Noin kuusi vuotta sitten helsinkiläinen Arttu Lampinen odotti kuolevansa pian.
Hän oli juuri saanut aggressiivisen maksasolusyöpädiagnoosin.
Lääkärit kertoivat, että Lampinen ei voi parantua.
Hänet lähetettiin palliatiiviseen hoitoon, jonne menevät parantumattomasti sairaat potilaat.
Tappava diagnoosi käynnisti tapahtumasarjan, joka lopulta pelasti Lampisen hengen.
Ratkaiseva hoito tapahtui ulkomailla, Arttu Lampisen itsensä maksamana ja järjestämänä.
Lampinen on jakanut kokemuksensa julkisesti ja ollut vuosien saatossa esillä eri medioissa, kuten Ylellä ja Ilta-Sanomissa.
Hän on halunnut tuoda esille, ettei kuolemantuomio ole aina kuolemantuomio.
Sittemmin Lampinen on alkanut pohtia, onko hänen tarinansa kertominen tuonut osalle syöpää sairastavista myös katteetonta toivoa.
Arttu Lampinen on mukana Ylen tutkivan journalismin MOT-ohjelmassa Elämäni hinta, jossa pureudutaan syövän hoitoon ja erityisesti kalliisiin syöpälääkkeisiin.
Lampisen tie vei Saksaan
On vaikea tietää tarkasti, kuinka moni suomalainen hakeutuu vuosittain syöpähoitoihin ulkomaille.
Kansaneläkelaitoksen tilastojen perusteella kyse on pienestä joukosta. Kela on käsitellyt viime vuosina noin 30–40 ulkomailla tapahtuvaan syövänhoitoon liittyvää korvaushakemusta vuosittain.
Vuosina 2023–2025 ennakkolupahakemusten määrät ovat olleet hienoisessa kasvussa.
Arttu Lampinen uskoo, etteivät Kelan tilastot kerro koko totuutta asiasta.
Lampinen arvioi, että moni saattaa jättää viralliset rahoitushakemukset tekemättä ja maksaa hoidot itse tai pienkeräyksillä, koska se on nopeampi ja varmempi tapa saada rahoitus.
Niin hänkin teki.
Suomessa Arttu Lampinen sai syöpäänsä taudin etenemistä jarruttavan lääkityksen. Se ei riittänyt hänelle.
Lampinen alkoi etsiä tietoa netistä syövän hoidosta ja erilaisista hoitomahdollisuuksista. Hän sai selville, että Saksassa voitaisiin mahdollisesti auttaa häntä.
Lampinen keräsi rahaa hoitoihin pienkeräyksillä ja sai avustusta myös läheisiltään. Kustannukset nousivat kaikkiaan noin 50 000 euroon.
Vuonna 2020 hänen maksakasvaimilleen annettiin frankfurtilaisella klinikalla TACE-hoitoa, eli niihin laitettiin sytostaatteja ja sen jälkeen kasvainten verenkiertoa katkaistiin. TACE-hoitoa annetaan Suomessakin, mutta Lampisen tapauksessa paikallishoitojen ei katsottu olevan mahdollisia.
– Siinä vaiheessa, kun kasvaimet saatiin kutistettua Saksassa viiteen senttiin, ne poltettiin arpikudokseksi. Kävin hoidoissa yhteensä yhdeksän kertaa.
Hoidoilla oli mullistava vaikutus.
Arttu Lampisen tuoreimmassa viime syksyn epikriisissä todetaan, että hän on voinut jo vuosia hyvin.
Syöpä ei ole aktivoitunut uudestaan.
Syöpälääkäreillä herännyt huoli
Ulkomailla toteutetut syöpähoidot ovat alkaneet herättää huolta suomalaisten syöpälääkäreiden keskuudessa. Asia selviää Suomen onkologiayhdistyksen kyselystä, johon Yle on perehtynyt.
