Olavi Nenosella on jännät paikat kesämökillään Pieksämäellä. Kohta selviää, onko kaivossa vettä.
Kansi pois, ja Nenonen kuulee heti vastauksen.
– Tyhjyyttä kumisee. On siellä vielä putki vedessä, hän toteaa.
Nyt heinäkuusta eteenpäin mökkiläisiä odottaa eri puolilla Suomea ikävä yllätys: kaivot kuivuvat.
Pohjavedet ovat alhaalla ja jopa harvinaisen alhaalla valtaosassa Suomen ympäristökeskuksen (Syke) mittausasemista. Monin paikoin lukemat ovat kymmenien vuosien mittaushistorian pienimmät.
– Puhutaan kymmenistä senteistä, jossain paikoin jopa metreistä. Keskimäärin ollaan 20–70 senttiä alapuolella, mutta esimerkiksi Kainuun alueella 115 senttiä, hydrologi Sami Soosalu sanoo.
Syynä tilanteeseen on aikainen kevät ja sitä edeltänyt vähäluminen talvi. Pohjavedet täyttyvät pääosin lumien sulamisvesistä, mutta tänä vuonna se tapahtui tavallista aikaisemmin ja vettä tuli vähän.
Kesän aikana pohjavedet normaalistikin laskevat, mutta nyt lähtökohta oli tavallista matalammalla. Syke sai ensimmäiset ilmoitukset kuivuneista kaivoista jo huhtikuussa.
Loppukesän säät ratkaisevat, kuinka paljon kaivoja kuivuu. Sateet voivat jopa nostaa pohjaveden pintaa hetkellisesti.
– Jos taas tulee vähäsateinen ja lämmin jakso, pintavedet lähtevät laskemaan varsinkin pienemmissä muodostumissa, Soosalu sanoo.
Siinä tapauksessa kaivoja voi kuivua paljon, jopa satamäärin, Soosalu ennakoi.
Vähävetisen kaivon veden laatua syytä tarkkailla
Kaivon kuivuminen haittaa kesänviettoa. Ainoaksi vaihtoehdoksi voi jäädä veden kuljettaminen kanistereilla.
Sami Soosalu kannustaa seuraamaan tilannetta.
– Jos vesi alkaa vähentyä, kannattaa mahdollisesti säännöstellä sen käyttöä, mutta myös seurata kaivoveden laatua. Se voi heiketä ennen kuin vesi loppuu.
Joskus tilanne vaatii pysyvämpiä ratkaisuja kuten kaivon kunnostusta. Jos rengaskaivo ehtyy usein, kaivon syventämistä kannattaa harkita. Myös lietteenpoisto ja suodatinhiekan vaihtaminen voivat parantaa kaivon antoisuutta, ympäristokeskus neuvoo.
Olavi Nenonen aikoo käyttää vettä varovasti, ettei se pääse loppumaan. Kuusirenkaisen kaivon pohjalla on vettä muutama kymmenen senttiä.
– Pyykinpesua esimerkiksi koetetaan välttää. Isommat erät viedään kaupunkiin, missä vettä on paremmin saatavilla, Nenonen sanoo.
Nenonen uskoo, että taivaalla on vielä satamatonta vettä, ja se helpottaisi tilannetta. Tiukan paikan tullen vettä voi tuoda säiliöautolla, joka Nenosella on omasta takaa.
Myös järvien pintavedet alhaalla
Järvien pinnat ovat myös yhä varsin alhaalla. Isoilla järvillä ollaan kymmeniä senttejä pitkän ajan keskiarvon alapuolella. Poikkeusjuoksutuksilla laskua on saatu hillittyä.
Monilla järvillä rikotaan jopa ennätyksiä. Näin on tilanne esimerkiksi Vuoksen ja Kymijoen yläosissa sekä Kokemäenjoen alueella Satakunnassa ja Pirkanmaalla.
– Kokemäenjoen Tarjanne-vesistöllä on 160 vuoden havaintohistoria ja nyt ollaan sen ajanjakson matalimmalla vedenpinnan tasolla, Soosalu kertoo.
Myös Olavi Nenonen on seuraillut mökkijärvensä tilannetta vuosikymmeniä. Huippukeväästä pudotusta on jopa 80 senttiä.
– Laiturin päässä on minua napaan asti vettä. Tavallisesti siellä on kaulaa myöten, Nenonen kertoo.
Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella. Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostitse osoitteeseen [email protected]. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.
