Hoikka tumma mies laulaa tekojään keskellä. Kamera työntyy iholle.
– Would you die tonight for love, kuolisitko tänä yönä rakkauden vuoksi? hän kysyy ja flirttailee häpeämättömästi katsojalle.
25 vuotta sitten aika moni oli valmis kuolemaan ja tekemään paljon muutakin tuon miehen vuoksi. Rakkausmetallin lähettiläs HIM oli juuri julkaissut tuoreimman sinkkunsa Join me in death, ja maailma tuntui lankeavan heidän ja ennen kaikkea laulaja Ville Valon jalkoihin.
HIM yhdisteli musiikissaan goottirockia, heavy metalia ja melodista rockia tavalla, joka oli tuolloin tuoretta ja erottui massasta. Heidän itse nimeämänsä love metal -genre yhdisti raskaita kitarariffejä ja rakkauden ja tuskan täyttämiä sanoituksia, mikä kosketti monia.
Yksi HIMin kosketuksen kokenut on oululainen Johanna Rytkönen, 36.
Rytkönen löysi HIMin teininä.
– Kaveri soitti minulle HIMiä, kun olin 12- tai 13-vuotias, mutta se ei ollut rakkautta ensi kuulemalta, Rytkönen muistelee. Rytkönen kuunteli tuolloin hieman eri genren musiikkia, kuten Britney Spearsia.
Nopeasti hän kuitenkin ihastui HIMiin.
– Hurahdin totaalisesti ja kuuntelin Gone with the sin -kappaletta tauotta.
Rytkönen kuvailee HIM-fanitustaan lähestulkoon uskonnolliseksi kokemukseksi: hän tapetoi huoneensa HIMin julisteilla, tutki sanoituksia ja kiinnitti niitäkin seinälle, ja kuunteli bändin levyjä joka päivä.
Valon sanoituksissa rakkaus ja kuolema ja uskonnollinen symboliikka kietoutuvat toisiinsa ja joku voisi pitää niitä jopa hieman melodramaattisina. Johanna Rytkönen myöntää tämän, mutta:
– Teini-Johannaan sanoitukset vetosivat, hän naurahtaa.
Myös Ville Valon karisma ja sävellykset vetosivat niin teini-Johannaan kuin moneen muuhunkin.
Juontaja, toimittaja Katja Ståhl seurasi HIMiä läheltä juuri ennen bändin maailmanlaajuista menestystä. Ståhl työskenteli 90-luvun lopussa levy-yhtiö BMG:ssä ja sai kuultavakseen HIMin demon. Demolla oli mm. cover-versio Chris Isaakin hitistä Wicked Game, ja kuunnellessaan HIMin versiota Ståhl oli sanalla sanoen vaikuttunut.
– No perkele, tämähän on aikamoinen, Ståhl muistelee ajatelleensa.
Ståhlille oli alusta asti ”omituisen selvää”, että HIMillä oli potentiaalia nousta kansainvälisestikin suureksi bändiksi. Ståhlin mukaan Ville Valo oli jo parikymppisenä hyvin määrätietoinen sen suhteen, millaista musiikkia hän haluaa tehdä, ja taiteellista kunnianhimoa nuorukaisella riitti.
– Olin joskus Teatron hevi-illassa katsomassa HIMiä, ja mietin, että Ville Valo on tuhat kertaa karismaattisempi kuin muut esiintyjät yhteensä.
Aikamoista oli HIMin menestys myös maailmanlaajuisesti, kun ovet oli saatu auki. Esimerkiksi Saksassa Join me singahti listojen kärkeen, ja HIM alkoi kiertää ahkerasti myös Suomen ulkopuolella.
Valon palvontaa
Ensimmäiselle HIMin keikalle tuolloin Viialassa asunut Rytkönen pääsi 14-vuotiaana. Keikka oli Turussa.
– Jonotettiin kaverin kanssa 12 tuntia, koska haluttiin olla ekana jonossa. Ei me edes oltu ekoja vaan tokana, Rytkönen nauraa.
Itse keikasta muistikuvat ovat aika hatarat, koska tuntikausien jonotus syömättä ja juomatta ja käymättä vessassa teki sen, että Rytkönen oli hyvin väsynyt itse keikalla. Sen hän kuitenkin muistaa, miten jännittävää oli odottaa Ville Valoa lavalle.
Rytköselle HIM henkilöityykin nimenomaan Ville Valoon. Rytkönen miettii nyt, että hänen ihastumisensa Valoon läheni jopa epätervettä palvontaa; salasananakin hän käytti pitkään Ville Valon syntymäpäivää (ei toki enää).