Yhdistys selvitti jäseniltään viime vuonna, miten yleisiä hoidot ovat ja mitä haittoja niistä on koitunut.
Noin 25 onkologia kertoi potilaansa hakeutuneen oma-aloitteisesti hoitoihin ulkomaille viimeisten kahden vuoden aikana. Suurimmalla osalla lääkäreistä tällaisia potilaita oli alle viisi, yhdellä lääkärillä useampia.
Viidentoista kyselyyn vastanneen onkologin potilas oli saanut ulkomailla annetusta hoidosta vakavia haittoja. Tällaisia olivat esimerkiksi TACE-hoidosta aiheutunut vakava luuydinlama, verenvuotokomplikaatio ja vakava infektio. Kyselytulosten perusteella kaksi potilasta oli menehtynyt hoidon haittoihin.
Valtaosa kyselyyn vastanneista syöpälääkäreistä kertoi olevansa huolissaan ulkomaille hoitoon hakeutuvien potilaiden turvallisuudesta.
Aihepiiristä on julkaistu myös Lääkärilehdessä artikkeli. Siinä tuodaan esiin, että useampi potilas on hakeutunut hoitoihin juuri Saksaan, jonne Arttu Lampinenkin meni.
Myös esimerkiksi aivosyöpää sairastanut näyttelijä Olga Temonen kävi yhtenä osana hoitojaan vaihtoehtohoidoissa Saksassa. Hän sai lisäksi kokeiltavakseen uutta lääkettä Ranskasta. Kasvain pienentyi aikansa. Lopulta Temonen kuitenkin menehtyi syöpään.
Turhaa toivoa?
Arttu Lampisen maksasyöpä ei ollut ehtinyt levitä. Se vaikutti hänen kohdallaan merkittävästi Saksassa annetun hoidon lopputulokseen.
– Minulla oli paljon tuuria matkassa. Saksan hoidot olivat tilanteeseeni täydellisiä.
Lampisen mukaan hänelle on tullut vuosien saatossa valtava määrä yhteydenottoja syöpäsairailta potilailta. Joukossa on ollut erittäin vaikeasti sairaita, levinnyttä syöpää sairastavia ihmisiä. He ovat olleet kiinnostuneita hoidoista Saksassa.
Lampinen kertoo välillä sanoneensa yhteydenottajille, ettei ulkomaille lähteminen ehkä enää kannata, sillä hänen saamansa hoidot eivät käytännössä paranna levinnyttä syöpää.
Arttu Lampinen on sittemmin pohtinut, ovatko hänen selviytymisensä ja sen saama julkisuus tuoneet mielikuvan siitä, että kaikille Saksaan hakeutuville käy yhtä hyvin.
– Välillä on tullut mietittyä, olenko antanut osalle ihmisistä myös turhaa toivoa.
Toisaalta hän sanoo ymmärtävänsä erittäin hyvin, että syöpään sairastunut haluaa kääntää jokaisen kiven.
Niin hänkin teki, ja selvisi.
Oma sairastuminen sai Arttu Lampisen hakeutumaan opiskelijaksi lääketieteelliseen.
Hän suunnittelee erikoistuvansa syöpälääkäriksi.
Lampinen haluaisi tulevaisuudessa mukaan tekemään esimerkiksi tutkimustyötä, josta voisi tulevaisuudessa olla apua syöpään sairastuville.
Yle uutisoi aiemmin, että Suomi on jäänyt muita Pohjoismaita jälkeen lukuisten syöpien elossaoloennusteissa.
Syitä tilanteeseen ei ole tutkittu laajasti.
Suomessa käytetään myös monia muita Euroopan maita vähemmän uusia, mullistavia syöpälääkkeitä.
MOT:n haastattelemien asiantuntijoiden mukaan se on osaltaan voinut heijastua Suomen hoitotuloksiin.
MOT:n ohjelma Elämäni hinta on katsottavissa Yle Areenassa.
