Moni ammattikuljettaja uupuu työssään, ja syynä siihen on alan rakenteelliset ongelmat. Näin sanoo Auto- ja kuljetusalan työntekijäliiton (AKT) työsuojelutoimitsija Pasi Ritokoski.
Näin kävi esimerkiksi rekkakuskina työskenneelle Leenalle, jonka tilanteesta Yle kertoi aiemmin.
Leena kertoi, että alalla toistuvia ongelmia ovat esimerkiksi ylipitkät työpäivät ja lakisääteisten lepoaikojen laiminlyönti.
– Monta kertaa mietin, minkä raajan katkaisisin, ettei tarvitsisi mennä töihin.
Myös Ritokoski allekirjoittaa samat ongelmat.
– Tavara pitää saada perille määrätyssä aikaikkunassa ja jos näin ei ole, siitä voi tulla yritykselle rahallista sanktiota jopa satoja euroja. Siksi työntekijälle voi tulla tunne, että nyt on mentävä, vaikka kaiken järjen mukaan pitäisi stopata ja ottaa vaikka pienet unet.
Ritokosken mukaan monessa kuljetusalan yrityksessä kalusto on huonokuntoista ja palkanmaksussa on ongelmia.
– Lisiä ja ylityökorvauksia jää liian usein maksamatta.
Näistä on kokemusta myös Leenalla. Alan ongelmallisuus ja siitä kuormittuminen johti lopulta siihen, että hän jäi sairauslomalle. Useampi lääkäri totesi hänet työkyvyttömäksi muun muassa itsetuhoisuuden ja masennuksen vuoksi.
Hän ei kuitenkaan ole oikeutettu sairauspäivärahaan, koska Kelan mielestä hän on kykenevä tekemään työtään.
– Leenan tilanne ei ole ainutlaatuinen. Olen nähnyt esimerkiksi tapauksia, joissa uniapneaa sairastava on Kelan mielestä työkykyinen, vaikka lääkäri olisi ollut eri mieltä, Ritokoski kertoo.
SKAL ei tunnista rakenteellisia ongelmia
Kuljetusyritysten edunvalvontajärjestö SKAL:in edunvalvontajohtaja Ari Herralan mielestä on hyvin huolestuttavaa, että Kela pitää henkilöä, jolla on itsetuhoisia ajatuksia, kykenevänä autonkuljettajan työhön.
– Tuollaisessa tilanteessa ei missään nimessä ole kykenevä ajamaan raskasta kalustoa.
Herrala painottaa, että lääkäreillä on ilmoitusvelvollisuus poliisille, jos henkilö on sellaisessa kunnossa, ettei pysty toimimaan kuljettajana.
Herrala ei kuitenkaan tunnista AKT:n Ritokosken ja Leenan kuvailemia kuljetusalan ongelmia tai kuljettajien lisääntynyttä uupumista.
– Aina löytyy tietysti joku, joka ei noudata vaatimuksia ja säädöksiä. Mutta ajo- ja lepoaikasääntelyn valvonta on sellaista, että niitä ei voi rikkoa jatkuvasti, Herrala sanoo.
Poliisi valvoo raskaan liikenteen ajo- ja lepoaikoja. Esimerkiksi helmikuussa 2026 se tarkasti viiden päivän aikana 1 302 raskasta ajoneuvoa. Poliisi totesi valvonnassa yhteensä 150 ajo- ja lepoaikarikkomusta.
– Se saattaa kuulostaa suurelta, mutta rikkomusten taustalla voi olla joku hyvinkin vähäinen asia, kuten muutaman minuutin ylitys ajoajassa.
Herrala ei myöskään allekirjoita väitettä, että kuljetusalalla olisi merkittävästi huonokuntoista kalustoa.
– Enemmän ongelmia on teiden kunnossa.
Ammattikuskit piilottelevat ongelmiaan ajokortin menettämisen pelossa
Autonkuljettajien ongelmat työssä jaksamisessa näkyvät Ritokosken mukaan esimerkiksi työkyvyttömyyseläke- ja kuntoutushakemusten määrän lisääntymisenä.
Se on osaltaan seurausta kuluttavasta työstä, mutta siihen vaikuttaa Ritokosken mielestä myös terveydellisten ongelmien ennaltaehkäisyn puute.
– Moni alan yritys ei tarjoa työntekijöilleen laajempia työterveyspalveluita. Tai jos tarjoaa, säännöllisiä terveystarkastuksia ei välttämättä tehdä. Siksi moni terveydellinen ongelma huomataan vasta, kun tilanne on todella vakava.
Ammattikuljettajat saattavat Ritokosken mukaan myös piilotella terveydellisiä ongelmiaan sen pelossa, että ammattiajokortti otetaan pois.
Se voi osaltaan vaikuttaa siihen, että autoa ammatikseen ajava ei hakeudu lääkärille.
– Sen takia terveyteen liittyviä asioita pitäisi hoitaa ennakoivasti. Ei vasta silloin, kun ollaan riittävän syvällä.