– Kukaan ei noussut samalle jalustalle kuin Ville, Rytkönen toteaa.
HIM teki historiaa Yhdysvalloissa
Vuosituhannen alussa musiikkivideoita tai livekeikkoja ei pystynyt katsomaan netistä yhtä helposti kuin nyt, joten bändien esiintymiset televisiossa olivat kallisarvoisia kokemuksia.
Rytkönen muistelee, miten HIM oli mukana musiikkiohjelma Jyrkissä promotessaan Deep Shadows and Brilliant Highlights -levyä vuonna 2001. Hän halusi luonnollisesti nauhoittaa ohjelman videokasetille, niin kuin tuolloin tapana oli. Kun hän sitten laittoi VHS-kasetin nauhuriin katsoakseen HIMin esiintymisen, pettymys oli valtava.
– Huusin niin lujaa, että isä pelkäsi jotain tapahtuneen minulle. Olin unohtanut laittaa oikean kanavan nauhuriin, joten HIMin keikan sijaan kasetilla oli viittomakielinen jumalanpalvelus.
HIM oli uransa huipulla 2000-luvun puolivälissä kun heidän levynsä Dark light myi kultaa Yhdysvalloissa. Saavutus, johon yksikään toinen suomalaisbändi ei ole pystynyt. Ilmassa oli kuitenkin huolestuttavia merkkejä. Katja Ståhl muistelee New Yorkissa ollutta keikkaa, joko vuonna 2004 tai 2005.
– Ville oli aivan sekaisin ja häipyi kesken keikan Bam Margeran (Valon ystävä ja Jackass-ryhmästä kuuluisuuten noussut televisiotähti) jonnekin sivuhuoneeseen vetämään ties mitä.
Myös Rytkönen muistaa olleensa keikalla, jolla Ville Valo oli niin päihtynyt, että se vaikutti hänen esiintymiseensä. Valo hakeutuikin katkaisuhoitoon vuonna 2007.
HIM jatkoi vielä vuoteen 2017 asti, ja vihoviimeinen keikka Tavastialla päättyi Tapio Rautavaaran Siniseen uneen, yhteen Valon lempikappaleista.
Kiitos, äiti ja isä – ja Ville
Rytkönen kiittää vanhempiaan siitä, että he suhtautuivat hyvin ymmärtäväisesti tyttärensä HIM-fanitukseen. He ostivat levyjä, veivät keikoille ja taiteellisesti lahjakas äiti tuunasi jopa nahkatakkeja HIMin logoilla.
– Sain rippilahjaksi vanhemmilta HIMin ekan EP:n. Äiti oli bongannut sen Huuto.netistä, ottanut yhteyttä myyjään ja kertonut, että levy pitäisi saada lapselle rippilahjaksi. Myyjä oli niin vaikuttunut, että myi EP:n suoraan äidille, Rytkönen kertoo.
EP 666 Ways to love: Prologue on tätä nykyä Rytkösen tärkein HIM-levy. Kyseisiä EP-levyjä on maailmassa vain 500 kappaletta. (EP on lyhenne sanoista Extended Play. EP-levyllä on enemmän kappaleita kuin single-levyllä, mutta vähemmän kuin kokonaisella levyllä, eli yleensä 4 – 6 kappaletta.)
Pysyvänä muistona HIMistä ovat myös käsissä olevat kaksi tatuointia: heartagram ja egyptiläinen liekkisymboli, jonka hän bongasi Deep Shadows and Brilliant highlights -levystä.
Rytkönen kuuntelee edelleen HIMiä. Lempikappale nykyään on Bury me deep inside your heart Razorblade Romance -levyltä.
– Siinä on superkauniit sanat ja se on hidas. Siinä on HIMin ydin, Rytkönen pohtii.
Hän myös käy soolourallaan menestyvän Valon keikoilla, nyt isänsä kanssa.
Harmikseen Rytkönen ei ole koskaan tavannut Valoa henkilökohtaisesti, mutta jos niin kävisi, hän haluaisi ennen kaikkea kiittää Valoa musiikista, joka on auttanut ja auttaa edelleen vaikeina hetkinä eteenpäin.
– Jos sattuu jotain ikävää, voi velloa siinä hetken, laittaa HIMin soimaan ja ottaa lasillisen viiniä.
Fanititko sinä HIMin musiikkia tai Ville Valoa? Voit keskustella HIM-muitoista tämän artikkelin kommenttikentässä 28.10. klo 23.00 asti.
