Etelä-Pohjanmaalla Metso-jonossa on 161 hakemusta, Pohjanmaalla 76 ja Keski-Pohjanmaalla 49.
Vapaaehtoinen Metso-metsiensuojeluohjelma on saamassa jatkoa vuoteen 2040 asti, mutta rahoituspula uhkaa suojelutavoitteiden toteutumista.
Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla on tällä hetkellä 286 hakemusta jonossa, mutta alueelle käytettäväksi suunniteltu noin 1,5 miljoonan euron rahoitus riittää vain murto-osaan hakemuksista.
Ministeriön asettamana tavoitteena on suojella tänä vuonna 300 hehtaaria metsää Metso-ohjelman kautta Etelä-Pohjanmaan elinvoimakeskuksen eli kolmen pohjalaismaakunnan alueella. Rahoitus riittää kuitenkin käytännössä vain noin 200 hehtaariin.
– Täysin riittämätönhän se rahoitus on joka tapauksessa ympäri Suomea, sanoo Etelä-Pohjanmaan elinvoimakeskuksen luonnonsuojeluasioista vastaavan ryhmän päällikkö Vesa-Pekka Simula.
Elinvoimakeskuksen alueen hakemuksista suurin osa, 161 kappaletta, tulee Etelä-Pohjanmaalta. Pohjanmaan osuus on 76 hakemusta ja Keski-Pohjanmaan 49. Hakemuksia tulee viikoittain lisää.
Puun korkea hinta syö rahoja
Yksi syy rahoituspulaan on puun hinnan voimakas nousu. Metso-suojelun korvaussumma vastaa puuston arvoa, joten samalla summalla saa suojelun piiriin aiempaa vähemmän metsää.
– Tarkoitus on ruveta hakemuksista nyppimään rusinat pullasta, kun ei rahatilanne riitä missään nimessä toteuttamaan kaikkia, Simula sanoo.
Edellinen Metso-kausi päättyi viime vuoden lopussa, mutta uutta kautta on kaavailtu jo pitkälle. Metso-ohjelma nauttii laajaa poliittista tukea sekä teollisuuden että metsänomistajien keskuudessa.
Tällä hetkellä Etelä-Pohjanmaalla on suojeltu metsää kaikkiaan lähes 38 000 hehtaaria, siitä vajaat 3 000 hehtaaria on Metson kautta. Pohjanmaalla on suojeltu reilut 30 000 hehtaaria, Metson kautta vähän päälle 2 000 hehtaaria. Keski-Pohjanmaalla on suojeltu liki 39 000 hehtaaria, josta Metson kautta tuhat hehtaaria.
Korvaus on verovapaa
Metso-ohjelman houkuttelevuutta lisää se, että suojelukorvaus on täysin verovapaa yksityisille maanomistajille. Jos metsänomistaja sen sijaan kaataa puita omasta metsästään ja myy ne, veroa menee 30–34 prosenttia hakkuutulosta.
Suojelukorvauksen suuruus perustuu puun kuutiomäärään eri puulajien hinnan mukaan. Lähtökohta on siis sama kuin hakkuutulossakin.
Avohakkuiden taloudelliset rasitteet, kuten suunnittelu-, muokkaus-, istutus-, taimikonhoito- ja ensiharvennuskulut jäävät suojeluvaihtoehdossa kokonaan pois.
Suojelualueella maanomistajan kanssa sovitaan tarkkaan, mitä alueella saa tehdä ja mitä ei.
– Pääsääntöisesti kaikki mahdollinen kielletään, mutta jokamiehenoikeudet ja voimassa olevat oikeudet säilyvät. Metsästys on varmaan yleisimpiä sallittavia asioita, ehkä myös joku maanomistajan laavu. Ennallistamisasiat sallitaan tietysti aina, Simula selvittää.
Pysyvä Metso-suojelu on vapaaehtoista, ja sen voi saattaa vireille ottamalla yhteyttä elinvoimakeskukseen. Yhteydenotto ei sido maanomistajaa mihinkään, ja elinvoimakeskuksen palvelu on ilmaista.
Näin kouvolalainen maatalousyrittäjä Mikko Hannonen kertoi viime kesänä Metso-ohjelmasta:
