– Ensimmäisenä tuli mieleen, että tänne haluan tuoda omat oppilaani, sanoo Vuoreksen ja Juhannuskylän kouluissa biologiaa opettava Maiju Salonen.
Salonen on mukana retkellä, jonka kohteena on Kalevan hypermarketin tuntumassa sijaitseva Vuohenoja.
Tarkoituksena on perehtyä virtavesien kunnostuksiin ja nähdä istutettuja taimenia Hervannan valtaväylän pauhatessa muutaman kymmenen metrin päässä.
Retki on osa Tampereen keskustassa järjestettävää Ulos-ut-out-suurtapahtumaa. Tapahtumassa on koolla kansainvälisiä opetusalan ammattilaisia, jotka pohtivat keinoja ulkona opettamiseen.
Osallistujia on yhteensä 19 maasta, muun muassa Brasiliasta, Japanista, Bangladeshista ja Nepalista.
– Kirjat ovat kirjoja, tosi tärkeitä, niistä opitaan paljon. Mutta että saa kokemuksen ja tunteen, haistaa ja näkee, niin siinä on paljon sellaista, millä pääsee syvemmälle luonnon tuntemuksessa ja kokemuksessa, Salonen sanoo.
Tapahtuman koordinaattori Maija Ihantola sanoo, että tämänkertainen tapahtuma haluttiin järjestää aivan kaupungin keskustassa.
– Halusimme näyttää, että luontoa on paljon myös siellä, missä ihmiset asuvat: keskustoissa, koulujen pihoilla ja jopa hypermarketin takapihalla.
Hän korostaa, kuinka tutkimuksetkin osoittavat luonnon olevan erilaisille oppijoille hyvä ympäristö. Luontoon voi mennä oppimaan vaikka joka päivä.
Luonnossa vilkkaimmat saattava rauhoittua ja hiljaisemmat puhua, Maija Ihantola sanoo.
Ulkona opetukseen tulee lisää konkretiaa
Ulos lähteminen tuo Maiju Salosen mukaan opetukseen lisää konkretiaa.
Tuntematon on Salosen mukaan aina pelottavaa, ja se on vaikeampi ajatella arvokkaaksi.
– Mutta kun näkee monipuolista luontoa – kuten täällä kasveja, lintuja ja kaloja – huomaa, että tätä kannattaa arvostaa, Salonen sanoo.
Myös Kokemäenjoen vesiensuojeluyhdistyksen Pyry Rinkinen on huomannut, kuinka suuri vaikutus opetuksen ympäristöllä on oppilaisiin. Hän työskentelee Pirkanmaan virtavesien kunnostushankkeen projektipäällikkönä.
– Eroa on kuin yöllä ja päivällä, opetetaanko luokassa vai puron äärellä. Täällä pääsee parhaimmillaan näkemään läheltä tai vaikka koskettamaan sitä, mitä opetetaan, Rinkinen sanoo.
Rinkisen mukaan riippuu paljon koulusta ja oppilaista, kuinka hyvin luonto on läsnä opetuksessa.
– Nykykoululaiset vaikuttavat etääntyvän luonnosta, ja sen takia tällaisella opetuksella tulee olemaan jatkossa suurempi rooli.
Keskustan luontoa kolutaan ensimmäistä kertaa
Vuonna 2017 alkanut tapahtuma järjestetään kolmen vuoden välein, nyt ensimmäistä kertaa kaupungin keskustassa.
Se kokoaa yhteen satoja opettajia, kasvattajia, tutkijoita ja päättäjiä. Mukana ovat WWF, Tampereen perusopetus, Tampereen seurakunnat ja Metsähallitus.
Tänä vuonna pyritään myös etsimään vastauksia lasten ja nuorten kasvavaan huoleen elinympäristöstä.
Ihantola korostaa, että tutkitusti luontosuhde muodostetaan lapsena ja nuorena. Oppimalla tuntemaan elinympäristönsä myös arvostus kasvaa.
– Kun he kasvavat aikuisiksi ja alkavat olla työelämässä, he pystyvät monin tavoin monissa ammateissa ja rooleissa huomioimaan oman elinympäristönsä ja miettimään, minkälaiset toimet ovat järkeviä.
