Olemme kiistanalaisessa metsässä Evolla Hämeenlinnassa.
Metsä on Natura-alueella eli osa EU:n laajuista suojeluverkostoa.
Korkeat kuuset kurottavat kohti taivasta ja tuulen kaatamia puita makaa maassa. Kuollutta puuta on suhteellisen paljon ja jokunen palokantokin on muistona menneistä metsäpaloista.
Tämän noin 90-vuotiaan kuusikon kohtalo riippuu siitä, miten Suomi määrittelee boreaalisen luonnonmetsän EU:n ennallistamisasetuksen suunnitelmassa.
Boreaaliset luonnonmetsät ovat ennallistamisasetuksessa merkittävässä roolissa. Boreaalinen luonnonmetsä kuuluu EU:ssa ensisijaisesti suojeltaviin luontotyyppeihin.
Se tarkoittaa, että EU:lla, ei siis vain Suomella, on tästä luontotyypistä erityisvastuu.
Tämä metsä Evolla on määritelty boreaaliseksi luonnonmetsäksi EU:n luontodirektiivissä. Jatkossa se voi päätyä joko ennallistettavien metsien piiriin tai hakkuisiin, riippuen päätöksestä.
Sama koskee noin 78 000 hehtaaria luonnonmetsiä Suomessa. Määrä vastaa noin 100 000 jalkapallokenttää.
Se on noin pääkaupunkiseudun maa-alan kokoinen alue.
Maa- ja metsätalousministeriö haluaa muuttaa boreaalisten luonnonmetsien määritelmää niin, että jopa 65 prosenttia näistä metsistä putoaisi EU:n ennallistamisvelvoitteen piiristä.
Ministeriön mielestä, että Evon metsän kaltaiset metsät kuuluvat talousmetsiksi eli ennen pitkää hakkuisiin eivätkä ennallistamisen piiriin.
Ympäristöjärjestöjen ja ympäristötutkijoiden kanta ministeriön suunnitelmaan on selkeä.
– Tämä on Suomen luonnonsuojeluhistorian suurin vedätys, jota maa- ja metsätalousministeriö määritelmän muuttamisella pyrkii tekemään, sanoo Suomen Greenpeacen maajohtaja Touko Sipiläinen.
Sipiläisen mukaan kyse on metsätalouden näkökulmasta pienistä hehtaarimääristä. Suojelun näkökulmasta nämä olisivat sen sijaan juuri niitä metsiä, joita olisi tärkeää suojella, jotta luontokato saadaan Suomessa pysähtymään.
– Suomessa tarvitaan lisää metsien suojelua. Jos lähdetään muuttamaan tällaista määritelmää, niin ulkopuolelle jää juuri niitä rajatapauksia, joista kehittyy sitä kaikista arvokkainta suojeltavaa metsää, kun sen annetaan olla rauhassa ja kehittää monimuotoisuutta entisestään, Sipiläinen sanoo.
Myös ympäristöministeriö on aiemmin todennut, että ennallistamisen piiristä määritelmämuutoksen myötä poistuva pinta-ala olisi metsätalouden näkökulmasta mitätön.
Maa- ja metsätalousministeriö on valmistellut ennallistamisuunnitelmaa yhdessä ympäristöministeriön kanssa.
– Hallitus epäonnistui surkeasti vanhojen metsien suojelupäätöksessään. Tässä olisi mahdollisuus ikään kuin korjata tätä. Mutta päinvastoin, ollaan valmiita aika härskiin vedätykseen sen takia, että saadaan kuitenkin aika pieni määrä metsää pois suojelun piiristä, Sipiläinen sanoo.
Hallitus päätyi määrittelemään vanhat metsät niin tiukoin kriteerein, että suojelun määrä jää tutkijoiden mukaan liian pieneksi. Jäljellä olevien vanhojen metsien suojelua edellyttää EU.
Metsähallitus: Talouskäytön pitäisi jatkua
Valtion metsiä hallinnoiva Metsähallitus on määritelmän muuttamisesta samoilla linjoilla maa- ja metsätalousministeriön kanssa.
Se tarkoittaisi hakkuiden sallimista osassa nykyisin boreaalisiksi luonnonmetsiksi merkityissä metsissä, myös muun muassa tällä Natura-alueella.
Yhtiön metsätalouspuolen metsävara- ja suunnittelupäällikkö Niklas Björkqvist näkee esimerkiksi Evon metsän rajatapauksena.
– Kyllä me nähdään, että talouskäyttö tässä pitäisi jatkua. Kyseessä on kuitenkin käsitelty metsä. Tämä ei ole luonnonmetsä, Björkqvist sanoo.
Metsässä on tehty edellinen harvennushakkuu vuonna 1997. Björkqvistin mukaan metsä ei sen vuoksi täytä boreaalisen luonnonmetsän kriteereitä, vaikka se onkin sellaiseksi nykykriteerein luokiteltu.
