Kevään äkillinen lämpeneminen ja kuivuus iskevät Suomen luontoon. Kimalaiskuningattaria kuolee ja kalat kärsivät tulvarantojen puuttumisesta.
Tämän kevään poikkeuksellinen lämpö ja kuivuus aiheuttavat vakavia ongelmia Suomen luonnolle.
Suomen ympäristökeskuksen tutkimusprofessorin Panu Halmeen mukaan tilanne on huolestuttava monien luontoilmiöiden suhteen.
– Muun muassa vesistöjen pinnat laskevat ja maaperä kuivuu tavanomaista nopeammin. Järvien pinnat ovat jo valmiiksi poikkeuksellisen alhaalla.
Tilannetta pahentaa se, että vähäinen lumi suli poikkeuksellisen aikaisin ja luonto jäi alttiiksi pitkälle kuivuudelle.
Pölyttäjille ei ole ruokaa
Halmetta huolestuttaa esimerkiksi kimalaiskuningattarien runsas kuolleisuus. Hän on löytänyt kuolleita kuningattaria Jyväskylän lähiympäristöstä.
Syynä kuolemiin ei ole niinkään kuivuus vaan äkillinen lämpeneminen yhdistettynä yöpakkasiin. Kimalaiset ovat heränneet tilanteeseen, jossa ravintoa ei ole saatavilla, koska esimerkiksi raita ei vielä kuki.
– Jokainen kuollut kimalaiskuningatar tarkoittaa, että pihapiirissä on kesällä yksi kimalaisen pesä vähemmän. Vaikka muut pölyttäjät, kuten kärpäset ja perhoset, voivat osittain korvata kimalaisia, pitkäaikaisvaikutukset ovat huolestuttavia.
Sammakot ja kalat etsivät uusia lisääntymispaikkoja
Kuivuus vaikuttaa myös muihin lajeihin. Sammakot joutuvat etsimään uusia kutupaikkoja, kun tavanomaiset ojat ja lammet kuivuvat.
Hauen ja ahvenen kaltaiset kevätkutuiset kalat kärsivät tulvarantojen puuttumisesta. Erityisesti karuissa järvissä, joissa vesikasvillisuutta on vähän, kalojen kutu voi vaikeutua merkittävästi.
Halme varoittaa erityisesti vesistöjen lämpenemisestä. Kun vesistöjen pinnat laskevat, vedet lämpenevät helpommin.
– Purovedet voivat olla poikkeuksellisen lämpimiä tänä kesänä pienen virtaaman ja pitkän lumettoman ajan seurauksena. Se on uhka erityisesti taimenille ja muille kylmän veden kaloille.
Purovedet voivat lämmetä jopa 27-asteisiksi, mikä on tappavaa monille lajeille.
Aikaiset keväät yleistyvät
Halme korostaa, että tällainen kevät ei ole mitenkään poikkeuksellista ilmastonmuutoksen edetessä.
– Tulemme näkemään näitä paljon. Jos tällaisia keväitä tulee usein, monet lajit alkavat vähentyä. Muutos on niin suuri.
Tilanteen parantamiseksi on olemassa kuitenkin keinoja. Halmeen mukaan ojitusten lopettaminen auttaisi metsiä säilyttämään kosteutta paremmin.
Lisäksi luonnonmukainen maatalous ja luonnontilaisten ekosysteemien suojeleminen auttaisivat maaperää sitomaan kosteutta tehokkaammin.
– Me ollaan tavallaan itse suurelta osin pilattu tää homma.
Jäätalvi jäi tänä vuonna historiallisen lyhyeksi. Katso, miten jäät lähtivät Saarijärven Pyhäjärvellä.
