sinne käyttäjät latasivat kännikuviaankin niin halutessaan. Lataaminen oli kuitenkin selvästi työläämpää kuin nykyisessä somemaailmassa. Viinanhuuruisen juhlimisen lomassa ei siis tarvinnut ihan hirveästi pelätä, että arveluttavat kuvat päätyisivät someen kaiken kansan pällisteltäviksi.
Ilotulite on räjähde
Alkoholi ja ilotulitteet eivät ole hyvä yhdistelmä, mikä näkyi vuosituhannen alkupuolella etenkin silmävammoissa: uuden vuosituhannen juhliminen merkitsi noin kuuttakymmentä sairaalahoitoa vaatinutta silmävammaa. Meno oli muutenkin holtittomampaa kuin nykyään; esimerkiksi roomalaisen kynttilän nimellä tunnettuja käsissä pidettäviä ilotulitteita tupattiin ampumaan muita ihmisiä kohti.
Vammoista 90 prosenttia sattuu niille, jotka eivät käytä suojalaseja, totesi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin silmätautien ylilääkäri Tero Kivelä Helsingin Uutisten haastattelussa muutama vuosi sitten.
Vuonna 2009 ilotulitteita koskeva laki kiristyikin selvästi, kun isot raketit, kissanpierut ja roomalaiset kynttilät kiellettiin. Rakettien ampumisajaksi rajattiin klo 18–02, kun aiemmin niitä sai räiskiä uudenvuoden aamuun kello kuuteen asti. Suojalasit tulivat pakollisiksi, ja ilotulitteisiin tuli K-18-merkintä.
Ylitarkastaja Jonas Sjelvgren Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesista sanookin, että säädösten kiristyminen näkyy konkreettisimmin nimenomaan silmävammojen vähenemisenä: nykyisin silmävammoja on vuosittain 5–20. Yleensä ottaen rakettien ampuminen onkin varsin turvallista; Suomessa ammutaan vuosittain miljoonittain ilotulitteita. Suurin ongelma eivät olekaan esimerkiksi vialliset raketit, vaan ihmiset, jotka eivät noudata ohjeita, Sjelvgren muistuttaa.
Sjelvgrenin mukaan ilotulitteet jakavat ihmisiä varsin selvästi kahteen ryhmään: osa haluaisi kieltää niiden käytön kokonaan yksityishenkilöiltä, osan mielestä niiden käyttöön ei pitäisi nykyistä enempää puuttua. Muutama vuosi sitten eduskuntaan eteni jopa kansalaisaloite ilotulitteiden käytön tiukemmasta rajoittamisesta, mutta se hylättiin eduskunnan talousvaliokunnassa.
Vaikka eduskunta hylkäsikin kansalaisaloitteen, se edellytti selvityksen tekemistä siitä, miten ilotulitteiden turvallisuutta voitaisiin parantaa. Työ- ja elinkeinoministeriö tarttui toimeen ja tänä keväänä selvitys valmistui. Suuria lisärajoituksia ei esitetä, mutta ministeriökin korostaa, että kaikki ilotulitteet ovat vaarallisia, jos niitä käyttää huolimattomasti, ohjeiden vastaisesti tai esimerkiksi päihtyneenä. Ilotulitteen käyttäjällä on vastuu ilotulitteen käytöstä asianmukaisesti.
– Ilotulitteet ovat räjähteitä, Sjelvgrenkin muistuttaa.
Ilotulitukset eivät ole pelkästään uudenvuoden asia: Suomessa veneily- ja mökkeilykauden päätösjuhla Venetsialaiset on kuuluisa näyttävistä ilotulituksistaan, ja esimerkiksi Britanniassa 5. marraskuuta vietettävä Guy Fawkesin päivä on joulun yli jatkuvan ilotulituskauden alku. Ja mitä olisivat Bilbo Reppulin 111-vuotissyntymäpäivät olleet ilman Gandalfin järjestämää näyttävää ilotulitusta?
Mitä sinä ajattelet ilotulitteista? Onko sinulla ilotulitteisiin liittyviä muistoja? Voit keskustella aiheesta tämän jutun kommenttikentässä 30.12. klo 23.00 asti.
