Elinvoimakeskuksen esitys kalastusrajoituksista saimaannorpan suojelemiseksi ei kiellä verkkokalastusta heinäkuussa.
Itä-Suomen yliopiston yliopistotutkija Mervi Kunnasranta kritisoi Itä-Suomen elinvoimakeskuksen saimaannorpan suojelemiseksi tekemää kalastusrajoitusten valmistelutyötä.
Elinvoimakeskuksen valmistelemassa esityksessä verkkokalastuskielto pysyy entisellään huhtikuun puolivälistä kesäkuun loppuun. Maa- ja metsätalousministeriö lähetti viime viikolla lausuntokierrokselle esitykseen perustuvan asetusluonnoksen.
Norppatutkijat ja Metsähallituksen erityisasiantuntija Miina Auttila kritisoivat esitystä Helsingin Sanomissa. Auttila nostaa jutussa esiin esimerkiksi sen, että esityksessä saimaannorppaa kutsutaan alalajiksi, vaikka se määriteltiin omaksi lajikseen kesällä 2025.
Kalastusrajoitusten valmistelutyöhön osallistuneen Itä-Suomen elinvoimakeskuksen kalatalousasiantuntija Teemu Hentisen mukaan kyseessä on inhimillinen virhe, joka on jäänyt valmiiseen esitykseen. Esityksen valmistelu aloitettiin keväällä 2025, jolloin saimaannorppaa ei vielä oltu määritelty omaksi lajikseen.
Heinäkuu kiistakapulana
Saimaan kalastusrajoituksista säädetään viideksi vuodeksi kerrallaan. Nykyinen asetus päättyy huhtikuun puolivälissä.
Kunnasrannan mukaan esityksessä luodaan virheellinen käsitys siitä, että esityksen linjauksista olisi keskusteltu laajasti eri asiantuntijoiden ja sidosryhmien kesken.
Viisi vuotta sitten ympäristöjärjestöt, Metsähallitus ja Itä-Suomen yliopisto jättivät silloiseen esitykseen eriävän mielipiteen ja ehdottivat jo tuolloin heinäkuun verkkokalastuksen kieltämistä.
– Norpat kuolevat heinäkuussa pääasiassa vapaa-ajankalastajien verkkoihin, Kunnasranta toteaa.
Hän toivoo, että lainsäätäjä kiinnittäisi enemmän huomiota kaupallisen kalastuksen mahdollistamiseen. Tässä isossa roolissa olisi norppaturvallisen kalastuksen tukeminen.
Elinvoimakeskus haluaa ympärivuotisen kiellon laajentamista
Heinäkuu on yksittäisenä kalastuskuukautena suosituin. Verkkokalastuksen salliminen heinäkuussa on Hentisen mukaan tärkeää myös esimerkiksi kotimaisen kalan käytön edistämisen ja vesialueen omistajien oikeuksien kannalta.
Hän myöntää, että heinäkuun verkkokalastuskiellolla estettäisiin muutaman norpan kuolema.
Koko viime vuonna verkkoihin tiedetään kuolleen kuusi norppaa. Todellinen määrä on tutkijoiden mukaan jopa kolminkertainen.
Ympärivuotisten verkkokalastuskieltojen laajentaminen on Hentisen mukaan tehokkaampi tapa suojella norppia. Esityksessä ympärivuotinen kalastusrajoitus laajenisi noin kymmenellä prosentilla.
Hentinen korostaa, että vesialueen omistajat ja paikalliset ihmiset pitää saada sitoutumaan norpansuojelutyöhön. Esimerkiksi keinopesiä ei voi sijoittaa alueelle, jos vesialueen omistajat eivät anna siihen lupaa.
– Suurin asia saimaannorpan suojelutyössä on se, miten yhteistyössä ja luottamuksessa jatkossa onnistutaan. Mielestäni tällaiset irtiotot eivät paranne luottamusta ja yhteistyötä, Hentinen toteaa ja viittaa norppatutkijoiden kritiikkiin.
Halu suojella norppaa
Kunnasrannan mukaan esityksessä ei tuoda esille vahvaa paikallista ja kansallista halukkuutta suojella norppaa kalastusrajoituksilla. WWF:n kyselytutkimuksen mukaan 64 prosenttia Saimaan alueen asukkaista kannattaa verkkokalastuskiellon jatkamista heinäkuun loppuun.
Hentinen muistuttaa, että esityksen tarkoitus ei ole määritellä saimaannorpan suojelutavoitteita uudelleen, vaan tarkastella suojelun ja kalastuksen yhteensovittamista.
2000-luvulla saimaannorpan kanta on kasvanut noin 240 yksilöstä noin 530 yksilöön. Nykyiset suojelutoimet ovat siis Hentisen mukaan toimivia.
Kuultiinko asiantuntijoita?
Kunnasrannan mukaan elinvoimakeskus valmisteli esitystä aiempaa suljetummin.
Kunnasranta ihmettelee erityisesti sitä, miksi Metsähallituksen norppa-asiantuntijoita ei kuultu asetusluonnoksen valmistelussa.
– Taustamuistioista tulee esille valtaosin kalapuolen näkökulma, Kunnanranta sanoo.
Hentisen mukaan Metsähallituksen edustajat ja norppatutkijat osallistuivat neljään kuulemistilaisuuteen, joita pidettiin ympäri Saimaan aluetta.
Kuulemistilaisuuksien lisäksi norppien kalanpyydyskuolleisuutta käsiteltiin ympäristöministeriön asettamassa saimaannorpan asiantuntija- ja seurantaryhmässä.
Toimittaja Minna Pyykkö selvitti, mikä tekee saimaannorpasta oman itsenäisen lajinsa. Haastattelussa Helsingin yliopiston akatemiaprofessori Jukka Jernvall, tutkimusjohtaja Petri Auvinen ja yliopistonlehtori Ari Löytynoja.
