Maahanmuuttovirasto on myöntänyt turvapaikan vain muutamille venäläisille, jotka ovat perustelleet kansainvälisen suojelun tarvetta sotaan joutumisen uhalla.
Venäläinen turvapaikanhakija Sviatoslav Parshikov, 31, selaa paksua paperinippua Loimaan Hirvikosken kirjastossa.
Paperit ovat kirjeitä Maahanmuuttovirasto Migriltä, joka on lykännyt turvapaikkapäätöksen antamista Parshikovin kohdalla jo kolme kertaa.
Paikalla on myös kolme muuta samanlaisessa tilanteessa olevaa, Loimaalla oleskelevaa venäläistä turvapaikanhakijaa.
Turvapaikkahakemuksen käsittely saa lain mukaan kestää enintään kuusi kuukautta, mutta sitä on mahdollista venyttää korkeintaan 21 kuukauteen hakijan lähtömaan epävarman tilanteen takia.
Parshikov hakee Suomesta turvapaikkaa muun muassa Venäjän liikekannallepanon takia, satojen muiden venäläismiesten tavoin. Hän on odottanut turvapaikkapäätöstä nyt yli kaksi vuotta.
– Tämä on oikeusloukkaus, joka rikkoo lakia ja tuntuu venäläisten syrjimiseltä. Olen surullinen ja stressaantunut, Parshikov kuvailee tuntojaan.
Viimeisimmässä, heinäkuussa päivätyssä kirjeessä Migri arvioi pystyvänsä antamaan ratkaisun Parshikovin hakemukseen marraskuun loppuun mennessä.
Yli 1 300 turvapaikkahakemusta
Maahanmuuttovirasto ei tilastoi turvapaikkahakemusten perusteita.
Venäläisten turvapaikkahakemuksissa liikekannallepano eli uhka asepalvelukseen joutumisesta on kuitenkin ollut yleisimmin esitetty syy suojelun tarpeelle viimeisen kahden vuoden ajan.
Useimmiten hakemuksissa on myös muita syitä, Migrin kansainvälisen suojelun osaston prosessiasiantuntija Lauri Roikonen kertoo sähköpostitse.
Hakemusten käsittelyajat ovat joissain tapauksissa venyneet yli kahteen vuoteen, koska Migri odotti pitkään Euroopan unionin turvapaikkaviraston valmistelemaa liikekannallepanoa ja asepalvelusta koskevaa linjausta venäläisten hakemusten käsittelyyn. Sitä ei kuitenkaan koskaan tullut.
Näin ollen Migri on pystynyt arvioimaan Venäjän liikekannallepanon vaikutusta suojelun tarpeeseen vasta viime keväästä lähtien.
Lisäksi eri hakijoiden tilanteen yksilöllinen arvioiminen suhteessa pakolliseen asepalvelukseen ja Ukrainan sotaan on Migrin mukaan monitahoinen kysymys.
Maahanmuuttovirasto priorisoi parhaillaan nimenomaan pisimpään käsittelyssä olleiden turvapaikkahakemusten ratkaisemista.
Pelkkä liikekannallepano ei kuitenkaan ole yleensä riittänyt turvapaikan saamiseen Suomesta.
Tällä perusteella venäläisille on annettu tähän mennessä Migrin arvion mukaan vain yksittäisiä myönteisiä turvapaikkapäätöksiä.
Oikeusasiamies käsittelee yhdeksää kantelua
Eduskunnan oikeusasiamiehen kansliassa on parhaillaan vireillä yhdeksän kantelua Venäjän kansalaisten laatimien turvapaikkahakemusten pitkittyneistä käsittelyajoista.
Yksi niistä on Sviatoslav Parshikovin laatima. Hän odottaa turvapaikkapäätöstä edelleen päällisin puolin kärsivällisesti, koska muuta vaihtoehtoa ei ole.
Hermot ovat silti kovalla koetuksella.
– Tulevaisuus on täysin hämärän peitossa. En pysty kunnolla ajattelemaan edes huomista. Pakko on vain yrittää jaksaa, toivo elää.
Oleskelu turvapaikanhakijana vieraassa maassa on hankalaa muun muassa siksi, että pankkitilin avaaminen ei onnistu. Näin ollen käytössä ei myöskään ole pankkikorttia, saati monessa paikassa tunnistautumiseen tarvittavia pankkitunnuksia.
Muita vaihtoehtoja kuin loppuelämää Suomessa Parshikov ei osaa tai halua edes ajatella.
– Jos se ei onnistu, en tiedä, mitä teen.
Haastateltavien nimet ovat muodossa, jota he itse käyttävät Suomessa.
