Lappajärven tilanne on huolettanut pitkin kesää Etelä-Pohjanmaalla. 10 vuotta sitten alueelle levisi vieraslaji, joka söi elintilan kotoperäiseltä jokiravulta.
Etelä-Pohjanmaan rapukannat ovat romahtaneet. Yhtenä syynä on rapurutto.
Rapurutto levisi aikanaan maakunnan vesiin muista vesistä siirrettyjen mertojen mukana.
Alueen raputilanteeseen on vaikuttanut vahvasti myös vieraslaji täplärapu. Luvattomasti siirretyt ruttoa kantavat täpläravut ovat edistäneet rapuruton leviämistä entisestään.
Ne ovat syrjäyttäneet esiintymisalueillaan suomalaisen luonnon alkuperäislajeihin kuuluvan jokiravun.
Maakunta tunnettiin vuosikymmeniä sitten aktiivisena ravustusalueena, mutta nykyään alueella ei juuri ravusteta.
Vielä 50–70 vuotta sitten kalastajat saivat ravustamalla osan elannostaan. Nyt Suomen kotoperäinen jokirapu on kaikonnut Etelä-Pohjanmaan vesistöistä.
Ammattikalastaja Sampo Savola kertoo videolla, että haaviin ei ole tänä kesänä jäänyt täplärapua eikä jokirapua.
Etelä-Pohjanmaan kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Marko Paloniemen mukaan maakunnan vesistöissä vanhoista jokirapukannoista on enää vain rippeet jäljellä.
– Vielä tänäkin päivänä papat muistelevat, miten mopoja on ostettu jokirapusaaliilla, Paloniemi tokaisee.
Jokirapujen katoon on vaikuttanut myös vesien laadun heikentyminen, happamoituminen ja kiintoainekuormitus.
Täplärapu on todettu haitalliseksi vieraslajiksi. Sitä istutettiin 60-luvulta alkaen Suomen vesistöihin siinä toivossa, että rapukannat lähtisivät nousuun.
Nykyisin sen istuttaminen on kiellettyä.
Etelä-Pohjanmaalla tuoreimpia täplärapuhavaintoja on tehty Lappajärven lisäksi Kyrönjoessa Isossakyrössä sekä Seinäjoessa.
Tuotiin kumipyörillä
Lappajärvi on ollut Ähtävänjoen lisäksi yksi maakunnan parhaimmista ravustusjärvistä, mutta täplärapu levisi 12 vuotta sitten myös Lappajärveen.
Vuonna 2020 järvellä tehtiin koeravustus, jonka tulokset olivat odotetun mukaiset: kanta ei ole laskenut vaan päin vastoin, täplärapujen määrä oli lisääntynyt kuuden vuoden aikana järvessä.
– Se oli oletettava tulos, mihin kanta olisi hävinnytkään, Marko Paloniemi toteaa.
Paloniemen mukaan koeravustuksessa järvestä nousi ainoastaan pari jokirapua. Suunta on Paloniemen mielestä huono.
– Luultavasti ajansaatossa täplärapu syrjäyttää suomalaisen jokiravun Lappajärvellä, hän toteaa.
Täplärapu pääsi leviämään sinne Paloniemen sanoin kumipyörillä eli ihmisen kuljettamana.
Videolla kerrotaan, kuinka Lappajärven tila koetaan niin huolestuttavaksi, että alueella mietitään uutta patokapinaa.
Järven tila huolestuttaa
Tänä kesänä Lappajärven tila on muutenkin huolestuttanut Etelä-Pohjanmaalla.
Järven vedenpinta on 25 senttiä keskimääräistä matalammalla. Tilanne on poikkeuksellinen.
Lappajärvi ja sen ympäryskunnat Evijärvi, Alajärvi ja Vimpeli ovat alkaneet miettiä toimia, jotta tilanne saataisiin järvellä hallintaan eivätkä seuraukset olisi tuhoisat.
Liian alhainen vedenpinta voi lisätä leväkukintoja ja pahimmillaan kalakuolemia.
Ammattikalastaja Sampo Savola käy viikoittain järvellä. Matala vedenpinta on vaikuttanut kalastajan arkeen, mutta silti Savola näe tilannetta vielä kriittisenä.
– Kyllä se vaikeuttaa kulkemista matalammilla alueilla, Savola sanoo.
Kalastaja näkee, että järven tila on vedenpintaa lukuun ottamatta kohentunut vuosien aikana.
– Viemäröinti on parantunut eikä järveen johdeta enää mitään ja maatalouden päästöt ovat varmasti vähentyneet, Savola toteaa.
Savola näkee yhden ratkaisun vedenpinnan tilanteen helpottamiseksi.
– Sillehän ihminen ei voi mitään, jos talvi on vähäluminen. Tänä keväänä olisi voinut kuitenkin aiemmin jo vähentää juoksutusta Halkosaaren padolla. Jos juoksutusta olisi laitettu kuukautta aiemmin pienemmälle, se olisi ehtinyt kerätä sulamisvettä järveen, Savola summaa.