Björkqvistin sekä myös maa- ja metsätalousministeriön mukaan ongelma on lisäksi kriteerien tulkinnanvaraisuus.
Jos metsänomistaja jättää kuolleet puut korjaamatta tai harjoittaa luonnonläheistä metsätaloutta, metsä voi alkaa täyttää luonnonmetsän kriteereitä.
– Jos kriteerit mahdollistavat sellaisten metsien määrittelyn luonnonmetsiksi, jotka ovat selkeästi metsätalouskäytössä, vaarana on, että ne liukuvat kohti luonnonmetsää tai ne voidaan tulkita sellaisiksi, hän perustelee.
Maa- ja metsätalousministeriöstä ei haluttu kommentoida määritelmän muuttamista Ylelle asian keskeneräisyyteen vedoten.
Maa- ja metsätalousministeriön johtava asiantuntija Katja Matveinen sanoi kuitenkin aiemmin Ylelle, että syy määritelmän muuttamiselle on se, että nykyinen määritelmä rajaa sitä, missä ja miten metsätaloutta voidaan harjoittaa Suomessa.
– Talouskäytössä olevia metsiä voi päätyä suojeluun, hän sanoi Ylen jutussa.
Ympäristöministeriö vastustaa muutosta
Toinen ennallistamisasetuksen kansallisen suunnitelman valmistelija ympäristöministeriö vastustaa boreaalisten metsien määritelmän muutosta.
Ministeriön ympäristöneuvos Mikko Kuusinen sanoi aiemmin Ylelle, että muutokselle ei ole ekologisia perusteita, eikä sitä ole syytä eikä tarpeen muuttaa.
– Se perustuu käytännössä suojelun minimoimiseen, ei tieteeseen, Greenpeacen Sipiläinenkin sanoo.
EU:n luontodirektiivissä boreaalinen luonnonmetsä määritellään lähinnä laadullisin kriteerein, kuten vanhojen puiden ja vanhalle metsälle tyypillisen lajiston perusteella.
Maa- ja metsätalousministeriö esittää, että boreaaliset luonnonmetsät määriteltäisiin ennen kaikkea metsän iän mukaan.
Metsähallituksen Björkqvistin mukaan uusi boreaalisten luonnonmetsien määritelmä pohjaisi EU:n habitaattimanuaaliin. Se on luontodirektiivin virallinen opas.
Lyhyessä englanninkielisessä kuvauksessa esimerkiksi metsien lajikirjoa ei ole kuvailtu kovin tarkasti, toisin kuin Natura-luontotyyppioppaassa, jota on tähän asti käytetty boreaalisten luonnonmetsien tunnistamisessa.
Maa- ja metsätalousministeriön ehdotus on peräisin viime syksynä julkaistusta Luhti-hankkeen tutkimuksesta, jossa määritelmän muuttaminen nousi esiin.
Suomen ympäristökeskuksen tutkijat irtautuivat siitä koettuaan, että tutkimusta ohjattiin poliittisesti.
– Siinä ei pitäydytty alkuperäisessä, sovitussa tavoitteessa ja EU-raamien sisällä, vaan tuntui, että luontotyyppien tunnistamista ja hyvän tilan määrittelyä lähdettiin venyttämään, Kukkala sanoi aiemmin Ylelle.
Ympäristöministeriön mukaan riskinä on merkittäviä hallinnollisia ja juridisia vaikutuksia. Komissio voisi edellyttää Suomea osoittamaan palauttamistoimia tai uusia Natura-alueita. Kyse voisi olla jopa EU:n suojelurahojen takaisinperinnästä.
– Tämä voi pahimmillaan johtaa EU:n suojelurahojen takaisinperintään, kun tehtäisiin tämmöinen veivaus ilman, että sille on luonnontieteellisiä perusteita, Sipiläinen sanoo.
Suomi on myös sitoutunut suojelemaan ja ennallistamaan boreaalisia luonnonmetsiä. YK:n luontokokouksessa Montrealissa vuonna 2022 sovittiin, että tavoitteet suojelualueiden määrän kasvattamisesta 30 prosenttiin etenevät vuoteen 2030 mennessä.
Samalla sovittiin myös luonnon tilan parantamisesta ja heikentyneiden elinympäristöjen ennallistamisen kasvattamisesta 30 prosenttiin.
Tällä viikolla asia on poliittisessa valmistavassa keskustelussa. Ennallistamissuunnitelma lähtenee lausuntokierrokselle ensi viikolla.
– Tämä on lopulta ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multalan käsissä. Hänen olisi nähdäkseni nyt tärkeätä viheltää peli poikki, Sipiläinen sanoo.
Ministeri Multala ei halunnut kommentoida asiaa Ylelle.
