Kainuun hyvinvointialueen ensihoitajat jännittivät yli vuoden, miten heidän työpaikalleen käy. Yt-neuvottelut jatkuivat valtakunnallisestikin katsottuna poikkeuksellisen pitkään.
Niiden päätteeksi 17 Kainuun hyvinvointialueen ensihoitajaa irtisanottiin, mutta heidät tarvittiinkin pian takaisin.
Irtisanomiset peruttiin, koska henkilöstötarve osoittautuikin arvioitua suuremmaksi.
Ensihoitajille tämä kaikki näyttäytyi pitkänä ja sekavana prosessina, joka jätti epäluottamuksen työnantajaa kohtaan. Hyvinvointialuejohtajakin myöntää, ettei tästä voi olla ylpeä.
Tämä juttu kertoo siitä, miksi näin kävi.
Yle on haastatellut kainuulaisia ensihoitajia. He eivät esiinny jutussa omilla nimillään, koska pelkäävät sen vaarantavan työpaikan.
Näin tapahtumat etenivät
Kainuun hyvinvointialueen ensihoito on ollut rahoituskriisissä alusta alkaen.
Ensihoidon kustannuksiin haettiin yli miljoonan euron vuotuista säästöä osaulkoistamisella ja siksi yt-neuvotteluihin päädyttiin. Ne alkoivat toukokuussa 2023.
Ensin neuvottelujen tavoitteena oli sopia ulkoistuksessa työnantajalle jäävän henkilöstön uudelleensijoittamisesta, mutta keväällä 2024 neuvotteluissa alettiin puhua irtisanomisista. 109 henkilöä koskeneet neuvottelut kestivät yli vuoden.
– Varmaan vuosi meni epätietoisuudessa, että mihin tämä johtaa ja ketä tämä koskee, sanoo yksi haastatelluista.
Näin pitkä yt-neuvottelu ei ole yleistä, sanoo Tehyn Kainuun hyvinvointialueen pääluottamusmies Tiina Törrö.
Yt-neuvottelut päättyivät heinäkuussa 2024.
Joulukuussa hyvinvointialue tarjosi 17 irtisanotuille mahdollisuutta irtisanomisen perumiseen. Hyvinvointialue perusteli tätä sijaistarpeen ja henkilöstötarpeen kasvuna.
Suurin osa irtisanotuista otti työn vastaan. Perustelu kuitenkin ihmetytti, sillä ensihoitajien mielestä henkilöstötarve oli sama kuin se oli yt-neuvotteluiden alettua. Ensihoitajista kyseessä oli virhe: irtisanomisten jälkeen huomattiin, etteivät tekijät riitä ja siksi heidät otettiin takaisin.
Vuoden lopussa sama valkeni hyvinvointialueelle, myöntää hyvinvointialueen johtaja Sami Mäenpää.
– Silloin meille tuli selkeä näkemys, etteivät aiemmat irtisanomisperusteet täyttyneet. Tarkastelimme kokonaisuutta uudelleen ja oli selvää, ettei ollut muuta tehtävissä kuin irtisanomisten peruminen.
Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että tilanne olisi pitänyt hoitaa paremmin
Mäenpää toimi yt-neuvottelujen aikaan akuuttihoidon ja pelastuspalveluiden toimialuejohtajana. Hän kertoo, että säästöjä tuli, vaikka irtisanomiset lopulta peruttiin – ei kuitenkaan niin paljon kuin oli tavoitteena.
– Osa säästöistä tuli siitä, että yöllistä valmiutta vähennettiin. Loppuosa säästöistä tuli ostopalvelusta, kun totesimme sen olevan halvempaa.
Mäenpää haluaa oikoa väärinkäsityksiä siitä, että pitkästä prosessista olisi aiheutunut lisäkustannuksia.
– Joka tapauksessa olisimme joutuneet maksamaan sijaisille samankaltaista palkkaa. Sijaiskustannukset korvautuvat nyt vakituisella henkilöstöllä.
Työntekijöiden mielestä työnantaja olisi voinut hoitaa tilanteen paljon paremmin. He toivovat, että heitä olisi kuunneltu prosessissa enemmän.
Pääluottamusmies Tiina Törrön mielestä neuvottelut olisi ollut hyvä saada maaliin nopeammin.
– Selkeyttä ja napakkuutta pitää saada tällaiseen prosessiin. Ei ole kenenkään etu, että työntekijät roikkuvat löysässä hirressä.
Hyvinvointialuejohtaja Mäenpää myöntää, että hänestäkin yt-neuvotteluiden pituus tuntui kohtuuttoman pitkältä:
Jälkikäteen ajateltuna hän jakaisi neuvotteluprosessin useampaan osaan, jotta se olisi sujunut nopeammin. Päätöksentekoon tuli matkan varrella myös oikaisuvaatimuksia, jotka hidastivat prosessia.
Kuitenkaan juridisesti neuvotteluissa mikään ei mennyt väärin, Mäenpää sanoo.
– Irtisanomiset olivat minulle kipeä paikka. Olin tyytyväinen, että ne saatiin lopulta peruttua.
Tulevaisuus pelottaa
Ensihoitajille tapahtumat jättivät jäljet, jotka eivät ole vielä parantuneet. Luottamuspulan lisäksi he kokevat, että tämä kaikki heikensi työilmapiiriä.
– Työrauha on täysin poissa. Työntekijöiden keskustelut ajautuvat aina vain siihen, miten huonosti asioita on hoidettu. Koko ajan on pelko siitä, mitä seuraavaksi tapahtuu.
Nyt työyhteisö pelkää, alkavatko uudet yt-neuvottelut pian ja ovatko he niiden piirissä.
Hyvinvointialuejohtaja pitää päivänselvänä, että yt-prosesseja voi tulla vuoden 2025 aikana. Hänen mukaansa olisi kuitenkin ”pähkähullua” pyrkiä henkilöstöstä eroon, sillä heistä on muutenkin pulaa. Osa ensihoidosta pysyy edelleen ulkoistettuna.
Onko sinulla juttuvinkki Ylen uutisiin?
Voit olla luottamuksella yhteydessä. Voit lähestyä meitä myös sähköpostilla: eevi.kinnunen@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta. Tietoja käsitellään vain journalistisessa tarkoituksessa.
