Biokaasun tuotannossa syntyvä hiilidioksidi alkaa korvata betonin valmistuksessa sementtiä, joka on suuri päästölähde.
Vessan vetäminen tai biojätteen lajittelu voi olla pian ensimmäinen askel ympäristöystävällisemmän betonin valmistuksessa. Auris Energia on nimittäin päättänyt hankkia Mäntsälän biokaasulaitokseensa laitteiston, joka ottaa talteen hiilidioksidia betonitehtaille myytäväksi.
– Jos meillä on hiilidioksidipäästö, joka saadaan talteen ja siitä tehdään jotakin hyödyllistä, niin se on aina ilmaston kannalta upea juttu, VTT:n tutkimustiimin päällikkö Lauri Kujanpää sanoo.
Biokaasulaitos on jo kuuden vuoden ajan syönyt biojätteitä ja tuoreen laajennuksen jälkeen myös jäteveden puhdistamojen lietettä.
Näistä raaka-aineista laitos on valmistanut lannoitetta pelloille ja biokaasua maakaasuverkkoon. Tuotannossa syntyy myös hiilidioksidia, joka on tähän saakka päätynyt taivaalle.
Ensi vuoden alusta alkaen biokaasulaitoksen hiilidioksidi otetaan talteen ja kuljetetaan betonitehtaille Joensuuhun ja Hollolaan. Tehtailla hiilidioksidi sitoutuu osaksi betonia, josta tehdään esimerkiksi pihalaattoja suomalaisen Carbonaiden teknologialla.
Hiilidioksidilla voidaan korvata parikymmentä prosenttia betonia kasassa pitävästä sementistä, jonka tuotannosta syntyy suuret päästöt.
Ensimmäiset vuodet betonitehtailla käytettävä hiilidioksidi on tullut pääosin tehtailta, jotka tekevät lannoitteita fossiilisesta maakaasusta.
– Kun tätä teknologiaa kehitettiin, en olisi uskonut, että bioperäisen hiilidioksidin tuotannon aloittaminen kestää näin pitkään. Nyt uskon, että Mäntsälän laitoksen jälkeen saamme paljon muita ja suurempiakin tuottajia, Carbonaiden operatiivinen johtaja Jonne Hirvonen sanoo.
Raha ratkaisee
Tekniikka tähän kaikkeen on ollut jo jonkin aikaa olemassa.
– Yleensä teknologia menee edellä ja sitten, kun saadaan kaikki mukaan, se toimii myös taloudellisesti. Tähän on pitänyt rakentaa arvoketju, jossa monta palikkaa pitää saada sopimaan yhteen, Auris Energian liiketoimintapäällikkö Håkan Jonsson sanoo.
Vaikka sementin korvaaminen hiilidioksidilla on ilmastoteko, sementti on halvempaa.
Carbonaiden Hirvonen arvioi, että sementin maailmanmarkkinahinta betonitehtaalle tuotuna on vajaat 150 euroa tonnilta. Hiilidioksidi – oli se sitten fossiilista tai biopohjaista – maksaa reilut 200 euroa tonnilta.
Hirvonen kuitenkin uskoo, että biopohjaisen hiilidioksidin hinta laskee, kun määrä kasvaa ja alkuvaiheessa oleva toiminta tehostuu.
Vastaavasti sementin hinta nousee, kun sen päästöistä pitää alkaa maksaa. Myös eri puolilla maailmaa leiskuvat konfliktit voivat nostaa niin sementin kuin fossiilisen maakaasun hintaa.
Monista pienistä teoista voi tulla merkittävä ilmastoteko
Mäntsälän biokaasulaitoksella saadaan jatkossa talteen 3 500 tonnia hiilidioksidia vuodessa. Se vastaa vajaan parintuhannen henkilöauton vuosipäästöjä. Kun hiilidioksidi korvaa sementtiä, talteenoton ilmastoa viilentävä vaikutus suurin piirtein tuplaantuu.
VTT:n Kujanpään mukaan biokaasulaitosten haaste on se, että talteen otettavalle hiilidioksidille pitää löytyä sopivan kokoinen asiakasryhmä – kuten Mäntsälässä on tapahtunut.
Biokaasulaitosten hiilidioksidia voisi käyttää betonin lisäksi esimerkiksi kasvihuoneissa ja elintarviketeollisuudessa.
– On tosi hyvä asia, että saadaan ensimmäisiä tällaisia oikeasti kaupallisia esimerkkejä. Kun näitä monistetaan, toivotaan, että lopulta voidaan puhua jo Suomen ilmastotavoitteiden kannalta merkittävistä määristä, Laurinen sanoo.
Mittakaava on toinen, jos metsä- ja energiateollisuus alkaa tulppaamaan omia piippujaan. Yksittäisellä biokaasulaitoksella syntyy hiilidioksidia vuodessa suurimmillaan kymmeniä tuhansia tonneja, mutta sellutehtaiden kohdalla puhutaan miljoonista tonneista.
Tällaisten hiilidioksidimäärien päämäärä on näillä näkymin merenalainen varasto tai vedystä tehtävät polttoaineet.
