Hyönteishotelleista tuli ilmiö Suomessa muutama vuosi sitten. Kaupoista löytyy nykyään niin kauniita malleja, että ne sopivat vaativimpaankin puutarhasisustukseen.
Rumuus ei kuitenkaan näitä hotelleja pahenna, ehkä päinvastoin.
Kokkolalainen puutarhuri Rasmus Rautalin on rakentanut kymmenkunta hyönteishotellia. Hän kehuu esimerkiksi yksinkertaista mallia, jonka esteettiset arvot ovat vaatimattomat, mutta ekologisuusaste korkea.
– Tämähän on kaunis, virnistää Rautalin.
Videolla Rasmus Rautalin esittelee ruuveja myöten kierrätysmateriaaleista rakentamaansa hyönteishotellia.
Rakentamissuosituksia kannattaa noudattaa
Hyönteistutkija Juho Paukkunen Helsingin yliopistosta kehottaakin rakentamaan hotellin itse. Silloin saa valita hyvät materiaalit, noudattaa rakentamissuosituksia ja käyttää mielikuvitustaan.
– Hotellit, joita kaupoissa myydään, ovat usein vähän heikkotasoisia, niissä on käytetty vääriä rakennusaineita tai reikien syvyys on liian lyhyt, Paukkunen sanoo.
Parhaita materiaaleja hyönteishotelliksi ovat hänen mukaansa ontot kasvinvarret, kuten järviruoko, bambu ja vaikka koiranputki.
– Jos hotellin rakentaa puusta, lehtipuut ovat rakennusmateriaalina havupuita parempia, sillä moni hyönteinen välttelee pihkan hajua.
Kolojen olisi hyvä olla 10–15 senttimetriä syviä. Suuaukot pitää huolehtia tikuttomiksi, muuten asukkaat eivät pääse ovista sisälle.
– Jos reiät eivät ole tarpeeksi syviä, niihin voi mennä pistiäisiä yöpymään, mutta ne eivät välttämättä tee pesiä, Paukkunen sanoo.
Paukkusen mukaan käpyjä tai heinäsilppua hotelliin ei tarvitse laittaa, sillä niitä löytyy hyönteisten talvehtimispaikoiksi luonnosta muutenkin.
Ulkonäköä olennaisempaa on, miten hotelli palvelee tarkoitustaan eli suojan tarjoamista pölyttäjille, joiden pesintäpaikat ovat vähentyneet.
Se taas on yksi syy siihen, että hyönteismäärät ovat rajussa laskussa. Suomessa erityisesti maankäytön muutokset ovat ajaneet ötökät ahtaalle, esimerkiksi niittyjä ja ahoja on enää hyvin vähän.
Hyönteishotelleja ovat pystyttäneet niin yksityiset kuin esimerkiksi kunnat. Seinäjoki rakensi täksi kesäksi kolme ensimmäistään, Vaasassa kaupunki on tehnyt niitä jo 15.
– Tärkeintä on hyönteiselle saatava suoja, että hotelli olisi kuiva ja suojassa tuulelta eikä sinne menisi talvella lunta, tiivistää Rautalin.
Risukasa tai kantokin voi toimia hotellina
Rasmus Rautalin ei tyrmää myöskään kaupasta löytyviä hotelleja. Ne ovat yleensä monipuolisia ja sopivat ulkonäöltään huoliteltuihin pihoihin.
Tosin osa materiaaleista ja koloista voi olla suunniteltu valmistusmaan hyönteiskantaan, mutta niistäkin löytyy suomalaisten hyönteisten käyttöön sopivia koloja.
Hotellit eivät yksinään hyönteisiä pelasta, mutta ei niistä haittaakaan ole, sanoo Rautalin.
– Parasta on totta kai, jos on monimuotoisuutta tuleva puutarha, että hyönteisillä olisi ruokaa keväästä syksyyn. Mitä enemmän ruokaa, sitä paremmat talvehtimisedellytykset.
Samaa sanoo Juho Paukkunen. Hyönteishotelli auttaa joitain hyönteisiä, mutta moni uhanalainen laji tarvitsisi parannuksia elinympäristöönsä – ei väliaikaismajoitusta.
Rasmus Rautalin muistuttaa, ettei hotellia välttämättä tarvitse edes rakentaa.
– Puunkanto voi olla todella hyvä hyönteishotelli. Siihen porataan noin kymmenen sentin pituisia reikiä, ja hyönteiset asettuvat sinne toivottavasti pikku hiljaa asumaan.
Ilman porakonettakin pärjää, pihaan voi tehdä yksinkertaisesti risukasan ja tukea sen seipäillä.
– Se tukee luonnollista miljöötä ja luo keon, jossa voi asua vähän kuka tahansa, mutta toivottavasti ne hyönteiset, jotka ovat hyödyllisiä, neuvoo Rautalin.
